Harri Lehkonen jatkaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtajana

Kennelliiton valtuuston puheenjohtaja Eeva Anttinen avasi kokouksen pitämällä muistopuheen 14.11.2020 poisnukkuneelle Koira kuntalaisena -hankkeen ja Koiranpäivän isälle, Pertti Kuopilalle. Hän oli ystävällinen ja rakentava henkilö, joka nautti laajalti arvostusta koiraharrastusmaailmassa.

Anttinen kiitti sitä, että ensimmäisen kerran useimpien Kennelliiton luottamustehtäviin hakevien ehdokkaiden esittelyt ovat nyt jo etukäteen valtuutettujen nähtävissä. Hän toivoo, että Kennelliiton luottamustehtäviin riittää jatkossakin hyviä hakijoita.

Vesa Lehtonen, Risto Ylitalo ja Jussi Liimatainen Kennelliiton hallitukseen seuraavalle kaudelle

Harri Lehkonen valittiin yksimielisesti Kennelliiton hallituksen puheenjohtajaksi kaudelle 2021-2022. Kolmen erovuoroisen jäsenen tilalle hallitukseen kolmivuotiskaudelle valittiin äänestyksen tuloksena Vesa Lehtonen, Risto Ylitalo ja uutena jäsenenä Jussi Liimatainen. Ehdolla hallitukseen olivat myös Teija Salmi-Aalto, Mika Laaksonen, Tuire Okkola, Sanna Törnroos, ja Maaret Tapio.

Vesa Lehtonen on toiminut Kennelliiton hallituksen jäsenenä vuodesta 2018 ja kasvattajatoimikunnan varapuheenjohtajana vuodesta 2016 alkaen sekä nuorisotoimikunnan puheenjohtaja ja kaveri- ja lukukoiratyöryhmän puheenjohtaja syksystä 2020 alkaen. Lehtonen toimii ulkomuototuomarina ja kasvattaa valkoisia länsiylämaanterriereitä.

Risto Ylitalo on toiminut Kennelliiton hallituksen jäsenenä vuodesta 2018 ja myös tulevaisuustoimikunnan puheenjohtajana. Hän on aktiivinen metsästyskoiraharrastaja ja toiminut erilaisissa kennelmaailman järjestötehtävissä 1980-luvulta saakka.

Jussi Liimatainen on ollut Kennelliiton valtuuston jäsen vuodesta 2014 alkaen. Hän on toiminut Suomen Kääpiökoirat ry:n puheenjohtaja vuodesta 2015 ja tätä aiemmin kahteen otteeseen yhdistyksen hallituksen jäsenenä. Lisäksi hän toimii ulkomuototuomarina, kehätoimitsijana sekä Pienpystykorvat ry:n puheenjohtajana.

Heikki Vihanta jatkaa eettisen lautakunnan puheenjohtajana

Eettisen lautakunnan puheenjohtajaksi vuosille 2021-2023 valittiin VT Heikki Vihanta ja jäseniksi samalle ajalle VT Eeva Ahola, VT Johanna Pekkanen, Pertti Korhonen, Tapio Toivola, Reino Korpela ja Lauri Rostedt.

Kennelliiton kultainen ansiomerkki Eero Suomukselle ja Jarmo Vuoriselle

Kokouksen aluksi Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen esitteli Kennelliiton kultaisen ansiomerkin saajat.

Eero Suomus on toiminut pitkään Kennelliiton valtuuston jäsenenä ja varajäsenenä sekä Uudenmaan kennelpiirin hallituksen jäsenenä. Hän kasvattaa kettuterrierejä ja on toiminut Suomen Kettuterrierit ry:n puheenjohtajana sekä useissa yhdistyksen luottamustehtävissä. Suomus toimii myös muun muassa luolakoirien metsästys- ja taipumuskokeiden ylituomarina ja koetoimitsijana.

Jarmo Vuorinen on toiminut pitkään Kennelliiton valtuuston jäsenenä vuosina ja varajäsenenä vuosina. Hän on toiminut Varsinais-Suomen Kennelpiirin kehätoimitsijana 1980-luvulta alkaen ja Turun kansainvälisen koiranäyttelyn tuomarisihteerinä 1990-luvulta alkaen. Vuorinen kasvattaa faaraokoiria ja whippettejä ja on ollut aktiivinen toimija Suomen Vinttikoiraliitto ry:ssä, Whippet-Harrastajat ry:ssä sekä Suomen Faaraokoirat ry:ssä ja Ibizanpodencot ry:ssä. Hän on toiminut ulkomuototuomarina vuodesta 1994.

Kennelliiton taloustilanne on vakaa

Valtuusto hyväksyi Kennelliiton vuoden 2021 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Kennelliiton talouspäällikkö Unka Sarsila-Etelämäen mukaan Kennelliiton taloustilanne on yhä vakaa. Jäsenmäärän arvioidaan yltävän lähelle edellisten vuosien tasoa myös tulevana vuonna. Rekisteröintimäärät ovat kasvaneet kuluvan vuoden syksyllä ja määrien arvioidaan säilyvän hyvällä tasolla myös ensi vuonna.

Vuoden 2020 Koiramessut siirrettiin järjestettäväksi maaliskuussa 2021, mistä syystä varsinaisten toiminnan tuottojen ja kokonaiskustannusten arvioidaan kasvavan merkittävästi ensi vuonna. Vastaavasti vuoden 2020 tuotot ja kustannukset tulevat jäämään budjetoitua pienemmäksi siirretyn tapahtuman takia.

Hallituksen jäsenille maksetaan tulevana vuonna kokouspalkkiona 200 euroa ja puheenjohtajalle 400 euroa. Palkkiot ovat samat kuin kuluvanakin vuonna.

Rekisteröintimaksujen Omakoira-alennus poistuu, vastaavasti alennuksia rekisteröintimaksuihin

Valtuusto päätti koirien rekisteröintimaksuluokista ja rekisteröintimaksuista vuodelle 2021.

Ensimmäisessä maksuluokassa rekisteröintimaksu koiraa kohden on 35 euroa. Tähän maksuluokkaan kuuluvat ne kennelnimen omistavat, Kennelliiton kasvattajasitoumuksen allekirjoittaneet, Kennelliiton ja rekisteröitävän rodun rotuyhdistyksen jäsenet, jotka rekisteröivät Kennelliiton hyväksymässä rekisterissä olevien koirien jälkeläisille.

Toisessa maksuluokassa koirakohtainen rekisteröintimaksu on 70 euroa. Tämä maksuluokka on tarkoitettu koirille, jotka eivät täytä ensimmäisen maksuluokan ehtoja.

Tuontikoirien ja rotuunoton koirakohtainen rekisteröintimaksu on 65 euroa. Kotimaisilta roduilta ei peritä maksua.

Rekisteröintimaksujen lisäksi rekisteröintiasiakirjojen toimittamisesta peritään viiden euron käsittelymaksu kaikissa maksuluokissa. Omakoira-palvelun kautta tehdyistä pentuerekisteröinneistä ei enää anneta alennusta.

Kennelpiireille uudet mallisäännöt

Valtuusto hyväksyi kennelpiireille uudet mallisäännöt. Ne on valmisteltu hallituksen nimeämässä, Eeva Anttisen vetämässä työryhmässä, jossa on ollut edustajat neljästä eri kennelpiiristä. Kennelliiton sääntöjen uudistuttua myös kennelpiirien säännöt on uudistettava. Sääntöjä on selkiytetty. Sääntöihin on kirjattu  yhteneväinen linjaus siitä, että Kennelliitto perii jäsenmaksut kaikilta jäseniltään, ja kennelpiirit perivät jäsenmaksut omilta jäseniltään.

Valtuusto hyväksyi myös eettisen lautakunnan ohjesäännön. Se tulee voimaan 1.1.2021.

Koe-, kilpailu- ja testisääntöihin lisäys poikkeustilanteiden käsittelystä

Valtuusto hyväksyi koe-, kilpailu- ja testisääntöihin lisäyksen, jonka mukaan Kennelliiton hallitus voi erittäin painavista syistä rajoittaa määräajaksi kokeisiin, kilpailuihin ja testeihin osallistumista ja antaa näitä koskevia erikoismääräyksiä sekä hyväksyä muita poikkeustoimia tämän osalta. Tämä pykälä lisätään kunkin säännön viimeiseksi kohdaksi tai sillä korvataan vastaava kohta aiemmin hyväksytyissä säännöissä. Muutos tulee voimaan välittömästi.

Valtuusto linjasi muotovalionarvojen hakemisen periaatteen tilanteissa, joissa muotovalionarvoon edellytettävä koetulosvaatimus alenee

Valtuusto hyväksyi periaatelinjauksen siitä, millä perusteella ja mistä ajankohdasta lähtien valionarvoja myönnetään kaikille roduille silloin, kun muotovalionarvoon edellytettävä koetulosvaatimus alenee. Valtuuston linjauksen mukaan valionarvo on anottava koiralle viimeistään viisi vuotta viimeisestä siihen oikeuttavasta tuloksesta. Jos valionarvoa anoo tämän jälkeen, ei sitä enää myönnetä. 

Valtuustolle tuotiin myös tiedoksi Kennelliiton hallituksen hyväksymät rotukohtaiset perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmat (PEVISA), jotka eivät täytä PEVISA-säännön vaatimuksia.

Esityslistalta vedettiin pois kasvattajasitoumuksen ja koiranomistajan ja -haltijan perussäännön päivittäminen sekä kanakoirien erikoiskokeen (KAER) sääntömuutosesitys. Nämä asiat tuodaan valtuustolle vuonna 2021.

Kennelliitto tiedottaa tarkemmin valtuuston päätöksistä Koiramme-lehdessä, verkkosivuillaan ja Kenneluutisissa.

Lisätiedot:

Eeva Anttinen, Kennelliiton valtuuston puheenjohtaja
eeva.anttinen@kolumbus.fi
puh. 050 407 8484

Harri Lehkonen, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja
harri.lehkonen@kennelliitto.fi
puh. 050 329 2188

Tiedotetta on korjattu 22.11. Tuontikoirien rekisteröintimaksu laskee 65 euroon.
Tiedotetta on korjattu 27.11. muotovalionarvosääntömuutoksen osalta. Hallituksen linjaus muotovalionarvon hakemisen periaatteista koskee tilanteita, joissa kaikille roduille myönnettävään muotovalionarvoon edellytettävä koetulosvaatimus alenee.