Yhdistys vaikuttajana

Vaikuttaminen on demokratiaan olennaisesti kuuluva oikeus, jonka avulla varmistetaan, että päätöksenteossa ja julkisessa keskustelussa huomioidaan kaikki asian kannalta olennaiset näkökulmat. Käytännössä vaikuttaminen on ihmisten välistä vuoropuhelua, yhdessä tekemistä, osallistumista, näkemysten tuomista julkisuuteen, asioiden seuraamista ja lobbausta eli päätöksentekijöihin vaikuttamista.

Vaikuttamisella turvataan yhdistyksen toiminnan olemassaolo ja jatkuvuus. Aktiivinen ja näkyvä yhdistys houkuttelee jäseniä. Päättäjiin vaikuttamisella taas huolehditaan siitä, ettei toiminnan tielle tule esimerkiksi kaavoituksen tai lainsäädännön sanelemia esteitä, vaan sitä on mahdollista kehittää.

Jotta yhdistyksen äänen saa tehokkaasti kuuluviin ja omaa asiaa edistettyä, on tärkeää viestiä oikeille ihmisille oikealla tavalla oikeaan aikaan. Tehokas vaikuttaminen on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista, mutta myös mahdollisuuksiin tarttumista. Vaikuttamisessa ensimmäinen askel on pohtia vastauksia seuraaviin kysymyksiin.

Mitä haluamme?

Onko yhdistyksenne toimintasuunnitelmassa tai muutoin määritelty, mihin asioihin vaikutetaan ja mitä tavoitellaan? Yleiset tavoitteet kumpuavat luontevasti yhdistyksen toiminta-ajatuksesta ja tarkoituksesta. Esimerkiksi rotuyhdistys voi pyrkiä parantamaan rodun ominaisuuksien tunnettuutta ja vastuullista koiranpitoa, metsästyskerho voi huolehtia metsästämisen edellytyksistä pitämällä yllä hyviä suhteita maanomistajiin ja vaikuttamalla kaavoitukseen, agility-yhdistys taas pyrkiä saamaan parempia harrastustiloja omaan kuntaansa.

Jotta tavoite ei jäisi liian yleiselle tasolle, on täsmennettävä, miksi se on tärkeä – minkä konkreettisen ongelman haluamme ratkaista? Tavoitteen saavuttamisen kannalta on tärkeää, että se on hyvin rajattu. Hyvä tavoite on tarkka, mitattava, saavutettavissa, asianmukainen ja aikataulutettu.

On erittäin tärkeää, että vaikka yhdistyksen sisällä olisi näkemyseroja tavoitteen yksityiskohdista, kaikki ovat sitoutuneita tavoitteen edistämiseen. Parhaiten se onnistuu, kun yhdistyksen luottamushenkilöt ja jäsenet otetaan mukaan tavoitteiden muotoiluun vaikkapa kyselyn, keskustelutilaisuuden tai työpajan avulla. Tavoitteista on myös tärkeä viestiä jäsenille avoimesti.

Keneen meidän tulee vaikuttaa?

Kun oma tavoite on määritelty, seuraavaksi on tärkeää kartoittaa kaikki asiaan ja tilanteeseen liittyvät kohderyhmät. Yhdistyksille tärkeitä kohderyhmiä ovat ainakin:

• omat jäsenet ja luottamushenkilöt
• ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita toiminnasta tai voivat kiinnostua siitä, mutta eivät ole jäseniä
• suuri yleisö
• vapaaehtoiset
• sponsorit
• poliitikot
• virkamiehet ja viranomaiset
• oman alueen tai alan yritykset
• media
• Kennelliiton päättäjät sekä
• oman rotujärjestön päättäjät.

Kohderyhmien joukosta puolestaan on tunnistettava yksittäiset henkilöt, joilla on valtaa vaikuttaa asiaanne. Tämä on erityisesti päättäjiin vaikutettaessa vaativin osuus ja apua saatte tarvittaessa Kennelliitosta. Alkuun pääsee kysymällä asiasta riippuen esimerkiksi kunnanvirastosta suoraan, kuka viranhaltija vastaa asiasta, missä lautakunnassa asiaa käsitellään tai ketkä poliitikot ovat asiassa olleet aktiivisia. 

Samanmielisten tuki omalle asialle ja joukkovoiman saaminen sen taakse ovat tärkeitä. Erityisesti kiistanalaisissa asioissa on kuitenkin tärkeää puhutella rakentavasti perustellen myös niitä, jotka ovat eri mieltä. Asiallista ja asiantuntevaa toimijaa kuunnellaan aina mieluummin kuin räksyttävää rähisijää.

Milloin on paras aika vaikuttaa?

Tärkein lähtökohta vaikuttamiselle on, että yhdistys on jatkuvasti kartalla toimintansa kannalta tärkeistä asioista – oli kyse sitten some-keskustelusta, oman kunnan kaavoitussuunnitelmista tai lainsäädännöstä. Siten asioihin kyetään tarttumaan tarpeeksi ajoissa.

Otollisin aika vaikuttaa on silloin, kun enteitä asian nousemisesta julkiseen keskusteluun vasta alkaa ilmetä – mitä aiemmin vaikuttaa, sitä tehokkaampaa se on. Eli vaikkapa silloin, kun asiasta aletaan kohista sosiaalisessa mediassa tai lehtien palstoilla, mutta poliitikot eivät ole vielä tehneet esitystä tai virkamiehet eivät ole aloittaneet valmistelua. Tällöin huomio voidaan suunnata esimerkiksi mielipidekirjoituksilla tai tapaamisilla heti alkuun yhdistyksen kannalta olennaisiin näkökulmiin, mikä voi määrittää aiheesta käytävää keskustelua hyvinkin pitkälle yhdistyksellenne edullisella tavalla.

Usein lakiesitysten mennessä lausuntokierrokselle seuraavat askeleet on jo pitkälti lyöty lukkoon, mutta lausuntojen antaminen on olennaisen tärkeää. Massiivinen määrä palautetta voi kuitenkin luoda painetta muuttaa suuntaa. Hyvä esimerkki tästä on esitys kaikkien koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä, joka palautettiin kirjaukseksi eläinten hyvinvointilain esitykseen lausuntokierroksen jälkeen. Poliittisessa valmistelussa tärkeitä hetkiä ovat myös ensimmäiset, alustavat keskustelut aiheesta, kuten eduskunnan lähetekeskustelu.

Millä keinoin ja mitä kanavia pitkin vaikutamme?

Yhdistysten valttikortti vaikuttamisessa on asiantuntemus omasta asiasta. Politiikassa ja mediassa käsiteltävien aiheiden määrä, monimutkaisuus ja vaihtuvuus ovat nykyisin niin suuria, että sekä päätöksentekijät että toimittajat ilahtuvat, jos joku voi auttaa heitä keskittymään olennaisiin kysymyksiin ja tarjota perusteltuja näkökulmia muun tiedon suodattamiseen. Paras keino siihen on tarjota tiiviisti luotettavaa faktaa, kuten tilastoja ja kokemuksen antamaa näkemystä esimerkiksi lakiesitysten voimaantulon vaikutuksista yhdistysten toimintaan.   

Yksittäisistä vaikuttamiskeinoista suora yhteydenpito luottamushenkilöihin, virkamiehiin ja poliitikkoihin on korvaamattoman tärkeää. Jos yhdistyksen toimija on esimerkiksi kansanedustajana, kunnanvaltuutettuna tai muussa päättävässä asemassa, hänet kannattaa pitää hyvin tietoisena yhdistyksen tavoitteista. Lisäksi yhdistyksen on hyvä pyrkiä mukaan erilaisiin työryhmiin, kuulemistilaisuuksiin, laatia kannanottoja, aloitteita ja antaa virallisia lausuntoja laeista ja asetuksista lausuntopalvelu.fi-palvelussa.

Julkisuuden kautta vaikutetaan suuren yleisön asenteisiin. Oman asian pitäminen oikeaan aikaan esillä tukee usein tehokkaasti myös päättäjiin vaikuttamista. Paikallislehdille kannattaa vinkata omista tapahtumista ja toiminnasta, epäkohtia ja tavoitteita on hyvä nostaa esille mielipidekirjoituksilla ja sosiaalisen median kautta tavoitetaan edullisesti ja tehokkaasti myös ne, jotka eivät välttämättä ole vielä oman toiminnan piirissä. Sosiaalisessa mediassa kannattaa kuitenkin aina toimia harkiten.

Yksi tehokkaimmista yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoista etenkin pienille yhdistyksille on yhteistyö muiden kanssa. Sen avulla tieto yhdistyksen toiminnasta ja tavoitteista leviää laajemmalle, yhdistys verkostoituu ja kaikki saavat uusia ideoita. Yhteistyökumppaneita pohdittaessa kannattaa olla luovakin, sillä sama asia voi koskettaa hyvinkin erilaisia toimijoita. On kuitenkin tärkeää valita yhteistyökumppani, jonka toiminta tai arvot eivät ole ristiriidassa oman toiminnan kanssa.

Vaikuttamissuunnitelma

Erityisesti yhdistyksen toiminnan kannalta suurissa kysymyksissä on tärkeää, että vaikuttamisesta tehdään kirjallinen suunnitelma. Vaikuttamissuunnitelman voi koostaa vastaamalla ytimekkäästi seuraaviin kysymyksiin:

1. Mihin asioihin haluamme vaikuttaa? Mitä haluamme saavuttaa lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä?
2. Ketkä ovat niitä henkilöitä tai ryhmiä, joihin vaikuttamalla tavoitteemme toteutuisivat? Miten tavoitamme heidät?
3. Miten toteutamme vaikuttamista käytännössä? Paljonko aikaa, rahaa ja vapaaehtoistoimijoita voimme antaa asian hyväksi?
4. Ketkä yhdistyksestämme ovat mukana vaikuttamisessa? Kuka on yhdistyksemme kasvot ulospäin kussakin asiassa?
5. Miten aikataulutamme vaikuttamisen? Miten jaamme tekemisen?
6. Miten arvioimme vaikuttamisen onnistumista?

Vaikuttamisessa on kyse pitkäjänteisestä toiminnasta. Vaikka oma tavoite ei heti toteutuisi, usein asiat jäävät elämään ja etenevät, kun olosuhteet ovat sopivat. Silloin on oltava valmis toimimaan.