Kennelliitto on lähettänyt Maa- ja metsätalousministeriöön kannanoton sekä ehdotuksen eläinsuojelulainsäädäntöön sisällytettävistä, koiranjalostukseen liittyvistä asioista.
Kannanotossaan Kennelliitto haluaa korostaa jalostusvalintojen merkitystä koirien hyvinvoinnille ja toivoo, että jalostuksellisille toimenpiteille muodostuu riittävä painoarvo myös eläinsuojelulaissa.
Nykyinen eläinsuojelulaki huomioi koiran vain yhtenäisenä lajina. Koirien käyttötarkoitus vaihtelee rodun ja koiran alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaan hyvin paljon, ja erilaiset uudet harrastusmuodot ovat luoneet koirille myös uusia käyttötarkoituksia.
Koirien perimä pohjautuu sudentyyppisiin villikoiriin, mutta lajin sisällä rotujen väliset erot ovat merkittäviä. Erilaiset koirarodut ja niille jalostetut ominaisuudet vaikuttavat ratkaisevasti siihen, minkälaisia käytöstarpeita koiralla on, kuinka koira sopeutuu elämään nyky-yhteiskunnassa ja kuinka suuri on esimerkiksi koiran liikunnan tarve. Uudessa eläinsuojelulaissa on huomioitava rotujen erilaisuus ja erilaiset käyttötarkoitukset.
Samalla kun koirien hoito ja olosuhteet ovat kohentuneet, jalostuksen merkitys koirien hyvinvoinnille on kasvanut. Voidaankin todeta, että keskeisimmät ratkaisut koiran hyvinvoinnin kannalta tehdään jo ennen pennun syntymää, kun valitaan ne jalostusyksilöt, joille pentuja syntyy. Myös monirotuisten koirien terveys tulisi selvittää ennen niiden käyttämistä pentujen tuottamiseen.
Nykyinen eläinsuojelulaki määrittelee jo nyt, että mahdollisesti sairaan jälkeläisen tuottava jalostusyhdistelmä on kielletty. Lainsäädännön tulee kuitenkin avata asiaa hieman laajemmin. Tällä hetkellä ei ole muodostunut toimivaa oikeuskäytäntöä siitä, kuinka tätä osaa laista tulisi tulkita ja missä tilanteissa sitä pitäisi soveltaa. Useissa tapauksissa Kennelliitto on puuttunut tämän lainkohdan määrittelemään epäeettiseen kasvatustyöhön omien sääntöjensä puitteissa tiukemmin kuin viranomaiset eläinsuojelulain perusteella tekevät.
Kennelliitto ohjaa rotukoirien jalostusta yleisen jalostusstrategian ja rotukohtaisten jalostuksen tavoiteohjelmien avulla. Niissä huomioidaan ensisijaisesti koirien hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat asiat. Kaikkiin sairauksiin ei kuitenkaan ole olemassa luotettavia diagnoosimenetelmiä tai testejä, joilla koira voitaisiin tutkia ennen jalostuskäyttöä. Kasvattajan tulee silti myös tällaisissa sairauksissa ja vioissa ottaa huomioon kaikki tiedossaan olevat seikat jalostusyhdistelmiä valitessaan.
Koirat ovat eläviä olentoja, joiden geenit eivät aina ole nähtävissä ulkoisten ominaisuuksien perusteella. Suuri osa koirien perinnöllisistä sairauksista periytyy monigeenisesti. Monigeeninen ominaisuus ilmenee yksilöillä eriasteisena, toisin kuin yksiselitteinen yhden geenin ominaisuus, joka koiralla joko on tai ei ole. Monigeenistä ominaisuutta muokkaa geenien asettamien raamien sisällä myös ympäristö, mikä vaikuttaa periytymisen todennäköisyyteen ja vaikeuttaa yksilön jalostuksellista arviointia. Siksi tällaisten sairauksien aiheuttamilta yllätyksiltä ei koskaan voida varmuudella välttyä.
Haitallisesti elinvoimaan vaikuttavia väistyviä geenimuotoja on kaikilla yksilöillä, niin ihmisillä kuin eläimilläkin. Paras keino tällaisten vikojen vähentämiseen on perimän monimuotoisuus, joka säilyy vain välttämällä sisäsiitosta ja käyttämällä rotujen eri yksilöitä ja sukuja laajasti jalostukseen. Kennelliitto ehdottaakin uuteen eläinsuojelulainsäädäntöön rajoitusta sisäsiitokselle. Tarvittaessa monimuotoisuutta voidaan lisätä roturisteytyksillä, joita viime vuosina onkin tehty yhä enenevissä määrin.
Monet sairaudet ja ongelmat liittyvät joidenkin rotujen tyypilliseen rakenteeseen. Tällaisia ongelmia ovat muun muassa synnytysvaikeudet, luuston rakenteesta johtuvat sairaudet, silmävaurioita aiheuttavat ihopoimut tai hengitysteiden rakenteellinen ahtaus. Nämä ongelmat aiheuttavat koiralle kipua, hengitysvaikeuksia ja/tai epämukavuutta, joka estää myös normaalin lajityypillisen käyttäytymisen. Taustalla on rotumääritelmissä määriteltyjen piirteiden ylikorostaminen koiran ulkomuodon takia. Usein rotu on muuttunut vuosien saatossa niin paljon, että sen yksilöt eivät enää ole rotumääritelmän mukaisia.
Kennelliitto on viimeisten vuosien aikana puuttunut tähän ongelmaan muun muassa näyttelytuomareiden koulutuksessa ja ohjeistuksessa. Se edellyttää tämän ohjeistuksen huomioimista myös rotukohtaisissa jalostuksen tavoiteohjelmissa. Ohjeistusta toivotaan käytettävän hyväksi myös eläinsuojelulain uudistustyössä sekä lain tulkinnassa.
Koiran luonteen merkitys korostuu, koska koirilta edellytetään ja tulee edellyttää yhteiskuntakelpoisuutta. Myös koirien oma hyvinvointi edellyttää luonteen huomioimista jalostustyössä, koska esimerkiksi arka tai aggressiivinen koira ei itsekään voi hyvin. Arkuus periytyy voimakkaasti. Liiallisesta arkuudesta johtuva jatkuva stressi altistaa myös sairauksille.
Kaikkien koirien pakollinen tunnistusmerkintä edistäisi eläinten hyvinvointia etenkin löytökoirien osalta. Tunnistusmerkitystä koirasta vastaavat omistajat löytyisivät nopeasti, ja turhilta hoitokuluilta ja myös joissain tapauksissa turhilta lopetuksilta voitaisiin välttyä. Myös vastuukysymysten selvittely olisi helpompaa. Tästä syystä pakollinen tunnistusmerkintä edistäisi myös asiallista koirista huolehtimista.
Koirien laillinen, kuten myös laiton, tuonti ulkomailta on lisääntynyt. Kaikkien koirien tunnistusmerkintä helpottaisi oleellisesti koirien alkuperän selvittämistä muun muassa eläinten tautistatuksen osalta. Tällä hetkellä laittomasti maahantuodut koirat aiheuttavat terveysriskin ainakin rabieksen osalta muun muassa eläinlääkäreille ja eläinlääkäriasemien henkilökunnalle. Lisäksi tällaisista koirista koituu lisäkuluja valvontaviranomaisille.
Kennelliitto edellyttää tunnistusmerkintää kaikilta rekisteröitäviltä koirilta. Kennelliitto ylläpitää tunnistusmerkintärekisteriä, johon on liitetty koiran omistajarekisteri. Tähän rekisteriin merkitään jo nyt myös rekisteröimättömiä ja monirotuisia koiria.
Kennelliitto jatkaa uuden eläinsuojelulain sisältöön vaikuttamista kokoon kutsumassaan eläinsuojelutyöryhmässä. Työryhmän tarkoitus on koordinoida jäsentahojensa yhteistoiminnalla eläinsuojelulain uudistamista ja yleisiä eläinsuojeluasioita sekä järjestää yhteisiä kampanjoita. Jäseninä ovat tällä hetkellä Kennelliiton lisäksi Suomen Kissaliitto, Eläinsuojeluasiamies, Eläinten Hyvinvointikeskus (EHK), SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys (HESY), Eläinsuojeluliitto Animalia ja Suomen Eläinlääkäriliitto.
Eläinsuojelulain uudistuksen tavoitteena on saattaa osittain vanhentunut eläinsuojelulaki nykyisen perustuslain vaatimusten mukaiseksi sekä selkeyttää eläinsuojelulainsäädäntöä.
Kansalaisilla on mahdollisuus antaa palautetta eläinsuojelulain valmistelijoille koko uudistushankkeen ajan ministeriön internetsivulla olevan palautelomakkeen kautta. Koirien osalta asiassa voi ottaa yhteyttä myös Kennelliiton jalostusosastolle (jalostusposti at kennelliitto.fi). Ministeriön sivuilla ovat myös sidosryhmäkyselyn tulokset sekä lakiuudistusta valmistelevan työryhmän kokouspöytäkirjat.
Esityksen uudeksi eläinsuojelulaiksi on tarkoitus valmistua tänä vuonna.
Kennelliiton ehdotus eläinsuojelulainsäädäntöön sisällytettävistä asioista koiranjalostusta koskien
Hau-Hau Champion
Agria
Showlink
Koiramme
Prettybit Projects