Usein kysytyt kysymykset roturisteytyksistä

Häviääkö puhdasrotuisuus roturisteytyksen myötä?

Ei. Ensimmäisessä sukupolvessa (F1) on kyse kahden erirotuisen koiran jälkeläisistä. Tämän jälkeen yhdistelmät tehdään takaisin alkuperäisrotuun, jolloin sukupolvien saatossa voidaan taas puhua puhdasrotuisesta yksilöstä.

Risteytysprojekteissa pyritään aina vaalimaan ja säilyttämään alkuperäisrodun hyviä ominaisuuksia, mutta karsimaan esimerkiksi terveys- ja luonnehaittoja. Tavoitteena on myös vaikkapa ulkonäön ja karvan pikainen palautus vastaamaan mahdollisimman hyvin alkuperäisen rodun rotumääritelmää koirien hyvinvointi huomioiden. Tarkoituksena on muuttaa ääripiirteitä terveempään suuntaan.

Risteytetäänkö kaikki koirarotuja?

Ei. Roturisteytys on vasta viimeinen keino, kun rotu on ajautunut terveytensä tai suppean geenipoolin osalta tilanteessa, missä perinteiset jalostuksen keinot eivät enää auta.

Suurimmalla osalla koiraroduista ei ole sellaisia ongelmia, joita pitäisi ryhtyä roturisteytyksen avulla ratkomaan. 

Mitä rodun ulkonäölle käy roturisteytyksen myötä?

Ulkonäkö ei ole ikinä roturisteytysprojektin peruste tai tavoite, mutta toki ulkonäkö voi hetkellisesti roturisteytysjälkeläisissä hieman muuttua. Joillakin roduilla muuntunut ulkonäkö kuuluu päämääriin, etenkin jos alkuperäinen ulkonäkö on omiaan aiheuttamaan hyvinvointiongelmia.

On kuitenkin osoitettu, että ulkonäön muuttaminen on jalostuksessa yksi helpoimpia jalostettavia ominaisuuksia. Jo parin, viimeistään kolmen sukupolven päässä ulkonäkö saadaan palautettua alkuperäisrodun kaltaiseksi, jos niin halutaan.

Miten roturisteytyspentu rekisteröidään Suomen Kennelliittoon?

Roturisteytyspennut rekisteröidään aina alkuperäisrotuun ja ensimmäisen risteytyksen jälkeen tapahtuu risteytys takaisin alkuperäisrotuun.

Roturisteytyspentueet rekisteröidään kolmen ensimmäisen polven ajan Kennelliiton roturisteytysrekisteriin, joka on kansainvälisen kennelunioni FCI:n ulkopuolinen rekisteri. Roturisteytysrekisteriin ilmoitetut koirat voivat osallistua kansallisella tasolla kisoihin ja näyttelyihin, mutta kansainvälisistä titteleistä ne eivät kilpaile.

Viidennestä polvesta lähtien risteytyskoirat voidaan rekisteröidä Kennelliiton normaaliin kantakirjarekisteriin (FI). Risteytyskoirien sukutauluja voi tarkastella Kennelliiton jalostustietokannassa.

Mitä tarkoittaa avoin ja suljettu rotukirja?

Monilla roduilla oli aiemmin avoimet rotukirjat eli rotujen kantakirjat. Ne mahdollistivat rotuunottoja myös rekisteröimättömistä yksilöistä, niin sanotusta maatiaiskannasta, mikä osaltaan säilytti riittävää geneettistä vaihtelua rodun sisällä.

Nykyisin lähes kaikkien rotujen kantakirjat ovat suljettuja, ja tällä voi olla hankalia seurauksia määrällisesti pienille roduille.

Suomessa muutamilla koirarodulla, esimerkiksi suomenlapinkoiralla ja lapinporokoiralla on avoimet rotukirjat. Näihin rotuihin voidaan tietyin ehdoin ottaa sellaisia koiria, joiden vanhemmat eivät ole rekisteröityjä rotukoiria. Tämä lisää rodun monimuotoisuutta. Rotuunotetut koirat rekisteröidään ensin erikoisrekisteriin (ER) ja neljännestä polvesta lähtien normaaliin kantakirjarekisteriin (FI).

Mitä Euroopassa ajatellaan roturisteytyksistä?

Roturisteytykset edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä. Suomi yrittää esimerkillisesti toimia suunnannäyttäjänä. Suomen kaikki roturisteytysprojektit ovat olleet samaan aikaan sekä käytännöllisiä, että tieteellisiä.

Muissakin Pohjoismaiden kennelliitoissa suhtaudutaan suunnitelmallisiin risteytysohjelmiin hyvin myönteisesti. Roturisteytysprojekteilla on voitu pelastaa rotuja ja käynnissä on useita erilaisia risteytyshankkeita.

Toisaalta monet eurooppalaiset kennelliitot taas puolustavat vanhakantaisempia näkemyksiä rotujen säilymisestä täysin puhtaina, eikä ymmärrys roturisteytysten mahdollisuuksista ole vielä tavoittanut kaikkia.

Onko roturisteytyksissä mitään riskejä?

On. Vaikka roturisteytysprojekteista on tähän saakka saatu pääosin rodun kannalta positiivisia tuloksia, kukaan ei voi ennalta tietää, mikä risteytys tulee toimimaan.

On aina mahdollista, että risteytettävään rotuun pesiytyy uusia sairauksia tai ei-toivottuja ominaisuuksia toisen rodun myötä. Tämän vuoksi risteytysprojektit suunnitellaan huolellisesti, niitä seurataan tarkasti ja ne keskeytetään, jos hankkeesta näyttäisi olevan risteytettävälle rodulle enemmän haittaa kuin hyötyä.
 

Lisätietoa roturisteytyksistä:

Koiramme-lehti 7-8/2023: Suomi harppoo roturisteytysten edelläkävijäksi

Kirsi Sainion blogikirjoitus: Roturisteytyksistä voi olla apua koiranjalostuksen pullonkauloille

Roturisteytykset koiranjalostuksen apuna -video

Rotukiellot eivät ole paras tapa edistää koirien terveyttä ja hyvinvointia

Kennelliiton roturisteytysohje