Dreevereiden ajokoe

Dreeveri on yksi monista Suomessa käytetyistä ajokoirista. Kokonsa ja ajotapansa puolesta se sopii erityisen hyvin pienille tai keskisuurille metsästysalueille.

Suomessa dreeveriä käytetään jäniksen ja ketun metsästykseen. Kesällä 2019 toteutuneen metsästysasetuksen muutoksen myötä enintään 39 cm:n korkuisella koiralla on voinut ajattaa myös hirvieläimiä, ensi sijassa metsäkaurista ja valkohäntäpeuraa.

Yleistä

Ajokokeiden tarkoitus on arvostella dreeverien käyttöominaisuuksia ajavana koirana metsästysolosuhteissa. Tarkoitus on saada tietoa jalostusta varten ja tarjota harrastajille kilpailu- ja yhteistoimintamahdollisuuksia. Ajoeläiminä ovat kokeissa jänis, kettu, kuusipeura, metsäkauris ja valkohäntäpeura. Kokeet ovat käytännössä aina yksipäiväisiä (SM-koe on poikkeus).

Kokeisiin saa osallistua rekisteröidyllä dreeverillä, basseteilla, jonka rokotukset ovat kunnossa ja joka on tunnistusmerkitty joko tatuoimalla tai mikrosirulla.

Kilpailuluokkia on nykyisin yksi. Aikaisemmin koiran piti ensin saada avoimessa luokassa 1. palkinto, minkä jälkeen se siirtyi voittajaluokkaan.

1.8.2012 alkaen voi avoimen luokan kokeen suorittaa myös ns. pitkänä kokeena, jolloin koira voidaan viedä sovittuna ajankohtana maastoon ja suorittaa siellä tuomariryhmän valvonnassa kaikki normikokeessa vaadittavat arvioinnit. Pitkän kokeen tuloksia voidaan kuitenkin käyttää vain rajoitetusti käyttövalion arvon saavuttamiseksi.

Koira saa osallistua kokeeseen ilman näyttelytulosta, kunnes se saavuttaa ensimmäiseen palkintoon oikeuttavan tuloksen. Sen jälkeen osallistumiseen vaaditaan näyttelytulos. Kokeisiin ei saa osallistua tarttuvaa tautia sairastava koira, kiimainen narttu eikä narttu 30 vuorokautta ennen penikoimista eikä 42 vuorokautta sen jälkeen.

Kokeen kulku

Kokeessa on ylituomari, joka valvoo, että koe sujuu sääntöjen mukaan. Jokaiselle koiralle arvotaan koemaasto ja tuomarit, joita on kaksi; ryhmätuomari ja palkintotuomari. Mukana voi olla myös palkintotuomariharjoittelijoita.

Koiranohjaajana voi toimia muukin henkilö kuin koiranomistaja.

Kokeessa arvostellaan sekä koiran haku että ajo.

Hakuerä kestää 2 tuntia. Jälkimmäisessä hakuerässä käytettävää hakuaikaa on jäljellä niin monta minuuttia kuin ensimmäisestä erästä on jäänyt käyttämättä. Jos koko hakuaika käytetään ensimmäisessä hakuerässä, koe päättyy.

Hakevaa koiraa ei saa auttaa riistaeläimen liikkeelle saamisessa.

Koira saa ajaa ajoeläintä yhteensä enintään 180 minuuttia, minkä jälkeen erä päättyy. Hyväksytty ajoaika saadaan vähentämällä ajoajasta yli 5 minuutin hukat. Kokonaisaika jakautuu kahteen eri erään. Niin sanottu lyhyt erä kestää 60 minuuttia ja pitkä erä 120 minuuttia. Koiranohjaajan on ennen erän päättymistä ilmoitettava, haluaako hän ensimmäiseksi ajoeräksi valita pitkän vai lyhyen erän.

Dreevereiden kettukokeessa (DKAJ) on yksi ajoerä, jonka pituus on 120 minuuttia.

Arvosteluperusteet

Koiran ominaisuudet arvostellaan asteikolla 1-5 (1 = heikko, 2 = välttävä, 3 = tyydyttävä, 4 = hyvä ja 5 = kiitettävä) seuraavissa asioissa: haku ennen yöjäljen löytymistä, ylösottotyöskentely ja äänenanto yöjäljellä, ajovarmuus ja hukkatyöskentely, haukun kuuluvuus, haukun vaihtelevuus ja kertovuus, yhteistyö ja tottelevaisuus sekä kokonaisvaikutelma.

Parhaan käsityksen ajokoesäännöistä saa osallistumalla palkintotuomarikurssille. Kursseja järjestetään vuosittain yleensä syksyisin joka kennelpiirissä. Tietoja kursseista voi kysellä aktiiviharrastajilta tai katsoa esimerkiksi Dreeveri-lehdestä tai Tapahtumakalenterista.

Kurssi on hyödyllistä käydä pentua hankkiessaan. Kurssin tiedoista on hyötyä myös oman koiran opettamisessa metsästys- ja koekumppaniksi. Koejärjestäjät auttavat yleensä mielellään alkuun ajokoeharrastuksessa.

Dreeverijärjestö