Kennelliitto myöntää vuonna 2020 Sankarikoiran arvon 22 koiralle. Lisäksi 18 koiraa saa kunniamaininnan tekemästään urotyöstä. Sankarikoiran arvon voi saada koira, joka on vaikuttanut merkittävästi siihen, että yksi tai useampi ihmishenki on pelastunut.
Sankarikoiran arvon saavat tänä vuonna monirotuinen Anna, welsh corgi cardigan Hugo, mäyräkoira Sissi, rottweiler Hilma, labradorinnoutaja Sampo, kultainennoutaja Bruno, stabyhoun Aatu, novascotiannoutaja Repe, belgianpaimenkoira malinois Rafaela, vehnäterrieri Nessa, kleinspitz Mosku, kultainennoutaja Nisse, suomenpystykorva Kille, kaukasiankoira Vilma, suomenpystykorva Juku, saksanpaimenkoira Kössi, berninpaimenkoira Captain Morgan, siperianhusky Demon, saksanpaimenkoira Riona, suursnautseri Tolvi, pitkäkarvainen mäyräkoira Luca ja monirotuinen Nana.
Kunniamaininnalla palkitaan monirotuinen Mila, labradorinnoutaja Bondi, monirotuinen Lilli, mittelspitz Kelsier, kääpiövillakoira Gemma, rottweiler Kartus, lunnikoira Ira, saksanpaimenkoira Nero, novascotiannoutaja Nita, mäyräkoira Manu, novascotiannoutaja Ruska, siperianhusky Kronos, lyhytkarvainen chihuahua Stig, labradorinnoutaja Ronja, siperianhusky Lily, lyhytkarvainen chihuahua Tico, bichon frisé Iines ja suursnautseri Diego.
Kennelliitto on palkinnut koiria sankariteoista jo 1970-luvulta lähtien. Sankarikoira-arvonimiä myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sankarikoira® on Kennelliiton rekisteröimä tavaramerkki. Kennelliitto myöntää Sankarikoira-arvoja koirille, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet siihen, että yksi tai useampi ihmishenki on pelastunut. Koira voi saada Kennelliiton kunniamaininnan myös muista sankariteoista.
Vuonna 2020 Kennelliiton toiminnassa on painotettu koiran hyvän luonteen ja käyttäytymisen edistämistä. Sankarikoirat edustavat hyväluonteisia ja ihmisrakkaita koiria, jotka ovat teoillaan osoittaneet rohkeutta ja rakkautta. Eniten Sankarikoiran arvoja on tänä vuonna myönnetty koirille, jotka löysivät eksyneitä tai apua tarvitsevia ihmisiä. Sankarikoiran arvoja myönnettiin myös koirille, jotka hälyttivät alkavasta tai jo syttyneestä tulipalosta, puolustivat ihmisiä vaaratilanteessa sekä koirille, jotka reagoivat ihmisen hengenvaaralisiin oireisiin.
Siperianhusky Demon puolusti perheen vauvaa vieraalta koiralta. Perheen vauva nukkui päiväunia ulkona vaunuissaan vieraan koiran hypätessä vaunua päin. Koira ehti näykkäistä vauvaa poskesta. Demon juoksi paikalle häätämään vieraan koiran pois vauvan luota ja jäi vahtimaan itkevää vauvaa, kunnes omistaja pääsi paikalle. Demonin rohkean toiminnan ansiosta vauva selvisi pintanaarmuilla.
Saksanpaimenkoira Riona puolusti omistajaansa karhulta. Riona oli lenkillä omistajansa kanssa yhdeksän jälkeen illalla. He juoksivat tuttua kuntopolkua metsässä, jossa näkyvyyttä ei ollut pitkälle. Polulla tuli eteen mutka, jonka takana liikahti jotain tummaa. Omistaja näki kahden karhunpoikasen kiipeävän puuhun emokarhun tehdessä hyökkäysliikettä lenkkeilijöitä kohti. Omistaja nappasi kiinni Rionan valjaista, jolloin Riona asettui karhun ja omistajansa väliin haukkuen raivokkaasti karhulle. Emokarhu nousi takajaloilleen, mutta perääntyi ja karhuperhe poistui paikalta. Rionan ansiosta karhut lähtivät tiehensä.
Monirotuinen Anna löysi kadonneen miehen. Annan omistaja sai helmikuisena aamuyönä soiton äidiltään, että hänen muistisairas isänsä oli kadonnut. Omistaja lähti paikalle Annan ja miehensä kanssa. Anna kouluttautui parhaillaan pelastuskoiraksi ja otti tottuneesti lähtöhajun kadonneen isän hanskasta ja lähti etsimään kadonnut isää omistajansa kanssa. Poistuessaan pihapiiristä Anna pysähtyi ryteikön kohdalle. Omistaja ei nähnyt mitään ryteikössä, joten hän huhuili isäänsä. Isä vastasi ryteiköstä. Hän oli kylmissään, eikä osannut sanoa kauanko oli ollut ryteikössä. Isä nostettiin ylös poliisin avulla ja toimitettiin sairaalaan. Annan toiminnan ansiosta kadonnut isä saatiin pelastettua ulkoa kylmästä.
Welsh corgi cardigan Hugo ilmoitti loukkaantuneesta miehestä. Hugo vaati määrätietoisesti lasitetun terassioven avaamista. Omistaja päästi Hugon terassille, jossa Hugo asettui maahan nähdäkseen piha-aidan ali. Hugo alkoi vinkumaan. Koiran reaktio oli niin voimakas, että omistaja päätti mennä katsomaan, mikä oli hätänä. Omistaja huomasi kadulla verilammikossa makaavan miehen. Mies oli kaatunut ja lyönyt päänsä. Hugon omistaja ryntäsi miehen luokse ja kutsui naapurin apuun. Paikalle saapunut kolmas henkilö kutsui ambulanssin. Kevään poikkeusolojen takia kadulla oli todella hiljaista ja jokainen menetetty hetki olisi voinut olla kohtalokas. Hugon ansiosta miehen henki pelastui.
Mäyräkoira Sissi hälytti naapurin avunhuudoista. Sissi herätti omistajansa, joka nukkui korvatulpat korvissa. Sissi kallisteli päätään ja kuunteli tarkasti jotain. Omistaja kuuli hentoja avunhuutoja ja soitti hätänumeroon. Omistaja lähti Sissin kanssa paikantamaan avunhuutoja. Ääni paikannettiin naapuriin, jossa halvauksen saanut henkilö pyysi apua. Sissin toiminnan ansiosta apu saatiin nopeasti paikalle.
Rottweiler Hilma löysi kaatuneen ihmisen. Hilman isäntä lähti Hilman kanssa tavanomaiselle lenkille metsään asutuksen ulkopuolelle. Yhtäkkiä Hilma pysähtyi. Isäntä yritti saada Hilmaa jatkamaan matkaa, mutta Hilma ei liikahtanut. Luvan saatuaan Hilma ampaisi metsään, josta löytyi kaatunut henkilö. Henkilö oli kaatunut vatsalleen louhikkoisessa rinteessä, eikä päässyt ylös. Kaatunut henkilö oli tajuissaan ja osasi kertoa kaatuneensa noin tuntia aikaisemmin. Avuksi soitettiin pelastuslaitos, joka mönkijän avulla toimitti kaatuneen ambulanssiin. Hilman pelastuskoiraharrastuksen ja hienon työn ansiosta kaatunut henkilö sai apua.
Labradorinnoutaja Sampo löysi tajuttoman ihmisen metsästä. Kesäkuussa poliisin erikoisetsintäkoira Sampo hälytettiin ohjaajineen apuun 24 tuntia kadoksissa olleen naisen etsintöihin. Kadonneesta ei ollut mitään havaintotietoja. Tunnin etsintöjen jälkeen nainen löytyi tajuttomana metsästä Sampon ilmavainun avulla. Sampo oli oppikirjamaisesti haravoinut etsintäaluetta, vaikka kuuma ilma vaikeutti etsintöjä. Sampon ansiosta tajuton nainen löytyi ja sai apua.
Kultainennoutaja Bruno löysi maassa makaavan ihmisen. Helmikuun synkkänä ja sateisena iltana Bruno lähti jokapäiväiselle lenkille omistajansa kanssa. Bruno oli yllättäen pysähtynyt erään omakotitalon pihaan vievän tien kohdalla. Pimeällä pihalla ei näkynyt mitään, mutta Bruno ei liikkunut kehotuksista huolimatta. Lähemmäs liikkuessaan omistaja huomasi liikettä. Maassa makasi ihminen. Brunon omistaja kysyi, tarvitsiko henkilö apua tai ambulanssia, mutta ei saanut vastausta. Hän sitoi Brunon kiinni puuhun ja meni henkilön luokse. Maassa maannut henkilö kertoi, että oli liukastunut lunta kolatessaan ja tarvitsi apua päästäkseen ylös. Henkilö ei osannut kertoa kauanko oli maassa maannut. Omistaja haki apua naapurista, jotta liukastunut henkilö saatiin ylös ja sisälle lämpimään. Ilman Brunon tarkkaa vaistoa vanhus olisi hyvin todennäköisesti maannut maassa pidemmän aikaa kohtalokkain seurauksin.
Stabyhoun Aatu havaitsi maassa makaavan ihmisen. Aatu oli herättänyt omistajansa aamuyöllä ja tuijottanut ikkunasta ulos. Omistaja kuuli ääniä ulkoa ja meni katsomaan tilannetta Aatun kanssa. Iäkäs naapuri makasi maassa kyljellään. Aatu piti naapurin lämpimänä, kunnes ambulanssi saapui paikalle. Tavallisesti naapuruston ääniin reagoimaton Aatu oli kuullut naapurin avunpyynnöt viime hetkellä, sillä löytyneellä henkilöllä oli ollut alkava sairaskohtaus.
Novascotiannoutaja Repe löysi maassa makaavan ihmisen. Lokakuussa 2019 Repe käyttäytyi oudosti iltalenkillä. Repe otti ilmasta hajun ja alkoi vetämään tiettyyn suuntaan. Omistaja ei nähnyt mitään poikkeavaa ja yritti vetää Repeä vastakkaiseen suuntaan. Repe ei kuitenkaan luovuttanut, vaan pyrki edelleen hajulle. Omistaja huomasi käytöksen olevan samanlaista kuin pelastuskoiratreeneissä ja antoi koiran johtaa. Hetken päästä omistaja havaitsi maassa makaavan ihmisen. Omistaja pyysi äitinsä apuun ja soitti hätänumeroon. Omistaja äiteineen yrittivät herätellä henkilöä ja käänsivät hänet kyljelleen. Ulkona ei ollut sillä hetkellä muita henkilöitä, joten ambulanssi saatiin nopeasti paikalle Repen ansiosta.
Belgianpaimenkoira malinois Rafaela löysi kadonneen lapsen. Omistajan naapurustossa oli käymässä vieraita, joiden 3-vuotias lapsi oli kadonnut noin puoli tuntia aiemmin. Rafaela ja omistaja liittyivät avuksi etsintöihin. Rafaela sai hajun ja lähti seuraamaan sitä vauhdikkaasti. Rafaela ilmaisi haukkumalla, että vilkkaan junaradan läheisellä viljapellolla oli jotain. Itkuinen lapsi löytyi viljapellolta. Ilman Rafaelan nopeaa toimintaa lapsi olisi voinut ehtiä syvälle metsään tai junaradalle.
Vehnäterrieri Nessa löysi ihmisen vedestä. Nessa oli iltakävelyllä omistajansa ja hänen puolisonsa kanssa marraskuisena iltana. Kävelytie kulkee lammenrantaa ja ylittää pienen sillan. Nessa jäi nuuhkimaan sillan kupeeseen ja omistaja hoputteli Nessaa jatkamaan matkaa. Nessa jäi kuitenkin murahdellen kurottamaan sillan reunalta alas rantaveteen. Omistaja näki liikettä rantavedessä ja huomasi kaatuneen henkilön kaislikossa. Henkilö ei itse päässyt ylös tai saanut huudettua apua. Omistajan puoliso ja paikalle osunut ohikulkija auttoivat kaatuneen henkilön ylös. Hänen jalkansa eivät kantaneet ja toinen käsi oli aivan veltto. Omistaja soitti hätäkeskukseen ja apu saatiin paikalle. Kyseinen kohta oli sen verran pimeä, ettei henkilöä näkynyt kävelytielle. Henkilö ei osannut sanoa, kuinka kauan oli värjötellyt vedessä. Yöstä oli tulossa selvästi kylmempi, joten märälle henkilölle olisi voinut käydä pahasti. Nessan ansiosta hänet saatiin ylös vedestä.
Suursnautseri Tolvi pelasti omistajansa suosta. Omistaja ulkoili tutulla nevalla koiriensa kanssa, kun hän yllättäen putosi napaa myöten suohon. Omistaja ei pääsyt ylös itse, vaan vajosi syvemmälle rimpuillessaan. Lämpötila oli vain 2 astetta ja vesi oli kylmää. Omistaja kutsui Tolvia apuun. Tolvi onnistui vetämään omistajan ylös suosta ja he pääsivät kotiin lämmittelemään. Ilman Tolvia omistaja ei olisi päässyt ylös suosta. Omistajan puhelin oli taskussa märän turpeen alla, joten avun soittaminen ei ollut mahdollista.
Luca, pitkäkarvainen mäyräkoira. Lucan ansiokkaan toiminnan myötä ihmishenki pelastui.
Monirotuinen Nana varoitti omistajaansa. Nana nukkui omistajansa kanssa parvekkeella. Parin tunnin unen jälkeen Nana herätti omistajan normaalista poikkeavalla tavalla. Nana katsoi vuoron perään omistajaa ja ikkunaa. Omistaja kuuli rätinää ja pakeni sisälle. Hetkeä myöhemmin karkaistua lasia oleva ikkuna räjähti ulospäin. Omistajan sänky oli täynnä lasimurskaa ja tyynyllä oli iso lasinpala. Ilman Nanan varoitusta omistaja olisi nukkunut sängyllä lasin räjähtäessä hänen päälleen.
Kaukasiankoira Vilma hälytti alkavasta tulipalosta. Vilma hälytti omistajansa hereille, kun lämmitysaggregaatti oli syttynyt itsestään tuleen. Vilma pysyi liekin ja unisten lasten välissä, kunnes omistaja sai irrotettua aggregaatin johdon seinästä ja viemään sen ulos. Palohälytin oli ollut poissa käytöstä patterien loppumisen vuoksi. Rohkealla toiminnallaan Vilma todennäköisesti pelasti kaksi lasta, omistajansa sekä neljä kissaa ja perheen muut lemmikit.
Suomenpystykorva Juku pelasti ihmisiä tulipalolta. Kaveriporukka oli ollut telttailemassa mökillä elokuussa. Osa porukasta oli nukkunut kahdessa läheisessä mökissä. Juku oli käyttäytynyt levottomasti ja hyppinyt omistajaansa vasten herättäen hänet. Omistaja huomasi oudon paukkeen, lämmön ja huminan. Omistaja avasi teltan oviaukkoa, jolloin Juku juoksi ulos haukkumaan. Omistaja seurasi Jukua ja huomasi mökin palavan. Omistaja herätti kiireesti muut henkilöt. Parissa minuutissa mökki roihahti kunnolla palamaan ja poltti teltat mukanaan. Jukun ansiosta ihmiset saatiin ajoissa hereille ja kaikki selvisivät ilman vammoja.
Saksanpaimenkoira Kössi pelasti omistajansa tulipalosta. Kössin omistaja oli mennyt nukkumaan kymmenen maissa uudenvuodenaattona. Kössi nukkui aina omistajansa lähellä, mutta ei millään pysynyt siinä. Omistaja havahtui siihen, että Kössi pyöri olohuoneessa ja ravasi vinkuen eteisen ja olohuoneen välillä. Komennuksista huolimatta Kössi ei rauhoittunut, joten omistaja käveli eteiseen, jossa hän huomasi keittiön ikkunan peittyvän liekkeihin. Omistaja huolehti, etteivät koirat päässeet olohuoneeseen tai keittiöön ja soitti hätänumeroon. Omistaja ja koirat pääsivät ulos liekkien ja savun tieltä. Omistaja oli ensimmäinen hätänumeroon soittanut. Kössin ansiosta he pelastuivat tulipalosta. Pian soiton jälkeen koko talo oli liekeissä. Tulipalo tuhosi lopulta koko rivitalon.
Berninpaimenkoira Captain Morgan hälytti omistajia syttyneestä tulipalosta. 2-vuotias Morgan herätti perheen aikaisin aamulla haukkumalla. Omistaja kuuli lasin helähtävän ja luuli, että Morgan varoitti jonkun olevan kuistilla. Omistaja kävi tarkastamassa tilanteen ja huomasi, että perheen kevytkuorma-auto oli tulessa. Auto oli pysäköity aivan talon viereen ja liekit nuolivat jo talon seinää. Omistaja soitti hätäkeskukseen. Palomiesten saapuessa paikalle auton etuosa oli pahoin palanut ja talon seinä ja katto mustina noesta. Oli sekunneista kiinni, ettei tuli levinnyt koko autoon ja siitä taloon. Morganin ansiosta perhe havahtui tilanteeseen ajoissa ja pääsivät alta pois.
Kleinspitz Mosku hälytti sairaskohtauksesta. Mosku käyttäytyi levottomasti ja haukkui aamuyöstä. Mosku herätti omistajan äidin ja muut talossa nukkuneet henkilöt. Tämä ei ollut Moskulle tyypillistä käyttäytymistä. Omistajan herättyä hän huomasi äitinsä köhivän, olevan huonovointinen ja saavan huonosti henkeä. Omistaja soitti ambulanssin. Äidillä todettiin sydäninfarkti. Ilman Moskun hienoa toimintaa kukaan ei olisi herännyt ja tilanne olisi voinut olla hengenvaarallinen. Moskun toiminnan ansiosta apu saatiin ajoissa paikalle.
Kultainennoutaja Nisse hälytti omistajansa sairaskohtauksesta. Opaskoira Nisse oli käyttäytynyt rauhattomasti ja omistajaan takertuen jo yli vuorokauden. Tapahtumapäivän illalla Nisse oli häiritsevän rauhaton, läähätti, eikä jättänyt omistajaa hetkeksikään yksin. Omistaja meni nukkumaan ja heräsi Nissen jatkuvaan tökkimiseen. Lopulta Nisse ajoi omistajansa ylös sängystä. Omistajalla oli ollut voimakasta närästyksen tunnetta ja lihaskipua koko päivän, joten hän päätti lähteä lääkäriin yöllä saadakseen lievitystä kipuun. Lääkärissä selvisi, että omistajalla oli käynnissä massiivinen sydäninfarkti ja puolenkin tunnin viivytys olisi johtanut menehtymiseen. Nissen toiminta pelasti omistajan hengen.
Suomenpystykorva Kille hälytti sairaskohtauksesta. Kille aloitti susimaisen ulvonnan keskellä yötä herättäen omistajansa, joka kielsi Killeä. Hetken päästä Kille aloitti ulvonnan uudestaan ja livahti omistajan vaimon puolelle sänkyä. Omistaja huomasi, ettei kaikki ole hyvin. Vaimo oli tajuton ja hengitti vaivalloisesti. Nopeiden ensiaputoimenpiteiden ja sairaalaan pääsyn jälkeen hän pääsi kotiin toipumaan. Killen tarkkaavaisuuden ja itsepintaisen toiminnan myötä hän sai apua nopeasti.
Lisätiedot
Suomen Kennelliitto
viestinta@kennelliitto.fi
Viestintäpäällikkö
Liisa Suoninen
liisa.suoninen@kennelliitto.fi
puh. 050 320 3897