Virallisen silmätarkastuksen tarkoituksena on ennaltaehkäistä perinnöllisten silmäsairauksien esiintymistä. Suomen Kennelliiton perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelman, PEVISA:n, mukaan tietyillä roduilla siitokseen käytettävillä koirilla tulee olla voimassa oleva, hyväksyttävä silmätarkastuslausunto. Rotujärjestöt voivat suositella jalostuskoirien tutkituttamista perinnöllisten silmäsairauksien varalta. Osa koirista tutkitaan kasvattajien tahdosta.

Kuka tutkimuksen tekee?

Tutkimuksia tekevät silmätarkastuseläinlääkärit.

ECVO-kaavake

ECVO on eurooppalainen organisaatio, jonka jäsenet ovat eurooppalaisen silmäsairauksien erikoistumistutkinnon suorittaneita eläinlääkäreitä (ECVO Diplomaatteja). ECVO laati vuonna 1998  kattavan silmätarkastuskaavakkeen ohjeistuksineen, joka on tällä hetkellä käytössä monissa Euroopan maissa.

ECVO-kaavaketta saavat käyttää vain ECVO:n tunnustamat silmätutkimuksia tekevät eläinlääkärit (Eye Scheme Examiner). Suomen silmätarkastuseläinlääkärit ovat ECVO:n tunnustamia eläinlääkäreitä.

Kaavakkeen käyttö on tarkkaan ohjeistettu, siten kaikissa maissa joissa ECVO-kaavake on käytössä, kaavaketta käyttävä silmätarkastuseläinlääkäri on velvollinen noudattamaan ECVO:n sääntöjä. Sääntöihin kuuluu silmätutkimuksen tekeminen vaaditulla tavalla rodusta ja iästä riippumatta, löydösten kirjaaminen ohjeistuksen mukaan sekä  silmätarkastuseläinlääkärin omien tietojen päivittäminen säännöllisin väliajoin.

ECVO-kaavakkeen täyttö

Eläin

Tähän osioon täytetään eläimen tiedot. Tutkimushetkellä eläin tulee olla tunnistusmerkitty saadakseen virallisen silmätarkastuslausunnon. Aiemman silmätarkastuksen tarkastuslomakkeen ja silmätarkastajan numero, mikäli saatavilla, tulee kirjata kaavakkeen yläosaan varattuun tilaan, mikäli tutkimustulos on ollut AVOIN, EPÄILYTTÄVÄ tai TODETTU. Aiemmin annetut silmätarkastuskaavakkeet tuodaan tutkimukseen mukaan.

Omistaja / haltija

Tähän osioon täytetään omistajan tai haltijan tiedot. Omistaja tai haltija allekirjoituksellaan vakuuttaa annetut esitiedot oikeiksi, hyväksyy ECVOn ohjeistuksen mukaan saatavan tutkimustuloksen sekä tietojen julkistamisen.

Tutkimus

Tutkimuksen päivämäärä ja eläimen tunnistuksen toteaminen merkitään tähän. ECVO-kaavakkeen käyttöön liittyy olennaisesti silmätarkastajan ohjeistus tutkimuksen kulusta (Procedure notes; guidelines and definitions to be used for the ECVO-certificate in the hereditary eye disease scheme of the ECVO).

Vähimmäisvaatimuksena on käyttää kaikilla roduilla silmäterää laajentavaa lääkitystä, silmänpohja tulee tutkia epäsuoran oftalmoskoopin (valolähde + linssi) avulla ja muut silmän osat tulee tarkastella biomikroskoopin (>10 x suurennos) avulla. Lisätutkimukset merkitään erikseen. Osa näistä mm. gonioskopia eli kammiokulman tähystys tulisi suorittaa ennen silmäterää laajentavaa lääkitystä.

Kaikki muutokset, myös mahdollisesti merkityksettömät sivulöydökset, kirjataan ylös. Muutos tulee kuvailla sanallisesti sekä piirtää siihen varattuun tilaan, jolloin muutoksen laajuus ja sijainti saavat tarkemmat määritelmät. ”Silmäsairaus no.”: tähän merkitään silmäsairauden numero jos  halutaan erikseen ottaa kantaa muutoksen vakavuuteen (lievä, kohtalainen, vakava). Mikäli muutos on epätyypillinen tutkittavan eläimen rodussa tai sen periytyvyys on epäselvä, kirjataan muutos kohtaan ”Huom.: osoittaa ... sairauden nimi / tutkimuksen alla, ei ole vielä osoitettu perinnölliseksi tässä rodussa”. Tällöin tutkija kirjaa N.B. lyhenteen tulos-osiossa kyseisen sairauden kohdalle TERVE tai TODETTU -laatikkoon kirjaajan huomion kiinnittämiseksi.

Tulos perinnölliseksi oletettujen silmäsairauksien osalta

Tässä osiossa kaikkiin kaavakkeeseen merkittyihin diagnoosi-kohtiin otetaan kantaa rastittamalla laatikot; TERVE – AVOIN (synnynnäiset) / EPÄILYTTÄVÄ (myöhemmin ilmenevät) – TODETTU. Vasemmalla puolella on synnynnäisten ja oikealla puolella myöhemmin ilmenevien perinnölliseksi oletettujen silmäsairauksien lista.

  • Diagnoosi ”TERVE”  merkitään, kun yksilö ei osoita perinnölliseksi oletetun silmäsairauden oireita (vrt. TODETTU).
  • Diagnoosi ”AVOIN” merkitään, kun eläimellä on todettu mahdolliseen synnynnäiseen perinnölliseksi oletettuun silmäsairauteen viittaavia oireita, mutta muutokset ovat epätyypillisiä.
  • Diagnoosi ”EPÄILYTTÄVÄ” merkitään, kun eläimellä on todettu vähäisiä rodulle tyypillisen myöhemmin ilmenevän perinnölliseksi epäillyn silmäsairauden oireita. Oireiden kehittyminen vahvistaa diagnoosin. Uusintatarkastuksen ajankohdasta annetaan suositus.

Mikäli tulos on N.B. / AVOIN / EPÄILYTTÄVÄ / TODETTU Kennelliitto kirjaa löydöksen. PEVISAan on kirjattu ylös ne perinnölliseksi oletetut silmäsairaudet maan rotupopulaatiossa, joita vastustetaan. Edellä mainitun lisäksi vakavat, pahimmillaan kipua ja sokeutta aiheuttavat silmäsairaudet, kuten pektinaattiligamenttidysplasia (vakavat muodot), retinan dysplasia (geograafinen ja totaali), papillan hypoplasia tai mikropapilla, katarakta, linssiluksaatio ja retinan degeneraatio (PRA) ovat aina perinnölliseksi epäiltyjä vakavia silmäsairauksia kaikilla roduilla. Lisäksi Suomen Kennelliiton silmäsairaustyöryhmä on päättänyt, että distichiasis, ektooppiset ciliat, ektropion, entropion, makroblepharon ja trichiasis tallennetaan perinnöllisinä oletettuina silmäsairauksina kaikilla roduilla. ECVO, Suomen Kennelliiton silmäsairaustyöryhmä sekä Suomen Oftalmologieläinlääkärit (SOFT ry) päivittävät vuosittain perinnölliseksi oletettujen silmäsairauksien listaa. Tutkimustulos on voimassa Suomessa rotukohtaisen PEVISA-ohjelman mukaisesti.

Lopuksi silmätarkastuseläinlääkäri allekirjoittaa kaavakkeen. Tutkimuksen tehneen eläinlääkärin numero löytyy kaavakkeen oikeasta yläkulmasta. Kaavakkeessa on neljä sivua. Päällimmäinen osa, joka on väriltään valkoinen, lähetetään Suomen Kennelliittoon. Toinen sivu, joka on keltainen, lähetetään rotujärjestölle (Suomen Kennelliiton kautta). Kolmas sivu, joka on punainen, jää silmätarkastuseläinlääkärille ja alimmainen sivu, joka on valkoinen, jää koiran omistajalle tai haltijalle. Alimmaisen sivun eli omistajalle jäävän sivun takana kerrotaan hieman silmäsairauksien oireista eri roduilla, niiden periytymisestä sekä jalostuskäytöstä. Tältä sivulta löytyy tulokset myös muilla kielillä. Kaavakkeen runsaasta sisällöstä johtuvan tilanpuutteen takia on mahdotonta saada sivun tiedot suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi yhtaikaa. Suomessa on käytössä siten kaksi kaavaketta: suomenkielinen (suomi-englanti) ja ruotsinkielinen (ruotsi-englanti).

Sanasto

Silmäsanasto liittyen tulos-osioon:

  1. Persistoiva pupillaari membraani (PPM). Sikiökautinen jäänne pupilla-aukkoa peittävästä rakenteesta. Rakenteelliset jäänteet voivat olla eriasteisia rihmoja iriksen pinnalla tai rihmoja iriksestä linssiin tai korneaan (sarveiskalvoon). Muutokset voivat olla jopa levymäisiä (lamina).
  2. Persist. hyperpl. tunika vaskulosa lentis / primaari vitreus (PHTVL/PHPV). Sikiökautinen liikakasvuinen verisuoniverkoston tai ”alkulasiaisen” jäänne linssin takana / lasiaistilassa. Asteikko 1-6, (aste 2-6 vakavia näkökykyyn vaikuttavia muutoksia).
  3. Katarakta (synnynnäinen). Kaihi, joka diagnosoidaan ennen 8 viikon ikää.
  4. Retinan dysplasia (RD). Rakenteellinen kehityshäiriö verkkokalvossa. Multifokaali / fokaali RD on paikallinen poimumainen / rosettimainen muutos verkkokalvolla. Muutos voi olla yksittäinen tai niitä voi olla useita. Geograafinen RD on laaja, paikallinen verkkokalvon poimuja ja ohentumia sisältävä muutos. Totaali RDssa koko verkkokalvo on irtautunut.
  5. Papillan hypoplasia / mikropapilla. Näköhermonpää on puutteellisesti kehittynyt.
  6. Collie Eye Anomaly (CEA). Silmänpohjan rakenteellinen kehityshäiriö mm. Collie sukuisilla roduilla. CRD / CH on verkkokalvon alla olevan suonikalvon paikallinen kehityshäiriö. Coloboma on silmänpohjan / näköhermonpään vakava kehityshäiriö, halkio.
  7. Muu; -
  8. Epän. l. pectinatum. Silmän kammiokulmassa sijaitsevan pektinaattiligamentin arviointi vaatii kammiokulman tähystämisen eli gonioskopoinnin ennen silmäterän laajentamista. Mikäli yli 25 % kammiokulmasta on poikkeava tulee muutokset merkitä kohtiin fibrae latae, laminae ja tai occlusio löydösten mukaan. Diagnoosi on AVOIN, mikäli 25-50 % ligamentista on muuttunut. Diagnoosi on TODETTU, mikäli yli 50 % kammiokulmasta on muuttunut. Tämän lisäksi silmäsairauden vakavuuteen voidaan ottaa kantaa tutkimus-osiosssa. Laminae ja occlusio- muutokset ovat aina vähintään kohtalaisia.
  9. Entropion / Trichiasis. Luomen sisäänkiertymä / luomien tai ihon (kuten nenäpoimun) karvojen aiheuttama silmän sarveiskalvon ja sidekalvon ärsytystila. Mikäli eläimellä todetaan ko. sairaus; tutkija yliviivaa puuttuvan sairauden, mikäli molemmat sairaudet samalla eläimellä, ne ympyröidään yhteen.
  10. Ektropion / Makroblepharon. Luomen uloskiertymä / liian suuri luomirako. Mikäli eläimellä todetaan ko. sairaus; tutkija yliviivaa puuttuvan sairauden, mikäli molemmat sairaudet samalla eläimellä, ne ympyröidään yhteen.
  11. Distichiasis / Ektooppinen cilia. Ylimääräinen ripsi / karva luomiraon reunassa/ luomen sisäpinnalla sidekalvolla.
  12. Korneadystrofia. Sarveiskalvon pinnallinen (epiteliaalinen), keskisyvä (stromaalinen) tai syvä (endoteliaalinen) aineenvaihduntahäiriö.
  13. Katarakta (ei synnynnäinen). Kaihi, linssin ei-fysiologinen tiivistymä. Voidaan jaotella sijainnin mukaan. Harmaakaihimuutos, riippumatta onko muutos molemminpuolinen vai vain toisessa silmässä, oletetaan perinnölliseksi. Kaihimuutosta ei tulkita perinnölliseksi, jos kaihin kehittyminen johtuu todistettavasti traumasta, tulehduksesta, aineenvaihduntasairaudesta, väärästä ruokavaliosta tai vanhuudesta (isot rodut yli 7 v, pienet rodut yli 10 v) tai mikäli muutokset ovat linssin ytimessä (usein lasikuitumaisia tai pistemäisiä hentoja samentumia) tai nk. Y-suturasaumojen alueella olevia lieviä tiivistymiä. ”Muu” –katarakta merkintä laitetaan, jos muutos on perinnölliseksi oletettava, mutta vähämerkityksellinen (jalostus sallittu terveen puolison kanssa).
  14. Linssiluksaatio (primaari). Linssin sijoiltaanmeno (voi olla osittainen tai totaali).
  15. Retinan degeneraatio (PRA). Verkkokalvon rappeuma.
  16. Muu; -

Valitusmenettely

Koiranomistaja voi valittaa silmätarkastuslausunnosta vain, jos koira on saanut toisistaan poikkeavat lausunnot (diagnoosi ensin vakavampi, sitten lievempi). Omistajan tulee anoa pääsyä paneelitutkimukseen kirjallisesti.

Kennelliitto ja silmätarkastuseläinlääkärit päättävät mitkä koirat hyväksytään paneeliin. Päätöksessä huomioidaan rotukohtaisen PEVISA-ohjelman mukainen silmäsairauksien vastustamisohjelma ja miten suuri merkitys voimassa olevalla diagnoosilla on koiran jalostuskäytön kannalta. Koiran kannalta merkityksettömät sivulöydökset eivät ole ensisijaisia tapauksia. Joitakin synnynnäisistä kehityshäiriöistä annettuja lausuntoja ei voida kumota paneelissa enää koiran vartuttua (esim. CRD/CH). Myöskään hoitotoimenpitein oireettomaksi saatavien sairauksien diagnooseja ei voida kumota paneelissa.

SOFT r.y. järjestää kaksi kertaa vuodessa paneelin, jossa tutkitaan ristiriitaisia silmätarkastustuloksia saaneita koiria. Paneelissa vähintään kolme aiempiin koiran tutkimuksiin osallistumatonta silmätarkastuseläinlääkäriä tutkii koiran.

Epäilyttävä-tuloksen korjaaminen

Jos koiralla on voimassa epäilyttävä-tulos, tulisi diagnoosi varmistaa viemällä koira uudelleen suositellun ajan kuluttua joko lausunnon antaneen silmätarkastuseläinlääkärin tai toisen silmätarkastuseläinlääkärin tutkittavaksi. Mikäli silmätarkastuseläinlääkäri tällöin toteaa koiralla ko. sairauden, on tämä lausunto voimassa, ellei paneelitutkimus sitä muuta.

Koiran saama epäilyttävä-lausunto voidaan korjata terveeksi joko paneelitutkimuksen kautta tai jos silmätarkastuseläinlääkäri vähintään vuoden kuluttua epäilyttävä-lausunnosta toteaa koiran tämän sairauden osalta terveeksi. Hoitotoimenpitein oireettomaksi saatavien sairauksien diagnooseja ei kuitenkaan voida korjata. Korjaus voidaan tehdä, ellei koira ole seuranta-ajan puitteissa saanut muilta silmätarkastuseläinlääkäreiltä ko. sairauden osalta ristiriitaisia diagnooseja. Korjattu lausunto on voimassa ellei uusintatutkimus sitä kumoa.

Suomen Kennelliiton silmäsairaustyöryhmä
silmätarkastuseläinlääkärit
Sari Jalomäki, Elina Pietilä ja Päivi Vanhapelto


Artikkeli päivitetty 2/2015