Fédération Cynologique Internationale (FCI)

Vuonna 1911 perustetulla järjestöllä on tärkeä merkitys rotukoirien kasvatuksen, käyttöominaisuuksien ja rodunomaisen käytön sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kansainvälisesti. Suomi on liittynyt FCI:n jäseneksi vuonna 1935.

FCI:n keskeisiä tehtäviä ovat:

• edistää ja kehittää rotukoirien jalostusta ja pitämistä
• suojella rotukoirien käyttöä, jalostusta ja pitämistä
• edistää ja tukea koiraharrastusta ja koirien hyvinvointia
• kansainvälisten valionarvojen vahvistaminen
• kansainvälisten koe- ja näyttelyserttien vahvistaminen
• kennelnimien hyväksyminen ja kennelnimirekisterin ylläpito
• kansainvälisten sääntöjen ylläpito, päivitykset ja käännökset
• rotumääritelmien käännökset (englanti, espanja, saksa, ranska) ja päivitykset 

FCI on jakautunut maanosien mukaan kolmeen osastoon: Eurooppaan, Amerikkoihin ja Karibiaan sekä Aasiaan, Afrikkaan ja Tyynenmeren alueeseen. Iso-Britannia, Kanada ja USA eivät ole FCI:n jäsenmaita.

FCI:n ylin päättävä elin on yleiskokous, jossa jokaisella täysjäsenellä on yksi ääni. Hallitus koostuu yleiskokouksesta valitusta puheenjohtajasta ja viidestä muusta jäsenestä sekä kolmen suurimman FCI:n osaston puheenjohtajasta. Järjestön toimisto sijaitsee Belgian Thuinissa ja siellä työskentelee 13 henkilöä.

30 toimikuntaa

FCI:n varsinainen työ tehdään toimikunnissa, joista kolme on pysyviä ja 27 vapaaehtoisia. Pysyviä ovat tieteellinen toimikunta ja rotumääritelmätoimikunta, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään sekä kurinpito- ja sovittelutoimikunta

Täydellinen lista FCI:n toimikunnista löytyy FCI:n verkkosivuilta.

Tieteellinen toimikunta

Vuonna 1966 alkunsa saaneen tieteellisen toimikunnan tehtävänä on käsitellä ja seurata koirien terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä silloin, kun se vaikuttaa koirien jalostukseen ja perimään. Tieteellinen toimikunta käsittelee kansallisten kennelliittojen tekemät anomukset uusien rotujen hyväksymiseksi.

Toimikunta arvioi, täyttääkö anottu rotu tietyt peruskriteerit. Onko se esimerkiksi USA:ssa tai Englannissa hyväksytty erillinen populaatio, hyväksytty jonkin jäsenmaan kansalliseksi roduksi, vanhan ja hävinneen rodun rekonstruktio tai täysin uusi koirapopulaatio.

On tärkeää, että uusien rotujen jalostuspohjan terveys ja säilyminen ovat terveellä tolalla. Kansainvälisesti hyväksyttyjä terveystutkimusohjeita ovat toistaiseksi vain lonkkaniveldysplasia- ja kyynärnivelohje. Koska läheskään kaikissa FCI:n jäsenmaissa terveystutkimukset eivät ole niin edistyneitä kuin Suomessa, kansainväliset ohjeet ja terveystutkimusten yhdenmukaistaminen eri maissa ovat hyvin tärkeitä.

Rotumääritelmätoimikunta

Rotumääritelmätoimikunta käsittelee rotumääritelmät ja FCI:n hallitus hyväksyy ne. Rotumääritelmät noudattavat kaikki yhtä ja samaa mallia, mutta ne ovat aina lähtöisin kunkin rodun kotimaasta. Niihin voidaan kuitenkin lisätä yleisiä, esimerkiksi terveyttä koskevia huomautuksia.

Suomessa kaikkien rotujen rotumääritelmissä on esimerkiksi tehty huomautus: ”Jalostukseen tulee käyttää vain toiminnallisesti ja kliinisesti terveitä, rakenteeltaan rodunomaisia koiria.”

Suomalaiset FCI:ssa vuonna 2026