Mäyräkoirien ajokoe

Ajokokeeseen saavat osallistua 9 kk täyttäneet mäyräkoirien roturyhmään kuuluvat koirat.

Koira saa kilpailla ajokokeissa ilman näyttelytulosta, kunnes se on saavuttanut yhden mäyräkoirien ajokokeen (MÄAJ) 1. palkinnon.

Historiaa

Ajokoetoiminta aloitettiin Suomessa Ahvenenmaalla vuonna 1960 (Ruotsissa vuonna 1941). Samana vuonna tulivat käyttöön ensimmäiset säännöt. Viimeisimmät säännöt on otettu käyttöön v. 2002. Tällä hetkellä ajokoetoiminta kattaa lähes koko maan, painottuen eteläisempään Suomeen.

Metsästys

Mäyräkoira on pienten metsästysalueiden koira. Alussa koiraa käytettiin jäniksen metsästykseen. Ahvenanmaalla kauriskannan nopeasti lisääntyessä alettiin mäyräkoiraa käyttämään myös kauriin metsästyksessä.

Mantereella metsästyslain muuttuessa v. 1993 myös peuranmetsästys mäyräkoiralla tuli mahdolliseksi. Kauriin levittäytyessä voimakkaasti mantereelle on mäyräkoiran käyttö lisääntymässä ko. metsästykseen.

Myös kettua metsästetään ajavalla mäyräkoiralla jonkin verran.

Kokeen sallitut ajoeläimet ovat: jänis, kettu, metsäkauris, japanin-, kuusi- ja valkohäntäpeura.

Kolmen ykköstuloksen jälkeen koira saavuttaa ajokäyttövalion arvon (KVA-A). Koe muistuttaa hyvin pitkälle metsästystilannetta.

Koira lasketaan maastoon etsimään jotain edellä mainittua ajoeläintä. Eläimen löydettyään koira seuraa sitä haukkuen. Ajoerän pituus riippuu ajoeläimestä. Ajoeriä on kokeessa kaksi. Kahden erän kokonaisaika on jäniksellä 90 min., muilla 120 min.

Kokeessa arvostellaan pistein kahdeksaa eri ominaisuutta sen lisäksi ajoaika antaa pisteitä. Maksimipistemäärä on 100.

Koelajissa kilpaillaan vuosittain Suomen mestaruudesta, josta virallinen titteli M-vv, esim. vuoden 1998 mestari merkitään M-98.

Rekisteröinnit ja koesuoritukset

Normaalikokoisia mäyräkoiria rekisteröidään vuosittain n. 1400. Koekäyntejä, jotka ovat voimakkaasti lisääntymässä, vuosittain on n. 600.
 
Mäyräkoiraliitto