Päätöksenteko
Kennelliiton ylintä päätösvaltaa käyttävät yleiskokous ja sen kolmivuotiskaudeksi valitsema valtuusto.
Kennelliiton ylintä päätösvaltaa käyttävät yleiskokous ja sen kolmivuotiskaudeksi valitsema valtuusto.
Kennelliiton korkein päättävä elin on yleiskokous, joka kokoontuu kolmen vuoden välein. Yleiskokoukseen voivat osallistua kaikki Kennelliiton henkilöjäsenet ja jäsenyhdistykset. Yleiskokouksessa päätetään kaikista laajakantoisista ja periaatteellisista asioista, kuten Kennelliiton säännöistä. Yleiskokouksessa jäsenet valitsevat edustajansa Kennelliiton valtuustoon seuraavalle valtuustokaudelle.
Seuraava yleiskokous on sunnuntaina 23.11.2025. Siinä valitaan Kennelliiton valtuusto kaudelle 2026-2028.
Kennelliiton jäsenten päätäntävaltaa, jota ei ole määrätty säännöissä yleiskokoukselle kuuluvaksi, käyttää valtuusto. Yleiskokous valitsee valtuuston kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Valtuusto koostuu 147 äänioikeutetusta edustajasta, joista 38 on valittu kennelpiireistä (kaksi kustakin), 97 rotujärjestöistä ja 12 vapailta listoilta.
Kennelliiton valtuusto kokoontuu vuoden aikana kahteen varsinaiseen kokoukseen, kevätkokoukseen toukokuussa ja syyskokoukseen marraskuussa. Kokousviikonloppuina järjestetään myös valtuustoseminaarit.
Kennelliiton hallitus johtaa Kennelliiton toimintaa ja hoitaa sen taloutta ja omaisuutta apunaan toiminnanjohtajan johtama toimisto. Hallitus koostuu puheenjohtajasta ja yhdeksästä jäsenestä, joista yksi on varapuheenjohtaja.
Hallitus kokoontuu vuoden aikana noin kymmeneen kokopäiväiseen kokoukseen. Lisäksi hallitus kokoontuu kahdesta kolmeen iltakouluun sekä pitää Kennelliiton toiminnansuunnittelupäivät tammikuussa.