Useimmissa näyttelyissä arvostelu kehissä alkaa kello 9 tai 10. Tiedot näyttelyn aikatauluista löytyvät näytteilleasettajille noin viikkoa ennen näyttelyä lähetetystä aikataulukirjeestä, jossa on tarkempaa tietoa ja ohjeita näyttelystä sekä koiran näyttelynumero. Viimeissään tässä vaiheessa on tärkeää tarkistaa, että koiran rokotukset ovat kunnossa, ja koira on muutenkin näyttelykuntoinen.

Näyttelyyn osallistuvan koiran on täytettävä Kennelliiton rokotusmääräykset, eli sen on oltava asianmukaisesti rokotettu vähintään penikkatautia, rabiesta, parvoa sekä maksatulehdusta vastaan. Sairas koira ei saa osallistua näyttelyyn. Koiran lääkitseminen tai esimerkiksi sen turkin tai kirsun värjääminen on kiellettyä, eikä koirasta saa näyttelyyn osallistuessa löytyä lääkeaineita, muita kiellettyjä aineita tai niiden jäämiä. Lisätietoa antidopingvalvonnasta ja lääkkeiden varoajoista löydät täältä.

arvostelukaavio

Tapahtumat kehässä

Näyttelykehään mennään numerojärjestyksessä ja luokittain. Luokissa koirat on laitettu aakkosjärjestykseen koiran rekisterinimen mukaan. Luokat ovat aina samassa järjestyksessä. Jos jossain luokassa ei ole osallistujia, siirrytään seuraavaan luokkaan. Jokaisessa luokassa sijoitetaan enintään neljä koiraa paremmuusjärjestykseen.

Ensin arvostellaan pentuluokan urokset ja niiden jälkeen pentuluokan nartut. Virallisissa luokissa arvostellaan ensin kaikki urokset ja sitten nartut. Luokat etenevät järjestyksessä junioriluokka, nuortenluokka, avoinluokka, käyttöluokka, valioluokka ja veteraaniluokka.

Kehätoimitsijat kutsuvat koirat kehään niiden näyttelynumeroilla. Yleensä tuomari juoksuttaa ensin kunkin luokan koirat kaikki yhdessä kehän ympäri. Koiria juoksutetaan kehässä vastapäivään ja koira liikkuu esittäjän vasemmalla puolella, jotta tuomari näkee koirien liikkeet paremmin. Sen jälkeen hän arvostelee yksitellen jokaisen koiran.

Arvosteluvuorossa oleva koira viedään tuomarin pöydän eteen tai muuhun osoitettuun paikkaan siten, että tuomari näkee koiran sivulta. Pienemmät rodut arvostellaan pöydällä, jonne koiran voi nostaa heti, kun se vapautuu edelliseltä. Tuomari tutkii koiran, katsoo purennan ja tunnustelee koiran rakenteen. Uroksilta tarkistetaan kivekset. Koiran tulee sallia tutkiminen. Tuomari saattaa kysyä koiran ikää. Mikäli tuomari on ulkomaalainen, kehätoimitsija auttaa vastaamisessa. Koiran arvosteluun vaikuttavat asiat, esimerkiksi lääkärintodistukset, esitetään kehätoimitsijalle.

Tämän jälkeen koiraa liikutetaan tuomarin ohjeiden mukaan. Koiran on tarkoitus ravata tasaisesti, ei hyppiä ja pomppia tai roikkua lahkeessa. Tuomari saattaa pyytää juoksuttamaan koiraa kohtisuoraan itsestään poispäin ja takaisin tai tekemään kolmion, jossa juostaan ensin kehän yhtä kulmaa kohti, sitten suoraan toista kulmaa kohden ja takaisin tuomarin luo. Näin tuomari näkee parhaiten koiran taka-, etu- ja sivuliikkeet.

Tämän jälkeen tuomari sanelee koiran arvostelun kehätoimitsijalle. Koiran pitää seistä kauniisti, kylki tuomariin päin. Koiraa ei saa seisottaa liian lähelle tuomaripöytää, koska tuomarin on vaikea nähdä se kunnolla. Koko arvostelun ajan on huolehdittava, että koira on aina ohjaajan ja tuomarin välissä.

Kehätoimitsija näyttää viuhkaa, jonka väri kertoo koiran saaman laatuarvostelun. Arvostelu perustuu rotumääritelmään, ja tuomari palkitsee koiran sen mukaan, kuinka hyvin hän katsoo sen vastaavan sitä. Punainen väri merkitsee rotunsa erinomaista edustajaa. Sininen merkitsee erittäin hyvää rotunsa edustajaa. Keltainen merkitsee hyvää ja vihreä tyydyttävää rotunsa edustajaa, tuomarin mielestä keltaisen tai vihreän nauhan saaneissa koirissa on joitain virheitä verrattuna rotumääritelmään. Näiden koirien kilpailu päättyy siinä näyttelyssä ja arvostelun voi noutaa kehätoimitsijalta.

Kun kaikki luokan koirat on yksittäisarvosteltu, vuorossa on kilpailuluokka. Kilpailuluokkaan osallistuvat kaikki luokassaan laatumaininnalla erinomainen (punainen) palkitut koirat. Myös laatumaininnalla erittäin hyvä (sininen) palkitut koirat osallistuvat kilpailuluokkaan mikäli erinomaisella palkittuja koiria on luokassa vähemmän kuin neljä. Tuomari voi halutessaan palkita kilpailuluokassa sijoittuneen, erinomaisella palkitun koiran laatumaininnalla SA (sertifikaatin arvoinen), joka oikeuttaa koiran osallistumaan paras uros-/paras narttu -luokassa ja kilpailemaan sertifikaatista. Luokan voi voittaa tai luokassa voi sijoittua laatumaininnalla erittäin hyvä (sininen) palkittu koira, mutta nämä eivät voi saada SA:ta eivätkä jatka paras uros/paras narttu -kilpailuun.

Näyttelyluokat

Näyttelyihin osallistuvat koirat ilmoitetaan johonkin seuraavista luokista:

•    pentuluokka 5 kk- alle 7 kk (vain pentunäyttelyissä ja joissain erikoisnäyttelyissä)
•    pentuluokka 7 kk - alle 9 kk
•    junioriluokka 9 kk - alle 18 kk
•    nuortenluokka 15 kk - alle 24 kk
•    avoinluokka alkaen 15 kk
•    valioluokka alkaen 15 kk (koiran tulee olla jonkun maan muotovalio)
•    käyttöluokka alkaen 15 kk (koiran tulee täyttää ko. rodun käyttöluokkavaatimukset)
•    veteraaniluokka alkaen 8 v
•    kasvattajaluokka (neljän samanrotuisen koiran muodostama ryhmä. Koirien on oltava saman kasvattajan kasvattamia tai samalle FCI:n vahvistamalle kennelnimelle rekisteröityjä)
•    jälkeläisluokka (neljä uroksen tai nartun samanrotuista jälkeläistä) (vain erikoisnäyttelyissä)

Koiran laatuarvostelu

Käytössä on laatuarvostelu eli jokainen koira saa kirjallisen arvostelun ja laatupalkinto osoitetaan värillä.

Laatuarvostelun tulos osoitetaan seuraavin värein:

•    erinomainen – punainen
•    erittäin hyvä – sininen
•    hyvä – keltainen
•    tyydyttävä – vihreä
•    hylkäävä – harmaa
•    ei voida arvostella – ruskea
•    sertifikaatin arvoinen – vaaleanpunainen

Kilpailuarvostelussa tuomari sijoittaa luokittain erinomainen ja erittäin hyvä laatumaininnalla palkitut neljä (4) parasta koiraa paremmuusjärjestykseen. Tuomari voi harkintansa mukaan antaa sekä kilpailuarvostelussa sijoittuneille että muille luokassa kilpailleille erinomaisella palkituille koirille sertifikaatin arvoisen (SA).

Pentuluokissa ei käytetä laatuarvostelua vaan kilpailuarvostelua. Pennut saavat kirjallisen arvostelun ja ne laitetaan paremmuusjärjestykseen. Tuomari voi halutessaan jakaa kunniapalkinnon pennuille, jotka hän katsoo sen arvoisiksi.

Kilpailuarvostelun sijoituksen osoitetaan seuraavin värein:

1.    punainen
2.    sininen
3.    keltainen
4.    vihreä

Näyttelyssä jaettavat palkintoruusukkeet ja nauhat:

1.    sertifikaatti – sinivalkoinen
2.    varasertifikaatti – vaaleansininen
3.    CACIB – valkoinen
4.    vara-CACIB – oranssi
5.    ROP – punakeltainen
6.    VSP – valkovihreä
7.    kunniapalkinto – lila
8.    Suomen muotovalio - punavihreä
9.    NORD-serti - musta-kulta
10.  NORD-vara serti - valko-hopea
11.  juniorisertifikaatti - vaaleankeltainen
12.  veteraanisertifikaatti - vaaleanvihreä
13.  ROP-juniori - ei määriteltyä väriä
14.  ROP-veteraani - ei määriteltyä väriä
15.  juniorivalio - ei määriteltyä väriä
16.  veteraanivalio - ei määriteltyä väriä
 

Urospentujen voittaja kilpailee narttujen voittajan kanssa rotunsa parhaan pennun arvosta, mikäli ne molemmat ovat saaneet kunniapalkinnon. Voittaja on rotunsa paras pentu (ROP-pentu) ja toinen vastakkaisen sukupuolen paras pentu (VSP-pentu).

Kaikissa näyttelyissä junioriluokan kilpailuluokassa jaetaan juniorisertifikaatti parhaalle siihen oikeutetulle sertifikaatin arvoisella (SA) palkitulle, jolla ei ole Suomen juniorimuotovalion arvoon oikeuttavia näyttelytuloksia.
Rodun parhaan juniorin valintaan osallistuvat paras erinomaisella ja sertifikaatin arvoisella palkittu uros- ja
narttujuniori. Rotunsa paras juniori jatkaa edelleen kilpailemista Best in Show -juniorin arvosta, mikäli
kilpailu näyttelyssä järjestetään.


Veteraaneista valitaan rotunsa paras veteraani (ROP-vet.). Tästä arvosta kilpailevat veteraaniluokkien paras uros ja narttu, mikäli ne on palkittu laatumaininnalla erinomainen (ERI) ja sertifikaatin arvoinen (SA). Samoin veteraaniluokan kilpailuluokassa jaetaan veteraanisertifikaatti parhaalle siihen oikeutetulle sertifikaatin arvoisella (SA) palkitulle, jolla ei ole Suomen Veteraanimuotovalion arvoon oikeuttavia näyttelytuloksia. Veteraani voi olla myös rotunsa paras tai sijoittua paras uros/paras narttu -luokissa, mutta pennut eivät osallistu muihin kuin omiin pentuluokkiinsa.

Juniori- tai veteraaniluokassa ei jaeta vara-juniori/veteraanisertifikaatia.

Kun kaikki urokset on arvosteltu, seuraa paras uros -luokka. Siihen osallistuvat koirat, jotka ovat sijoittuneet omassa luokassaan neljän parhaan joukkoon laatumaininnalla erinomainen (ERI) ja lisäksi tuomari on jakanut SA:n. Näistä tuomari valitsee jatkoon neljä koiraa, jotka hän sijoittaa paremmuusjärjestykseen. Tuomari voi antaa sertifikaatin (SERT) parhaalle siihen oikeutetulle koiralle, jolla ei vielä ole Suomen muotovalion arvoon oikeuttavia näyttelytuloksia. Varasertifikaatin (VASERT), voi saada toiseksi paras koira, jolla ei ole Suomen muotovalion arvoon oikeuttavia näyttelytuloksia. Mikäli kaikki sijoittuneet koirat ovat jo Suomen muotovalioita tai niillä on siihen oikeuttavat näyttelytulokset, kutsutaan kehään takaisin ne paras uros -luokan koirat, jotka voivat kilpailla sertifikaatista tai varasertifikaatista. Alle kaksivuotias koira ei voi vastaanottaa sertifikaattia eikä varasertifikaattia, jos sillä on jo kaksi aikaisemmin vastaanotettua sertifikaattia. Valionarvoon oikeuttavat näyttelytulokset täyttyvät, kun koira on yli kaksivuotias.

Kansainvälisissä näyttelyissä on sertifikaattien lisäksi jaossa kansainvälisiä sertifikaatteja CACIBeja ja varaCACIBeja (VACA). CACIBista ja VACAsta voivat kilpailla koirat, jotka ovat saaneet laatumaininnan erinomainen ja SA:n kilpaillessaan nuortenluokassa, avoimessa luokassa, käyttöluokassa tai valioluokassa. CACIB jaetaan edellä mainituissa luokissa sijoittuneelle sukupuolensa parhaalle ja varaCACIB edellä mainituissa luokissa sijoittuneelle sukupuolen toiseksi tulleelle.

NORD-näyttelyissä on sertifikaattien lisäksi jaossa NORD-serti ja NORD-vara-serti. NORD-serti jaetaan sukupuolensa parhaalle ja NORD-vara-serti sukupuolen toiseksi tulleelle.

Kun narttujen luokat on arvosteltu samaan tapaan kuin urosten, paras uros ja paras narttu kilpailevat rotunsa parhaan arvosta. Toisesta tulee rotunsa paras (ROP) ja toisesta vastakkaisen sukupuolen paras (VSP).


Rotunsa parhaan valinnan jälkeen on kasvattajaluokkien vuoro. Kasvattajaluokassa kasvattaja kilpailee neljän kasvattamansa samanrotuisen koiran muodostamalla ryhmällä, joiden on oltava palkittuja laatumaininnalla erinomainen tai erittäin hyvä kyseessä olevassa näyttelyssä. Kasvattajaluokissa ei jaeta laatupalkintoja, vaan ne järjestetään paremmuusjärjestykseen kuten pentuluokissa. Jos tuomari katsoo ryhmän olevan riittävän tasalaatuinen ja korkeatasoinen, hän voi antaa kunniapalkinnon. Jos paras kasvattajaryhmä saa kunniapalkinnon, se on rodun paras ryhmä (ROP-kasv.).

Näyttelypäivä huipentuu loppukilpailuihin

Iltapäivällä, kun kaikki kehät on saatu päätökseen, on ryhmäkilpailujen vuoro. Ryhmäkilpailuissa valitaan päivän paras veteraani, päivän paras kasvattajaryhmä, jokaisen FCI:n roturyhmän paras ja lopuksi näyttelyn paras koira. Veteraanin valintaan osallistuvat kaikki rotunsa parhaat veteraanit kaikista ryhmistä, kasvattajakisaan kaikki rotunsa parhaat kasvattajaryhmät. Rotunsa parhaat koirat kilpailevat sijoituksista ryhmittäin.
Näyttelyssä voidaan myös valita esim. päivän paras juniori, paras kotimainen rotu.

Roturyhmiä on kymmenen. Jokaisen ryhmän voittaja osallistuu viimeiseksi järjestettävän Best in Show’n eli näyttelyn kauneimman koiran valintaan. Kaikissa kilpailuissa sijoitetaan neljä koiraa tai ryhmää paremmuusjärjestykseen.

Koiran täytyy osallistua kaikkiin luokkiin ja kilpailuihin, joihin sillä on oikeus osallistua. Vain näyttelytoimikunnan luvalla voi poistua paikalta aikaisemmin.

Koiranäyttelyjen eteneminen