Kennelliitto osallistui tutkimuksen rahoitukseen. Rahoitus mahdollisti 30 koiran perusteellisen tutkimuksen. Koiranomistajat saivat itse ilmoittaa koiriaan mukaan, ja lopullinen otos valittiin 54 ilmoittautuneen joukosta siten, että mukaan saatiin liikunnallisilta ja hengitystieominaisuuksiltaan mahdollisimman erilaisia, 2-5 -vuotiaita koiria. Kaikki tutkitut koirat olivat omistajien mukaan terveitä eikä niille ollut tehty hengitystie- tai tukielinkirurgiaa. Puolella koirista oli jälkeläisiä. Kaksi koiraa joutui jäämään pois tutkimuksesta äkillisen sairauden takia.

Kaikilla tutkituilla koirilla oli vähintään lievät ylähengitystieoireet (BOAS, brachycephalic obstructive airway syndrome). Tutkituista neljän koiran oireet luokiteltiin vakavaksi. Kävelytestin suoritti hyväksytysti kahdeksan koiraa (29 %). Hyväksytty tulos edellytti 1000 metrin kävelysuoritusta 12 minuutin tavoiteajassa niin, että koira palautui rasituksesta 15 minuutin kuluessa. Noin joka kolmas koira ontui. 58 prosentilla oli vakava-asteinen lonkkanivelen kasvuhäiriö (aste E) ja 8 prosentilla vakava kyynärnivelen kasvuhäiriö (aste 3). Selkärangan kuvauksessa epämuodostuneita nikamia oli noin 80 %:lla ja spondyloosia noin 90 %:lla tutkituista koirista. Polvilumpion sijoiltaanmeno oli yleistä. Kaikilla koirilla oli vähintään lieviä iho-oireita, ja syvät ihopoimut sekä valeanturat olivat tavallisia. Valtaosa koirista oli syönyt antibiootteja ja antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita (MRSP tai ESBL) löytyi 21 prosentilta tutkimuksen koirista.

Kävelytestin läpäisseistä koirista neljällä oli lonkkaniveldysplasian aste E ja yhdellä vakavat iho-oireet. Molemmat sulkevat nämä koirat pois jalostuksesta. Näillä kriteereillä jalostuskelpoisia koiria jäi tutkittujen koirien ryhmästä kolme eli 11 prosenttia otoksen koirista.

Tutkimuksen pohjalta saatiin kehitettyä hengitystieoireiden vakavuutta mittaava testimenetelmä, jota voidaan hyödyntää erityisesti lyhytkuonoisten rotujen jalostuksessa. Testin avulla voidaan erottaa toisistaan hyvät ja huonot hengittäjät. Testiin on tähän mennessä osallistunut 7 englanninbulldoggia. Näistä 6 on läpäissyt testin.

Rodulla esiintyvät ulkomuodolliset ääripiirteet ovat yhteydessä terveyskartoituksessa todettuihin sairauksiin. Ulkomuodon laajempaa kartoitusta varten Kennelliitto ja rotujärjestö ovat mukana yhteispohjoismaisessa tutkimuksessa, joka käynnistyy Suomessa tämän vuoden aikana.

Lähteet

Lappalainen, Lilja-Maula, Schildt 2017. Englanninbulldoggien terveystutkimus – onko mitään tehtävissä?
Tutkimustiivistelmä, Eläinlääkäripäivien 2017 luentokokoelma.

Lilja-Maula, Lappalainen, Hyytiäinen, Kuusela, Kaimio, Schildt, Mölsä, Morelius, Rajamäki 2017. Comparison of submaximal exercise test results and severity of brachycephalic obstructive airway syndrome in English bulldogs. The Veterinary Journal 219 (2017) 22–26.

Palmu 2016. Natiiviröntgenkuvauksilla diagnostisoidut nikamaepämuodostumat englanninbulldoggeilla. Lisensiaattitutkielma, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta.

Lisätiedot

Suomen Kennelliitto
Jalostusasiantuntija Katariina Mäki
katariina.maki@kennelliitto.fi
09 8873  0228

Suomen Kennelliitto
Eläinlääkäri Liisa Lilja-Maula
liisa.lilja-maula@kennelliitto.fi
09 8873 0224

Voit olla kiinnostunut myös näistä