Kennelliiton 16 sankarikoiraa palkitaan ihmishenkien pelastamisesta

Sankarikoira®-arvon saavat tänä vuonna dalmatiankoira Vera, labradorinnoutaja Tosca, labradorinnoutaja Lenni, novascotiannoutaja Sisu, kääpiöpinserit Ilona ja Ninja, norwichinterrieri Saimi, ceskoslovensky vlcak Leo, novascotiannoutaja Simo, saksanpaimenkoira Kepu, monirotuinen Lari, monirotuinen Riepu, englanninbulldoggi Pony, lyhytkarvainen hollanninpaimenkoira Pantsu, welsh corgi pembroke Armas ja monirotuinen Pepe.

Kunniamaininnalla tunnustuksen uroteostaan saivat saksanpaimenkoira Jaki, stabyhoun Olda, saksanmetsästysterrieri Riku, saluki Ada, monirotuinen Nasu, saksanpaimenkoira Sinte, akitat Siru ja Nasta, valkoinenpaimenkoira Nanna, tanskalais-ruotsalainen pihakoira Kara, pitkäkarvaiset saksanpaimenkoirat Doris ja Atro ja suomenlapinkoira Donna.

- Kennelliittoon tuli tänä vuonna ennätysmäärä sankarikoirahakemuksia. Se tuo merkittävällä tavalla esille koiran roolin ihmisen auttajana. Sankarikoira®-arvon ja kunniamaininnan saaneet koirat ovat toimineet itsenäisesti havaittuaan ihmisen henkeä uhkaavan tilanteen. Tällaiseen toimintaan koiraa ei pysty kouluttamaan, ja nämä koirat ovat ratkoneet vaikeat tilanteet ihmisen parhaaksi, sanoo Kennelliiton viestintäpäällikkö Kaija Unhola.

Palkintojenjaossa on perinteisesti mukana LähiTapiola-ryhmä. LähiTapiola-ryhmän yhteyspäällikkö Kirsi Tevalin muistuttaa, että neuvokkaat koirat ovat useissa tapauksissa toiminnallaan estäneet henkilövahinkojen lisäksi myös suurempien omaisuusvahinkojen syntymisen.

- Koira saattaa joskus reagoida uhkaavaan tilanteeseen jopa palovaroitinta nopeammin. Näin tulipalon syttyminen on parhaassa tapauksessa saatu estettyä jo alkuunsa, Tevalin sanoo.

Kennelliiton hallitus myönsi sankarikoiran arvonimen ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sankarikoira®-arvoja on tänä vuonna myönnetty eniten koirille, jotka ovat johdattaneet ihmiset sairauskohtauksen saaneen henkilön luokse. Lisäksi ihmishenkiä on pelastunut, kun koirat ovat varoittaneet tulipalosta tai etsineet eksyneitä henkilöitä.

Koirat huolehtivat ihmisistä

Labradorinnoutaja Tosca on Invalidiliiton avustajakoira. Sen emännän henkilökohtainen avustaja saapui huhtikuussa 2012 työvuoroonsa aamulla hieman ennen sovittua aikaa. Hän soitti ovikelloa useaan kertaan, mutta kukaan ei tullut avaamaan ovea. Tosca oli sisällä ja haukkui aluksi ovikellon ääntä. Avustajalla oli asunnon avain ja hän pääsi sisään. Sisällä avustaja löysi Toscan emännän tajuttomana olohuoneen lattialta. Ambulanssia odottaessa Tosca oli koko ajan varmistamassa käytöksellään, että emäntä saa tarvittavan avun. Hengenvaarallisesta sairauskohtauksestaan selvittyään emäntä kertoi kuulleensa ovikellon, mutta oli tuupertunut matkalla, kaatunut selälleen ja lyönyt päänsä. Avustajakoira Tosca oli kääntänyt emännän kylkiasentoon sekä painanut turvapuhelimen hätäpainiketta.

Novascotiannoutaja Sisu oli joulupäivänä emäntänsä kanssa mökillä. Ilta oli jo hämärtynyt ja pakkasta oli -25 astetta. Mökkiä lämmitettäessä naapuri tuli tervehdyskäynnille ja istui seurassa muutaman tovin. Naapurin lähtiessä omalle mökilleen Sisu lähti tätä saattamaan. Reilun puolen tunnin kuluttua Sisua ei näkynyt, mutta ulkoa alkoi kuulua haukkumista. Kutsuista huolimatta koira ei tullut, vaan haukkui itsepintaisesti metsän reunassa. Emäntä lähti katsomaan ja löysi naapurin makaamasta lumihangesta tiedottomana. Ilman Sisua naapuri olisi jäänyt lumihankeen ja löytynyt vasta aamulla paleltuneena.

Norwichinterrieri Saimin emäntä viettää talvikuukaudet Espanjassa koiransa kanssa. Toukokuussa 2013 heidän vierainaan oli ystäväpariskunta. Ilma oli lämmin ja aurinkoinen. Tuttavan mies lähti yksin kävelemään ja lupasi tulla puoli viiden aikaan syömään. Tuntia aikaisemmin Saimi juoksi parvekkeelta ovelle iloisesti hyppien, mutta haukkumatta. Naiset olettivat miehen saapuneen kotiin, mutta koska ovea ei avattu, he totesivat, ettei ketään tullutkaan. Saimi jatkoi kuitenkin ovea vasten hyppimistä, joten sen emäntä avasi oven. Hän näki miehen tuupertuneen kerrostasanteelle. Mies vietiin sairaalaan, diagnoosina oli aivoinfarkti. Neljän viikon hoidon jälkeen mies tuotiin ambulanssilentokoneella Suomeen ja kuntoutus jatkuu.

Ceskoslovensky vlcak Leon omistajan äiti oli toipumassa nilkan murtumisen jäljiltä ja palaamassa takaisin töihin. Helmikuisena pakkaspäivänä hän päätti lähteä kävelylle ilman toista kävelysauvaansa. Lenkillä hän kaatui ja jäi hankeen makaamaan jalka uudestaan murtuneena. Leon emäntä oli kotona nukkumassa. Leon herättämä emäntä päästi koiran takapihalle, mutta tämä hakkasi ikkunaa tassuillaan päästäkseen sisälle. Avatessaan ulko-oven ja ihmetellen koiran käytöstä emäntä kuuli äitinsä avunhuudon. Hän juoksi äitinsä luokse ja soitti ambulanssin. Äidin ruumiinlämpö oli jo ehtinyt alentua, mutta Leon ansiosta äiti saatiin ajoissa hoitoon.

Monirotuinen Riepu lähti isäntänsä kanssa kiirastorstai-iltana 2013 ulos pakkasen ollessa 15 astetta. Tehtyään tarpeensa Riepu oli alkanut vetää itsepintaisesti isäntää tielle päin. Oli pimeää ja lumikinokset olivat korkeat, joten isäntä näki naapurinsa makaavan maassa vasta oltuaan hänen kohdallaan. Naapurilla on muistisairaus. Ulos lähtiessään hän oli kaatunut eikä päässyt enää ylös. Vanhuksella oli hypotermia alkanut, sillä hän oli ottanut käsineet ja kengät pois. Ääni oli myös niin käheytynyt, ettei hän ollut enää pystynyt huutamaan apua.

Englanninbulldoggi Ponyn isäntä sairastaa diabetesta. Viimeisen vuoden aikana isännän sokeriarvot ovat neljä kertaa olleet hälyttävän alhaalla ja joka kerta Pony on reagoinut tähän. Pony on herättänyt isännän tämän kasvoja nuolemalla kunnes on saanut hänet hereille. Ilman herätystä hän olisi voinut vaipua shokkiin tai pahimmassa tapauksessa jäädä ikuiseen uneen. Kerran isännän oltua vanhempiensa luona hän oli nukkuessaan saanut shokin. Pony oli ollut äidin kanssa aamulenkillä. Sisälle saapuessaan se juoksi suoraan portaita ylös isäntänsä luokse, eikä liikahtanutkaan tämän vierestä ennen kuin hänen vointisa palasi ennalleen.

Lyhytkarvaisen hollanninpaimenkoiran Pantsun emäntä päästi elokuussa 2013 kaksi koiraansa kodin takapihalle iltakymmeneltä. Toinen koirista, Pantsu, alkoi haukkua pimeyteen. Komentamisesta huolimatta koira ei hiljentynyt. Se tuli emäntänsä luo ja palasi taas portille haukkumaan. Emäntä lähti lopulta portille ja huomasi, että pihojen välisellä kävelytiellä makasi ihminen. Pantsu lopetti haukkumisen, kun oli saanut emäntänsä ulos portista. Iäkäs naapuri oli kaatunut ja hänellä oli verta vuotava haava takaraivossa. Ambulanssi soitettiin ja Pantsu seurasi auttamistoimia koko ajan portin takaa. Pantsu treenaa emäntänsä kanssa Helsingin etsintä- ja pelastuskoirissa rauniohakua sekä henkilöhakua metsästä. Tapahtumat todistavat, että Pantsu on sisäistänyt oppinsa.

Monirotuisen Pepen omistaja sairastaa diabetesta ja 14-vuotias Pepe on useaan otteeseen pelastanut hänen henkensä. Kerran emännän ollessa yksin kotona verensokerit laskivat kesken siivouksen niin alas, että tämä jäi lattialle makaamaan pääsemättä ylös. Oli kesä ja ulko-ovea pidettiin auki, jotta Pepe pääsi kulkemaan vapaasti. Pepe lähti perheen anopin luokse, joka asui noin 300 metrin päässä. Se haukkui anopin oven takana. Kun anoppi ei saanut vastausta puhelinsoittoonsa, tämä kiiruhti Pepen emännän luokse, ja löysi tämän tajuttomana. Ambulanssi saatiin soitettua ajoissa paikalle ja emäntä toipui tapauksesta.

Toisen kerran Pepe pelasti emännän myöhään syksyllä, kun tämä kävelylenkillä meni tajuttomaksi. Pepe oli pysäyttänyt tiellä kulkeneen miehen juoksemalla tämän viereen haukkuen. Sitten Pepe juoksi vähän matkan päähän ja haukkui uudestaan. Tätä Pepe toisti useaan kertaan ennen kuin mies ymmärsi lähteä seuraamaan koiraa. Mies seurasi koiraa ja löysi Pepen emännän makaamasta tajuttomana ojassa. Jälleen kerran ambulanssi saatiin ajoissa paikalle.

Koirat löysivät kadonneita

Novascotiannoutaja Simo on vapaaehtoisen pelastuspalvelun riveissä toimiva, kadonneiden henkilöiden etsintään koulutettu pelastuskoira. Se hälytettiin etsimään kadoksissa olevaa muistisairasta henkilöä. Pakkasta oli parikymmentä astetta ja yötä kohden pakkanen vain kiristyi. Simo oli etsinyt kolme tuntia, kun maastosta löytyivät jäljet. Jonkin aikaa jälkeä seurattuaan Simo ilmaisi metsästä löytämiään esineitä. Niiden perusteella pystyttiin päättelemään kyseessä olevan oikea henkilö. Pian Simo paikansi kadonneen, joka oli kaatunut peltojen välissä olevaan ojaan kykenemättä enää omin voimin nousemaan ylös. Vaikka katoaminen havaittiin heti, löydettiin kadonnut vasta 11 tunnin kuluttua katoamisestaan, ja henkilö saatiin ajoissa turvaan.

Saksanpaimenkoira Kepu on emäntänsä kanssa myös mukana vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa. Heinäkuussa katosi 2-vuotias poika ollessaan perheen marjamatkalla. Etsintäpartioon osallistui poliisin ohella Rajavartiolaitoksen helikopteri sekä pelastuspalvelun henkilöstöä, myös Kepu. Taitavana jälkikoirana Kepu ohjaajineen lähti tarkastamaan havaintoa pienestä saappaanjäljestä. Havaintopaikalta Kepu sai jäljen ja jäljesti erittäin vaativassa maastossa noin kilometrin, kunnes kadonnut poika löytyi. Poika löydettiin myöhään illalla metsästä reilun kilometrin päästä katoamispaikastaan väsyneenä ja märissä vaatteissa, mutta olosuhteet huomioiden hyväkuntoisena.

Tulipalo sai koirat toimimaan

Dalmatiankoira Vera herätti emäntänsä ulinalla ja haukkumisella keskellä lokakuista yötä, kun kiinteistön tallirakennus oli tulessa. Asukkaat saivat hevoset ajoissa pois tallista, mutta rakennus tuhoutui täysin. Palon leviäminen asuinrakennukseen saatiin estettyä ajoissa koiran ansiokkaan toiminnan takia.

Labradorinnoutaja Lenni ei hauku juuri koskaan, mutta lokakuisena aamuna perheen hiljaa-komento ei tehonnut, koiran haukku vain yltyi. Perhe nousi ylös ja havaitsi ulko-oven läsin läpi loimottavat liekit. Illalla lyhtyyn unohtunut kynttilä oli sytyttänyt terassin tuleen, ja ripeä toiminta esti palon leviämisen laajemmalle taloon.

Myös kääpiöpinserit Ilona ja Ninja herättivät perheen aamuyöllä haukunnallaan. Koirat juoksivat hermostuneesti ympäriinsä, eivätkä totelleet käskyjä mennä takaisin nukkumaan. Talon vieressä oleva varasto oli liekeissä. Hätäkeskukseen soitettuaan perhe meni ulos, kun myös kodin ulkoseinä savusi ja ulommaiset ikkunalasit särkyivät kuumuuden takia. Palokunta sai kuitenkin purettua ja sammutettua kytevät osat ja perheen koti säästyi. Varasto paloi maan tasalle.

Monirotuinen Lari herätti aamuyöstä isäntänsä, kun puinen omakotitalo oli tulessa. Koiran isäntä herätti talon asukkaat ja he selvisivät ulos ilman vammoja. Pelastuslaitos ei mahtanut mitään jo liekkien vallassa olleille asunnoille, joten kahden huoneiston omakotitalo tuhoutui palossa täysin.

Welsh gorgi pembroke Armas herätti elokuisena aamuna emäntänsä murisemalla. Armas emäntineen asuu vilkasliikenteisen kadun varressa. Herättyään emäntä haistoi voimakkaan savun hajun. Hän nousi ylös ja huomasi savun tulevan keittiön ilmastointikanavasta. Tajuttuaan, että talo palaa, hän herätti poikaystävänsä ja yhdessä he lähtivät ulos. Heidän ulospäästyään talo oli jo liekeissä.

Lisätietoja:
Kaija Unhola, viestintäpäällikkö
Suomen Kennelliitto
Puhelin: 050 432 0844
Sähköposti: kaija.unhola(at)kennelliitto.fi

Kirsi Tevalin, yhteyspäällikkö
LähiTapiola-ryhmä
Puhelin: 040 5797634
Sähköposti: kirsi.tevalin(at)lahitapiola.fi