MH-luonnekuvaus

Mitä on MH-luonnekuvaus?

MH-luonnekuvauksen tarkoitus on kerätä aineistoa koiran käyttäytymisestä ohjeen määrittelemissä tilanteissa. Kuvaustuloksia roduittain yhdistelemällä saadaan tietoa rodulle tyypillisestä luonteesta. Yksittäisen koiran MH kuvaa tällöin koiran ominaisuuksia sekä yksilönä että rodulle tyypilliseen ja ihanneprofiiliin verrattuna.

MH-luonnekuvauksessa koira käy läpi kymmenen eri osiota, jossa kuvataan koiran 31 eri käyttäytymisreaktiota. Luonnekuvauksen aikana kaksi kuvaajaa tarkastelee koiran ominaisuuksia kuten leikkisyyttä, pelkoa, saalisviettiä ja sosiaalisuutta. Jokainen ärsytystilanne aloitetaan samalla tavalla kaikille koirille. Osiota tehdä eri tavalla tai kiinnostavammin koiran aktivoimiseksi, jos koira ei kiinnostu tai osoittaa vain vähäistä kiinnostusta. Koiran käsittely ja ärsytystilanteet ovat voimakkuudeltaan ja järjestelyiltään samanlaiset jokaiselle koiralle. Osiot päätetään siten, ettei siitä koidu koiralle uutta ärsytystilannetta. Ajalla on suuri merkitys koiran palautumiselle ja siksi eri toimenpiteet suoritetaan tietyin aikavälein.

Koiralle annetaan eri osioiden väliseen palautumiseen riittävästi aikaa. Jotkut koirat selvittävät tilanteet jo kaukaa, epäröivän koiran tutustuttamista jatketaan. Arkojen koirien kanssa aikarajat voidaan joutua ylittämään.

Millä roduilla on osallistumisoikeus?

Osallistumisoikeus on Kennelliiton tai sen hyväksymään koirarekisteriin merkityillä puhdasrotuisilla koirilla, jotka ovat vähintään 18 kuukauden ikäisiä. Kivesvikainen uros saa osallistua kuvaukseen.

Eri puolilla Suomea järjestettävien MH-luonnekuvausten ilmoittautumistiedot löytyvät Kennelliiton Tapahtumakalenterista sekä Palveluskoiraliiton sivuilla olevasta koekalenterista.

MH-kuvauksen ihanneprofiili

MH-kuvauksessa koiran reaktiot eri osioissa pisteytetään siten, että pääsääntöisesti voimakkaampi reaktio johtaa korkeampiin pisteisiin. Rotukohtainen ihanneprofiili auttaa hahmottamaan, kuinka asteikon eri kohdat sopivat juuri kyseiselle rodulle. Ihanneprofiili muodostetaan siten, että jokaiselle arvostelukohdalle annetaan MH-pisteiden lisäksi koodi I (ihanne), N (hyväksyttävä/neutraali), E (ei-toivottava) tai H (hylätty). Koodi siis kertoo, onko kyseinen ominaisuus tai tapa toimia juuri tälle rodulle ihanteellinen, hyväksyttävä, ei-toivottava vai hylkäävä. Esimerkiksi leikki 1-osioissa isosveitsinpaimenkoiralta toivotaan suurempaa aktiivisuutta (ihanteet asteikolla 3−4) kuin barbetilta (ihanteet asteikolla 2−3).

Hyväksyttävä tarkoittaa kokonaisuuteen suhteutettuna vielä jalostuskoiralle kelvollista tulosta. Kaikkien ei-toivottavien ja hylkäävien ominaisuuksien tarkoituksena ei ole välttämättä sulkea koiraa jalostuksesta, mutta ne tulee huomioida yhdistelmien suunnittelussa. Hylkääviä ominaisuuksia ovat ainakin mm. voimakkaat pelot ja aggressiot.

Rotujärjestö tai sen valtuuttamana rotuyhdistys tai -kerho tekee esityksen rodun ihanneprofiiliksi. Ihanneprofiilin määrittely sujuu yleensä helpoiten rodun tuntevan MH-kuvaajan tai -kuvaajien avustuksella. Esityksen voi toki koostaa myös esimerkiksi jalostustoimikunnan tai muutoin rodun luonteeseen ja käyttäytymiseen hyvin perehtyneen tahon toimesta. Käyttäytymisen jalostus -työryhmä vastaa profiilien hyväksymisestä Kennelliitossa ja auttaa tarvittaessa niiden teossa. Ihanneprofiilin laatimisen avuksi voi pyytää valmiin excel-pohjan osoitteesta jalostusposti@kennelliitto.fi. Valmis ihanneprofiili liitetään rodun jalostuksen tavoiteohjelmaan.

MH-luonnekuvauksen osioiden tulkinta

1. Kontakti (1a, 1b, 1c)

Kontaktin tervehtimisosiossa (1a) kuvataan koiran valmiuksia ottaa kontaktia tai ja vastata kontaktiin vieraiden ihmisten kanssa. Yhteistyössä (1b) arvioidaan, lähteekö koira testinohjaajan mukaan ja miten. Käsittelyssä (1c) kuvataan antaako koira käsitellä itseään ja millä tavoin se käyttäytyy käsittelytilanteessa.

2. Leikki 1 (2a, 2b, 2c)

Leikissä kuvataan koiran kykyä leikkiä esineellä ja taistella testinohjaajan kanssa.  Leikkihalussa (2a) arvioidaan, leikkiikö koira, onko se innokas ja aktiivinen. Tarttumisessa (2b) arvioidaan, tarttuuko koira esineeseen, ja jos tarttuu niin miten. Leikkihalu- ja tarttumisosiot suoritetaan kahdesti, ja kummastakin kuvataan lomakkeeseen aktiivisempi. Puruotteessa ja taisteluhalussa (2c, taisteluleikki testinohjaajan kanssa) arvioidaan, tarttuuko koira esineeseen, ja jos taistelee niin miten.

3. Takaa-ajo (3a, 3b, 3a, 3b)

Takaa-ajossa pyritään selvittämään koiran halua ajaa takaa (3a) loittonevaa kohdetta, saalista ja tarttua (3b) siihen. Takaa-ajo tilanne suoritetaan kahteen kertaan, joista molemmat kuvataan lomakkeeseen.

4. Aktiviteetti

Kuvataan koiran reaktioita kolmen minuutin ajan tilanteessa, jossa ohjaaja on täysin passiivinen. Aktiviteetissa on mahdollisuus saada viitteitä koiran hermorakenteesta.

5. Etäleikki (5a, 5b, 5c, 5d, 5e)

Etäleikissä kuvataan koiran kykyä yhteistyöhön vieraan ihmisen kanssa välimatkan päässä ohjaajastaan. Kuvataan, kiinnostuuko koira vieraasta ja ensin hieman epämääräiseltä vaikuttavasta, mutta myöhemmin leikkiin kutsuvasta ihmisestä. Kiinnostuksessa kuvataan, kiinnostuuko koira etäleikkijästä ja miten (5a). Uhka/aggressio-osassa (5b) arvioidaan osoittaako koiran uhkauseleitä vierasta ihmistä kohtaan. Uteliaisuudessa (5c) kuvataan, lähteekö koira etäleikkijän luo ja miten. Leikkihalussa (5d) arvioidaan osoittaako koira leikkihalua, tarttuuko esineeseen ja vetääkö vastaan. Yhteistyössä (5e) arvioidaan koiran aktiivisuutta etäleikkijän kanssa.

6. Yllätys (6a, 6b, 6c, 6d, 6e)

Yllätyksessä eli haalarilla kuvataan koiran valmiutta toimia yllättävässä tilanteessa. Pelko-osiossa (6a) kuvataan, pysähtyykö koira, väistääkö tai pakeneeko se. Uhka/aggressio-osiossa (6b) arvioidaan osoittaako koira uhkauseleitä tai hyökkääkö se. Uteliaisuudessa (6c) kuvataan missä vaiheessa koira menee haalarin luo. Jäljelle jäävässä pelossa (6d) arvioidaan, onko koiran liikkumisnopeudessa vaihtelua tai väistämistä, ja vastaavasti jäljelle jäävässä kiinnostuksessa (6e) osoittaako koira kiinnostusta haalaria kohtaan.

7. Ääniherkkyys (7a, 7b, 7c, 7d)

Ääniherkkyydessä kuvataan koiran reaktioita yllättävän äänen yhteydessä. Pelko-osiossa (7a) kuvataan millä tavoin koira toimii äänen kuullessaan – pysähtyykö, väistääkö tai pakeneeko se. Uteliaisuusosiossa (7b) kuvataan, meneekö koira laitteen luo ja missä vaiheessa. Jäljellejäävässä pelossa (7c) arvioidaan, onko koiran liikkumisnopeudessa vaihtelua tai väistämistä, ja vastaavasti jäljellejäävässä kiinnostuksessa (7d) osoittaako koira kiinnostusta ja minkälaista laitetta kohtaan.

8. Aaveet (8a, 8b, 8c, 8d, 8e)

Aaveissa kuvataan koiran reaktioita, kun uhkaavasti liikkuvat koiran näkökulmasta tuntemattomat kohteet lähestyvät hitaasti edestäpäin kohti koiraa. Aave-osassa kaksi toisistaan 25 metrin päässä ja 20 metrin päässä koirasta olevaa valkokaapuista aavetta lähestyy vuoron perään liikkuen kohti koiraa. Aaveiden ollessa noin 4 metrin päässä koirasta (jos koira ohjaajan edessä tai sivulla) tai ohjaajasta (koira ohjaajan takana) ne pysähtyvät ja kääntyvät ympäri samalla laskien kätensä alas siten, että koira voi nähdä kädet. Ohjaaja päästää tässä vaiheessa otteensa koiran taluttimesta. Koiralle annetaan tarvittaessa tukea siten, että ohjaaja siirtyy ohjeiden mukaisesti lähemmäksi aavetta ja lopulta voi riisua aaveelta hupun päästä, jotta koira näkee hupun alla olevan ihmisen. Uhka/aggressio (8a) osiossa arvioidaan osoittaako koira uhkauseleitä. Tarkkaavaisuudessa (8b) kuvataan, miten koira tarkkailee aaveita. Pelko-osiossa (8c) arvioidaan, pelkääkö koira ja missä se seisoo. Uteliaisuudessa (8d) kuvataan miten ja milloin koira menee katsomaan aavetta. Kontaktinotossa (8e) kuvataan miten koira ottaa kontaktia aaveeseen.

9. Leikki 2 (9a, 9b)

Kuvataan koiran kykyä leikkiä esineellä ja verrataan ovatko reaktiot muuttuneet ensimmäisien leikkien jälkeen. Reaktioiden muuttuminen voi kertoa siitä, että koira ei ole palautunut kunnolla eri osioista, tai koiralla on saattanut olla erittäin hauskaa, kun kerrankin kaikenlaista jännää on tapahtunut. Toinen leikki on samanlainen kuin ensimmäinenkin, sillä erotuksella vain, että se tehdään ainoastaan kertaalleen eikä siihen liity enää koiran ja testinohjaajan taisteluleikkiä.

10. Ampuminen

Ohjaaja päättää aina ammutaanko laukaukset koiralle. Ampumisessa kuvataan koiran reaktioita laukausten yhteydessä, miten se käyttäytyy kuullessaan laukauksia. Koiran reaktioita kuvataan sekä aktiivisena (koira leikkii tai juoksee) että passiivisena. Tässä osiossa voidaan käyttää koiran omaa lelua. Arvio koiran käyttäytymisestä laukauksien aikana kuvaa koiran reaktioita, ei koiran pelon määrää – vain kohta 5 kuvastaa koiran pelkoa.

Koiranohjaajalle annettava palaute

Koiranohjaajalle annetaan kuvauksen päätyttyä täytetyn lomakkeen lisäksi suullinen palaute, jossa kerrotaan miten koira reagoi eri osioissa. Yhteenvetona tuloksista kerrotaan havaintoja koiran sosiaalisuudesta, uteliaisuudesta, peloista, aggressioista, jäljelle jäävistä reaktioista, leikistä (alussa/lopussa), miten koira tarttui esineeseen ja miten koira reagoi laukauksiin. Tulos tallennetaan Jalostustietojärjestelmään.

Lisätietoja MH-luonnekuvauksesta ja ohjeita järjestäjälle Suomen Palveluskoiraliiton sivuilla.