Suomen Kennelliiton vuonna 2017 käyttöön ottama, 12 eri lyhytkuonoiselle rodulle suunnattu kävelytesti auttaa karsimaan pois jalostuksesta vakavasta brakykefaalisesta ylähengitysteiden oireyhtymästä (BOAS) kärsiviä yksilöitä. Kennelliiton jalostustietojärjestelmään on kesäkuun 11. päivään mennessä 2019  kirjattu 404 kävelytestitulosta. Lähes kaikki testatut koirat (95%) ovat läpäisseet testin.

Yhteistyössä Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa kehitetyssä testissä koira kävelee tai ravaa tuhat metriä 30-90 metriä pitkällä radalla. Testin läpäisy vaatii alle 12 minuutin kävelyajan sekä ruumiinlämmön ja yleiskunnon palautumisen lähtötasoon 15 minuutissa suorituksen jälkeen. Testitilan lämpötila saa olla 15-25°C. Tällä hetkellä kaikkia rotuja, joille testi on tarkoitettu (apinapinseri, bostoninterrieri, griffonit, englanninbulldoggi, japanese chin, kiinanpalatsikoira, kingcharlesinspanieli, mopsi, norwichinterrieri, petit brabancon, ranskanbulldoggi, shih tzu), koskee sama 12 minuutin aikaraja.

- Testejä on tehty aktiivisesti, ja saadun palautteen perusteella testijärjestelyt ovat sujuneet hyvin, kertoo Kennelliiton eläinlääkäri Liisa Lilja-Maula, joka on myös mukana Yliopiston tutkimuksessa.

Kävelytestin suorittaneissa koirissa on tällä hetkellä kahdeksan eri rodun edustajia. Eniten testin suorittaneita on testin tutkimusvaiheessa mukana olleissa roduissa, eli englanninbulldoggeissa, ranskanbulldoggeissa ja mopseissa. Muiden rotujen testausmäärät ovat vielä melko pieniä. Taulukossa esitettyjen rotujen lisäksi kiinanpalatsikoirilla on suoritettu viisi pilottitestiä.

Kävelytesti on ollut tämän vuoden alusta pakollinen jalostukseen käytettäville englanninbulldoggeille.

Kävelystestin suorittaneet koirat

 

Englanninbulldoggi

Ranskanbulldoggi

Mopsi

Bostoninterrieri

Kävelytestin suorittaneiden koirien lukumäärä

 

148

119

92

22

 hyväksytty

132 (89 %)

118 (99 %)

91 (99 %)

22 (100 %)

hylätty

13 (9 %)

1 (1 %)

1 (1 %)

0 (0 %)

keskeytetty

3 (2 %)

0 (0 %)

0 (0 %)

0 (0 %)

 

 

 

 

 

 

 

Kingcharlesinspanieli

Japanese chin

Shih tzu

Petit brabancon

Kävelytestin suorittaneiden koirien lukumäärä

 

8

6

8

1

hyväksytty

7 (88 %)

6 (100 %)

8 (100 %)

1 (100 %)

hylätty

1 (12 %)

0 (0 %)

0 (0 %)

0 (0 %)

keskeytetty

0 (0 %)

0 (0 %)

0 (0 %)

0 (0 %)

 

Kohtalaisia tai vakavia BOAS-oireita noin neljäsosalla arvioiduista koirista

Kävelytesti antaa rasituksen- ja lämmönsiedon lisäksi myös muuta tärkeää tietoa koiran BOAS-oireista. Testiä valvova eläinlääkäri arvioi koiran BOAS-oireiden kliinisen vakavuuden asteikolla 0 (ei oireita), 1 (lievät oireet) 2, kohtalaiset oireet ja 3 (vakavat oireet). Samoin eläinlääkäri arvioi sierainten ahtauden asteikolla 0 (avoimet), 1 (lievästi ahtautuneet), 2 (kohtalaisesti ahtautuneet) ja 3 (vaikeasti ahtautuneet).

Kaikista 275 koirasta, joiden BOAS-aste oli ilmoitettu Kennelliittoon toimitetuissa arviointilomakkeissa, kohtalaisia tai vakavia oireita oli joka neljännellä. Alla olevassa taulukossa esitetään neljän suurimman rodun BOAS-asteet roduittain. Arvioidut kingcharlesinspanielit, japanese chinit, shih tzut ja petit brabancon olivat oireettomia.

BOAS-aste

 

Englanninbulldoggi (N=114)

Ranskanbulldoggi (N=63)

Mopsi (N=56)

Bostoninterrieri (N=16)

BOAS 0 (oireeton)

14 %

21 %

9 %

56 %

BOAS 1

57 %

57 %

59 %

38 %

BOAS 2

24 %

22 %

27 %

6 %

BOAS 3 (vakavat oireet)

5 %

0 %

5 %

0 %

 

Sierainten ahtauma oli noin joka toisella arvioidulla koiralla tai vakava. Täysin avoimia sieraimia oli joka kymmenennellä koiralla. Näistä suurin osa oli englanninbulldoggeja.

Sierainten ahtauman aste

 

Englanninbulldoggi (N=117)

Ranskanbulldoggi (N=63)

Mopsi (N=58)

Bostoninterrieri (N=16)

Sieraimet 0 (avoin)

15 %

6 %

0 %

0 %

Sieraimet 1

44 %

27 %

21 %

44 %

Sieraimet 2

39 %

56 %

67 %

50 %

Sieraimet 3 (vakava ahtauma)

1 %

11 %

12 %

6 %

 

 

 

 

 

 

Kingcharlesinspanieli (N=8)

Japanese chin (N=5)

Shih tzu (N=8)

Petit brabancon (N=1)

Sieraimet 0 (avoin)

0 %

20 %

63 %

0 %

Sieraimet 1

63 %

20 %

37 %

100 %

Sieraimet 2

37 %

20 %

0 %

0 %

Sieraimet 3 (vakava ahtauma)

0 %

40 %

0 %

0 %

 

Testin aikarajaa kiristetään ranskanbulldoggeilla ja mopseilla

Ensimmäisen, englanninbulldoggeilla tehdyn tutkimuksen perusteella asetettu 12 minuutin aikaraja ei heinäkuussa 2019 julkaistun seuraavan tutkimuksen perusteella erottele riittävällä tarkkuudella hyvin ja huonommin hengittäviä ranskanbulldoggeja ja mopseja. Tutkimuksen perusteella näiden rotujen aikaraja muutetaan 1.1.2020 alkaen 11 minuuttiin, kertoo Lilja-Maula. Myös muiden rotujen aikarajoja seurataan.

Kennelliittoon toimitetuissa kävelytestilomakkeissa ilmoitetut keskimääräiset kävelyajat minuutteina ja sekunteina olivat englanninbulldoggeilla 11:04, ranskanbulldoggeilla 10:31, mopseilla 10:28 ja bostoninterriereillä 10:24. Suoritusajat vaihtelivat englanninbulldoggeilla 9:24-12:15, ranskanbulldoggeilla 7:54-11:52, mopseilla 8:41-12:18 ja bostoninterriereillä 8:51-11:30 välillä. On hyvä tiedostaa, että testin aikaraja itsessään ohjaa kävelysuoritusta.

Kokonaisuus ratkaisee

Suurin osa testiin tuoduista korista oli kliiniseltä BOAS-oirekuvaltaan oireettomia tai vähäoireisia, jolloin testin läpäisyprosenttikin on luonnollisesti suuri.

- Kuitenkin osa testin läpäisykriteerit täyttävistä koirista on vakavampioireisia, ja siksi onkin tärkeää, että jalostustyön tukena käytetään rasitustestin tuloksen (hylätty/hyväksytty) lisäksi myös koiran BOAS- ja sierainten ahtauma-astetta. Näin testistä saadaan lyhytkuonoisten koirien hengitystieterveyden edistämiseen paras mahdollinen hyöty, muistuttaa Lilja-Maula.

Lisätiedot

ELT, eläinlääkäri Liisa Lilja-Maula,
Suomen Kennelliitto
liisa.lilja-maula@kennelliitto.fi
puh. 09 8873 0224

10.7.2019 julkaistu tutkimus:
Assessment of welfare and braphycephalic obstructive airway syndrome signs in young, breeding age French Bulldogs and Pugs, using owner questionnaire, physical examination and walk tests
M Aromaa, L Lilja-Maula and MM Rajamäki

Tietoa Kennelliiton kävelytestistä ja kävelytestiohjeet

Kennelliiton kävelytestiaineiston koonnut eläinlääketieteen opiskelija Olivia Tarvainen osana Kennelliiton ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyötä.