Kennelneuvonta

Yhteistyötahoja ovat kaikki eettiseen koiranpitoon sitoutuneet koiranomistajat ja kasvattajat, kennelpiirit, aluekouluttajat sekä eläinsuojeluviranomaiset.

Kennelneuvojan toiminta perustuu Suomen Kennelliiton hallituksen hyväksymään kennelneuvojaohjeeseen. Kennelneuvojien toimintaa ohjaa Kennelliitossa työskentelevä vastuuhenkilö. Käyntejä tehdään pääosin Kennelliiton jäsenten luokse. Kasvattaja tai koiranomistaja voi myös itse osoittaa aktiivisuuttaan ja kutsua kennelneuvojan käynnille.

Kennelneuvojalla on aina mukanaan kuvallinen Suomen Kennelliiton ”kennelneuvojakortti”, joka tulee esittää käynnin aluksi. Kennelneuvojakortti takaa sen, että kyseessä on Kennelliiton valtuuttama henkilö oikealla asialla, jolloin kasvattaja voi olla varma toiminnan sekä henkilön luotettavuudesta. Kennelneuvoja on myös Kennelliiton virallinen DNA-näytteenottaja. Kennelneuvojat eivät ratko sopimusriitoja, sillä riita-asiat eivät kuulu Kennelliitolle. 

Mitä kennelkäynnillä tapahtuu?

Yleensä käynnistä sovitaan etukäteen. Näin käynti voidaan ajoittaa kasvattajalle sopivaan ajankohtaan. Kennelkäyntiin kuluu aikaa noin yhdestä kolmeen tuntiin. Aika riippuu täysin siitä, kuinka paljon kennelissä on koiria ja minkä kokoluokan kasvatustoiminnasta on kyse.

Esim. kolmen koiran taloudessa kennelneuvojalta oli vierähtänyt aikaa yli kolme tuntia. Vieraasta innostuivat niin koirat kuin talon väkikin, ja keskusteltavaa sekä koira-aiheisia kysymyksiä riitti. Kennelkäynti kasvattajan tai koiranomistajan luokse ei siis tarkoita, että asiat olisivat huonosti. Kennelneuvojat auttavat monissa erityyppisissä asioissa, aina koiratilojen suunnitteluvinkeistä rekisteröintineuvoihin tai kennelpäiväkirjan tekoon. Ota rohkeasti yhteyttä oman kennelpiirisi kennelneuvojaan.

Käynnistä tehdään aina kirjallinen kennelkäyntiraportti. Päällimmäinen osa jää asiakkaalle, jolloin hän saa kirjallisen todisteen siitä, että Kennelliiton valtuuttama kennelneuvoja on tutustunut hänen koiranpitoonsa ja kasvatustoimintaansa. Kasvattaja voi halutessaan laittaa raportin vaikkapa kennelinsä nettisivuille. Näin ostajaehdokkaat näkevät, mitä Kennelliiton kennelneuvoja on kirjannut kasvattajan koiranpidosta. Käyntiraportista näkee myös mihin asioihin käynnillä on kiinnitetty huomiota, mitkä kohdat ovat hienosti ja miltä kasvattajan koiranpito vaikuttaa ulkopuolisen, puolueettoman henkilön silmin katsottuna.

Raporttiin kirjataan käynnillä nähdyt koirat, niiden kunto ja tilat. Käynnin aikana keskustellaan kasvattajan tulevaisuudensuunnitelmista tai kasvattajaa mietityttävistä asioista sekä yleisesti koiranpidosta. Kennelneuvoja voi antaa neuvoja ja ohjeita, mutta ei määräyksiä. Kennelneuvoja ei ole viranomainen, mutta epäilyissä eläinsuojelutapauksissa hän voi kuitenkin ottaa yhteyttä viranomaisiin. Yksi kennelneuvojatoiminnan kulmakivistä onkin myös ennaltaehkäistä eläinsuojelullisesti epäilyttävää koiranpitoa.

Jokaisella kasvattajalla on henkilökohtaiset kasvatustavoitteet sekä erilaiset mahdollisuudet toteuttaa suunnitelmiaan tai unelmiaan. Kennelneuvojan tehtävänä ei ole arvostella tai latistaa näitä tavoitteita, vaan tarvittaessa antaa asiantuntemustaan sekä tietämystään kasvattajan toiminnan tueksi. 

Raportin kopio tallennetaan Kennelliitossa, noudattaen Suomen henkilötietosuojalakia sekä määräyksiä. Kennelliitto tai kennelneuvoja ei anna kennelneuvontakäynneistä tai niiden sisällöstä mitään tietoa eteenpäin ilman viranomaisen pyyntöä.

Kennelneuvojien yhteystiedot löydät täältä.