Mikä on FCI?

Fédération Cynologique Internationale, eli tutummin FCI on kansainvälinen koiranjalostusliitto ja kansallisten kennelliittojen keskusjärjestö. Se perustettiin vuonna 1911. FCI:n perustajamaita ovat Saksa, Itävalta, Belgia, Ranska ja Hollanti. FCI:n toimisto sijaitsee Thuinissa, Belgiassa.  

Järjestön tavoitteena on

• edistää ja tukea rekisteröityjen rotukoirien jalostusta ja käyttöä 
• edistää ja tukea koiraharrastusta ja koirien hyvinvointia 
• edistää kansainvälistä koirayhteistyötä.

Nykyään FCI:llä on jäseninä 99 kansallista kennelliittoa: 78 täysivaltaista jäsentä, 11 koejäsentä ja 10 yhteistyökumppania. 

FCI on ainoa kansainvälinen kennelliittojen keskusjärjestö. The Kennel Club, American Kennel Club ja Canadian Kennel Club eivät kuulu FCI:hin, mutta niiden kanssa on laajat yhteistyösopimukset.

FCI toimii paikallisten kennelliittojen kautta maailmanlaajuisesti. Kustakin maasta vain yksi kansallinen kenneljärjestö voi olla FCI:n jäsen. Suomi liittyi jäseneksi vuonna 1935 samaan aikaan Ruotsin kanssa.  

FCI on tunnustanut 359 kansallista koirarotua, joiden rotumääritelmiä se ylläpitää ja valvoo. Kansalliset jäsenkennelliitot omistavat omat kansalliset rotunsa, ja valmistelevat kunkin rodun rotumääritelmän FCI:n vahvistettavaksi. Kennelliitot valvovat ja vastaavat rotujensa hyvinvoinnista ja elinkelpoisuudesta. Suomalaisia rotuja ovat suomenpystykorva, suomenajokoira, karjalankarhukoira, suomenlapinkoira ja porokoira.

Organisaatio

FCI:ssä ylintä päätösvaltaa käyttää yleiskokous. Yleiskokous pidetään parittomina vuosina Maailman Voittaja -näyttelyn (WDS) yhteydessä. 

Yleiskokous

• valitsee hallituksen jäsenet
• päättää säännöistä (Statutes) ja määräyksistä (Standing Orders).
• hyväksyy budjetin ja tilinpäätökset sekä päättää jäsenmaksuista ja kansainvälisten näyttelyiden (CACIB) ja kokeiden (CACIT jne.) koirakohtaisista maksuista..
• valitsee Maailman Voittaja -näyttelyn järjestäjät.  
• valitsee FCI:n tilintarkastajan.

Toimintaa FCI:ssä  johtaa yleisen kokouksen valitsema hallitus (General Commission), johon kuuluu yhdeksän jäsentä. Heistä viisi ja puheenjohtaja valitaan yleiskokouksessa ja kolmen maanosaosaston puheenjohtajat kuuluvat hallitukseen automaattisesti. 

Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja varainhoitaja muodostavat johtoryhmän. Sihteerinä toimii FCI:n pitkäaikainen pääsihteeri Yves de Clercq. Tällä hetkellä hallitukseen kuuluvat: puheenjohtaja Tamas Jakkel (Unkari), varapuheenjohtaja Gerard Jipping (Hollanti), varainhoitaja Barbara Müller (Sveitsi), Fabio Amorim (Brasilia), Ilaria Biondi de Ciabatti (Peru), José Miguel Doval (Espanja), Euroopan osaston puheenjohtaja Jörgen Hindse (Tanska), Amerikan osaston puheenjohtaja Adrian Landarte (Uruguay) ja Aasian osaston, Augusto Benedicto Santos III (Filippiinit).

Alueellista toimintaa koordinoimaan on perustettu kolme maanosaosastoa: Eurooppa (44 jäsentä), Amerikka (20) ja Aasia + Afrikka (14). Euroopan osaston arvoina mainitaan:

• koirista välittäminen
• koiraharrastusten ja koiraurheilun edistäminen
• terveiden rekisteröityjen rotukoirien kasvattamisen ja omistamisen edistäminen.

Euroopan osaston viisihenkisen hallituksen (General Commission) jäsenet valitaan Euroopan voittajanäyttelyn (EDS) yhteydessä pidettävässä yleiskokouksessa. Nykyiset hallituksen jäsenet edustavat Tanskaa (puheenjohtaja), Kreikkaa, Irlantia, Israelia ja Sveitsiä. Hallituksessa ei ole yhtään edustajaa suurista kennelmaista. Järjestö saa Euroopasta suurimman osan rahoituksestaan, sillä FCI:n tärkein rahanlähde on kansainvälisistä näyttelyistä maksettava vero, jonka suuruus määräytyy suoraan koirien määrän mukaan. Niinpä Suomi on FCI:n suurimpia rahoittajia Ruotsin ohella. Suomen maksuosuus viime vuonna oli yli 72 000 euroa.

Toiminta

FCI:n jäsenmaissa järjestetään kanainvälisiä koiranäyttelyitä ja eri roduille tarkoitettuja kokeita, jotka anotaan FCI:ltä, ja joissa noudatetaan FCI:n hyväksymiä ja vahvistamia sääntöjä. Tulosten perusteella parhaat koirat voivat saada kiinnityksen kansainvälisen valionarvoon näyttelyistä (CACIB) ja erilajien kilpailuista (esimerkiksi CACIT, CACIL). 

Lisäksi joka vuosi järjestetään WDS eli Maailman Voittaja -näyttely yleiskokouksen valitsemassa jäsenmaassa ja kussakin maanosaosastossa omat näyttelynsä. Meillä Euroopassa järjestetään vuosittain myös EDS eli Euroopan Voittaja -näyttely. Tänä vuonna elokuun 8.–10. päivinä järjestetään Maailman Voittaja -näyttely Suomessa Helsingin Messukeskuksessa. Edelliset kerrat olivat vuosina 1998 ja 2014.

FCI myöntää myös kansallisen Kennelliiton hakemuksesta kasvattajajäsenille kennelnimen (prefix) käyttöoikeuden. Kennelnimisääntö on yleiskokouksen vahvistama, kuten kasvattajasäännöt ja kansainvälisten näyttely- ja koetuomareiden kelpoisuusvaatimukset ja ohjeet.      

Tieteellinen toimikunta ja rotumääritelmätoimikunta sekä uusi kurinpitotoimikunta ovat FCI:n sääntömääräiset toimikunnat. Yleiskokous valitsee niihin jäsenet. Toimikunnilla ei ole itsenäisestä päätösvaltaa. Ne tekevät esityksiä FCI:n hallitukselle.

Lisäksi on perustettu vapaaehtoisia työryhmätyyppisiä toimikuntia. Niitä on nykyisin 27. Suomi on aktiivisesti osallistunut meille tärkeiden toimikuntien työhön nimeämällä kuhunkin oman edustajamme. Tietoa toimikunnista löytyy täältä.

Kirjoittanut Eeva Anttinen

Eeva Anttinen on Kennelliiton valtuuston pitkäaikainen puheenjohtaja ja entinen hallituksen puheenjohtaja. Hän on toiminut kansainvälisen kennelunioni FCI:n Euroopan osaston hallituksessa useita vuosia. FCI:n toimintaan tiiviimmin järjestön sisällä hän pääisi tutustumaan ollessaan 2010-luvulla FCI:n sääntötyöryhmän jäsenenä järjestön nykyisiä sääntöjä (Statutes) valmisteltaessa. Hän on Suomen edustajana Pohjoismaiden Kennelunionin (PKU) työvaliokunnan jäsenenä ja on toiminut Suomen puheenjohtajuusvuorolla toimikunnan puheenjohtajana vuosina 2016–2018.