Kennelliiton lausunto lain ehdotuksesta kootaan toimikunnilta ja hallitukselta tulevista kommenteista. Hallitus keskustelee linjauksista toiminnansuunnittelupäivillä 19.–20.1. ja seuraavassa kokouksessaan 2.2., jonka jälkeen ne koostetaan lausunnoksi. Se julkaistaan verkkosivuillamme heti valmistumisen jälkeen, arviolta helmikuun toisella viikolla.

Jotta kaikki koiriin, niiden hyvinvointiin ja koiraharrastukseen liittyvät asiat saadaan mahdollisimman laaja-alaisesti kerrottua lainvalmistelijoille, kannustamme jäsenyhdistyksiämme ja henkilöjäseniämme kommentoimaan lakiehdotusta erityisesti oman rodun ja harrastuksen näkökulmasta. Lakiehdotukseen voi tutustua ja lausunnon voi antaa 28. helmikuuta mennessä sähköisessä Lausuntopalvelu.fi -palvelussa.

Lausunnossa voi tukeutua Kennelliiton lausuntoon, mutta kommentteja kannattaa alkaa valmistella mahdollisimman pian. Kokosimme välipäivinä julkaistuun uutiseemme linkkejä koirien hyvinvointia koskeviin artikkeleihin ja kannanottoihin. Lisäksi lausuntoa tehdessä voi hyödyntää esimerkiksi yleistä jalostusstrategiaa ja rotukohtaisia tavoiteohjelmia, joissa on linjattu koiran terveyttä ja hyvinvointia edistävästä jalostuksesta lakiehdotusta tarkemmin. 

Korvaa vanhan eläinsuojelulain

Lailla eläinten hyvinvoinnista korvattaisiin tällä hetkellä voimassa oleva eläinsuojelulaki, joka on vuodelta 1996. Lakia ehdotetaan sovellettavaksi kaikkiin eläimiin ja jokaisella on velvollisuus kohdella eläimiä hyvinvointimääräysten mukaisesti.
Ehdotuksen mukaan lain tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia, suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta sekä lisätä eläinten kunnioitusta ja hyvää kohtelua. Lakiehdotuksen mukaan eläimiä on hoidettava siten, että niillä on mahdollisuus toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeitaan.

Kaikkia eläimiä koskevien ehdotusten lisäksi koirien hyvinvoinnin ja koiraharrastuksen näkökulmasta merkittäviä asioita ovat myös esimerkiksi eläinjalostusta koskevien säännösten selkeyttäminen ja tarkempi määritteleminen (26 §), eläinten pitäjän ja hoitajan riittävä pätevyys ja osaaminen (30 §) sekä ammattimaista tai muutoin laajamittaista seura- ja harrastuseläintenpitoa koskevat esitykset (59 §).

Kennelliiton yleisen jalostusstrategian tavoin lakiehdotuksen mukaan jalostukseen tulee käyttää terveitä eläimiä. Lisäksi asetuksella voidaan säätää tarkemmin kielletyistä jalostusyhdistelmistä. Liitteessä kaksi luetellaan ammattimaiseksi tai laajamittaiseksi määriteltävä pito. Sellaiseksi katsotaan esimerkiksi koirien välitys tai myynti yli kolmesta itse kasvatetusta pentueesta vuodessa.

Maakunnalle eläinlääkäripalvelut ja eläinsuojeluvalvonta

Maakuntauudistus on siirtämässä vastuun muiden muassa löytöeläimistä, eläinsuojeluvalvonnasta ja eläinlääkäripalveluista aluehallintovirastoilta ja kunnilta maakunnille. Poliisin ja rajaeläinlääkärin tehtävät eläinten hyvinvoinnin valvonnassa säilyisivät ennallaan. Viranomaisten velvollisuus säilyttää löytöeläimiä lyhenee eläinten hyvinvointilakiluonnoksen mukaan 15 päivästä 10 päivään (24 §), minkä vuoksi löytökoiran tietojen yhdistettävyys omistajan tietoihin on entistäkin tärkeämpää.

Nykyisen eläinsuojelulain mukaisista eläinsuojeluvalvojista luovuttaisiin, mutta viranomainen voisi käyttää asiantuntijoita ja avustajia valvonnassa ja tarkastuksissa (81 §).  Uutta olisi viranomaisen oikeus valvoa eläintenpitokiellon noudattamista tarkastuskäynnillä.

Virkaeläinlääkärien tehtävät siirtyvät maakunnille, joiden vastuulla on myös järjestää eläinten hyvinvoinnin valvontaan liittyvien kiireellisten tehtävien hoitaminen myös virka-ajan ulkopuolella (72 §). Lisäksi eläinkilpailujen ja -näyttelyiden järjestämistä koskevissa esityksissä (43–49 §) ehdotetaan uutena eläinkilpailujen ja näyttelyiden yleisistä periaatteista, järjestäjän pätevyydestä ja järjestämisestä.

Eläimen kohtuuttomalle rasitukselle altistavista kilpailuista on tehtävä kirjallinen ilmoitus maakunnalle viimeistään 30 päivää etukäteen ja näihin kilpailuihin on nykylain tavoin nimettävä kilpailueläinlääkäri. Ehdotuksen mukaan kilpailueläinlääkärin on oltava läsnä kilpailutilaisuudessa ja hänen tehtävänään olisi avustaa kilpailun järjestäjää sen varmistamisessa, etteivät kilpailut vaaranna eläinten hyvinvointia. Artikkelissa esille nostettujen asioiden lisäksi koko lakiehdotukseen kannattaa perehtyä huolella.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti jätetty pois ehdotuksesta

Toisin kuin esimerkiksi Norjan eläinsuojelulaissa, lakitekstissä ei ole kirjausta eläinten itseisarvosta. Luonnos ei myöskään sisällä ehdotusta kaikkien koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä, vaikka lain perusteluiden mukaan löytöeläinten nopeaa palautumista omistajilleen pyrittäisiin tehostamaan säätämällä velvollisuudesta tarkistaa eläimen tunnistusmerkintä.

Suomen Kennelliitto kannattaa kaikkien koirien tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä, sillä löytöeläinten omistajien tavoittamisen lisäksi ne antaisivat välineitä puuttua nykyistä paremmin eläinsuojelurikkomuksiin, pentutehtailuun ja laittomaan koirakauppaan.Pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä koirille ja kissoille ovat esittäneet myös Suomen Eläinlääkäriliitto, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Animalia sekä Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ja Suomen Kissaliitto.

Lausuntokierroksen päättymisen jälkeen ministeriön virkamiehet viimeistelevät lakiesityksen saatujen lausuntojen pohjalta ja hallituksen esitys siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi. Eläinten hyvinvointia koskevan lain voimaantulo on sidottu maakuntauudistukseen, joten hyväksytyksi tullessaan laki tulee näillä näkymin voimaan vuonna 2020.

Lisätietoja:

Harri Lehkonen
puheenjohtaja, Suomen Kennelliitto ry
+ 358 50 329 2188
harri.lehkonen@kennelliitto.fi

Päivitys 18.1. Korjattu toiminnansuunnittelupäivien päivämäärät.

 

Voit olla kiinnostunut myös näistä