Kaikkien koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tukisivat eläinten hyvinvointilain tavoitteita – Kennelliitto antoi lausunnon

Lausuntokierros nykyisen eläinsuojelulain korvaavan eläinten hyvinvointilain ehdotuksesta päättyy tänään. Suomen Kennelliiton lausunto on koottu hallitukselta, toimikunnilta ja asiantuntijoilta saaduista kommenteista. Lausunnossa käsitellään lähinnä koiria koskevia asioita.

Kennelliitto kiittää lausunnossaan lakiehdotuksen tavoitetta eläinten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä sekä tarkoitusta lisätä eläinten kunnioittavaa kohtelua. Mahdollisuudet näiden toteutumiseen jäävät kuitenkin ehdotuksen sisäisten ristiriitaisuuksien, täsmennystä vaativien muotoilujen ja puutteiden vuoksi vielä vajaiksi.

– Hienoa, että lakiehdotus saatiin vihdoin lausunnolle. Lain tavoitteisiin nähden on kuitenkin ristiriitaista, ettei lakiehdotukseen ole kirjattu esimerkiksi muualla Euroopassa jo laajasti toteutettua kaikkien koirien tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä, eläinten itseisarvoa ja monien järjestöjen kannattamaa eläinsuojeluasiamiehen virkaa, Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen huomauttaa.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti parantaisivat löytökoirien asemaa

Kaikkien koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistäisivät eläinten hyvinvointia hyvin laaja-alaisesti samalla kun niihin liittyvät kokonaiskustannukset odotettavasti vähenisivät. Ilman kaikkien koirien lakisääteistä tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä lakiehdotus johtaisi todennäköisesti esimerkiksi löytökoirien uudelleensijoitusten ja tarpeettomien lopetusten määrän kasvuun, sillä maakuntien velvoitetta huolehtia löytöeläimistä ollaan lyhentämässä 10 päivään kuntien nykyisestä 15 päivästä. Lisäksi uuteen lakiin esitetty eläinten hallitsemattoman lisääntymisen valvonta on hankalaa ellei mahdotonta, jos koirat eivät ole yksilöllisesti tunnistettavissa.

Laittoman rajat ylittävän koirakaupan yleistyminen herättää Euroopan laajuisesti kasvavaa huolta. Euroopan parlamentti esitti jo helmikuussa 2016 annetussa päätöslauselmassaan, että kaikissa jäsenmaissa tulisi ottaa käyttöön yhteensopivat lemmikkien rekisteröintijärjestelmät. Säätämällä koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä kansallisesti lisättäisiin viranomaisten mahdollisuuksia puuttua salakuljetuksen ja pentutehtailun riskeihin, tehostettaisiin eläintenpitokiellon valvontaa ja ehkäistäisiin tarttuvien tautien leviämistä. Suomessa olisi mahdollista jo nyt siruttaa kaikki koirat maakoodillisilla mikrosiruilla.

Suomen Kennelliitto rekisteröi vuosittain lähes 50 000 koiraa, jotka on kaikki tunnistusmerkitty. Kaikista Suomen koirista tunnistusmerkinnän ulkopuolelle jää arviolta noin 20–25 prosenttia. Kennelliitolla on valmiudet kerätä myös näiden koirien tunnistus- ja omistajatiedot nykyaikaisilla verkko- tai mobiilisovelluksilla. Koiran omistaja tunnistautuu rekisteröintijärjestelmiin pankkitunnuksilla. Tietojen kerääminen ja niiden siirtäminen viranomaisrekistereihin on näin ollen kustannustehokasta, turvallista ja vaivatonta.

Koirarotujen erilaiset tarpeet huomioitava paremmin

Suomen Kennelliitto pitää tärkeänä lakiehdotuksen vaatimusta, jonka mukaan ihmisen hoidossa olevan eläimen tulisi voida toteuttaa eräitä olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Nykyisen eläinsuojelulain tavoin eläinten hyvinvointilain luonnos tunnistaa kuitenkin koiran edelleen vain yhtenäisenä lajina, vaikka koiran olennaiset käyttäytymistarpeet, vaadittavat pito-olosuhteet ja käyttötarkoitukset vaihtelevat roduittain.

Jos koira ei pääse toteuttamaan rodunomaisia taipumuksiaan ja viettejään, sen hyvinvointi saattaa vaarantua.

– Yli 20 vuotta voimassa olleen eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen piti tuoda eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö tähän päivään. Tänä aikana tutkittu tieto koiran tarpeista, terveydestä ja ajattelusta on lisääntynyt valtavasti. Koira on suomalaisille tärkeä perheenjäsen ja harrastuskaveri, mutta laissa koira katsottaisiin edelleen yhdestä muotista valetuksi tavaraksi, Lehkonen ihmettelee.

Lainsäädännössä tulisikin huomioida paremmin koirarotujen erot ja turvata koiran hyvinvoinnille olennaisten rodunomaisten tarpeiden toteuttaminen myös harrastusten kautta. Lakiehdotuksessa esitetään, että kilpailueläinlääkärin tulisi olla läsnä ilmoituksenvaraisissa kokeissa ja kilpailuissa, joissa eläin voi joutua alttiiksi kohtuuttomalle rasitukselle, muulle kivulle tai kärsimykselle.

Suomen Kennelliiton lausunnossa nähdään, etteivät Kennelliiton alaiset kokeet ja kilpailut lukeudu ilmoituksenvaraisiin eläinkilpailuihin, sillä riski koiran vahingoittumiselle pyritään estämään ennalta. Koiran hyvinvointi on Kennelliiton alaisissa kokeissa ja kilpailuissa turvattu tarkoilla säännöillä ja ohjeilla, järjestäjät ovat päteviä ja koulutettuja tehtäviinsä ja lähimmän päivystävän eläinlääkärin tiedot ovat aina saatavilla.

Jalostuksen ja ammattimaisen eläintenpidon vaatimuksia on täsmennettävä

Lakiehdotuksen mukaan eläinjalostuksella tulee pyrkiä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen. Nämä tavoitteet ovat sisäänkirjoitettuina myös kaikkien koirarotujen jalostusta linjaavaan Suomen Kennelliiton yleiseen jalostusstrategiaan, ja niiden kirjaaminen myös lakiin onkin hyvin kannatettavaa.

Yleisen jalostusstrategian lisäksi Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumuksen allekirjoittaneiden toimintaa ohjaavat rotukohtaiset jalostuksen tavoiteohjelmat, joiden tavoitteena on edistää koirien terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi 134 rodulla on perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustuksenohjelma (PEVISA), joka sisältää ehtoja rekisteröitävien pentujen vanhemmille. Liioiteltuja ulkomuotopiirteitä pyritään kitkemään myös 39 rodulla käytössä olevilla näyttelyiden ulkomuototuomareiden erityisohjeilla.

– Kennelliiton jalostusstrategiaa ja kasvattajasitoumusta noudattaville kasvattajille lakiehdotuksen sisältö on jo hyvin tuttua. On kuitenkin tärkeää, että väärien tulkintojen välttämiseksi pykälän muotoiluja vielä täsmennetään ja mahdollinen asetus tukee vastuullista koirankasvatusta. Valmistelun edetessä tuleekin kuunnella tarkalla korvalla alan osaajia, Lehkonen sanoo. 

Samoin kuin ihmisillä, koirien sairauksien ja vikojen periytymistä voi olla mahdoton todentaa etukäteen. Tulkinta siitä, millaisia merkittävää hyvinvointihaittaa aiheuttavat sairaudet tai muut ominaisuudet ovat, voi vaihdella merkittävästi, jos sairautta tai ominaisuutta ei pystytä selvästi osoittamaan. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulisikin erotella tarkemmin eri tavoin periytyvät sairaudet ja turvata perinnöllisestä monimuotoisuudesta huolehtiminen. Suomen Kennelliiton yleisessä jalostusstrategiassa todetaan, että sekä nartun että uroksen tulee olla halukas ja kykenevä luonnolliseen astutukseen eikä astutus saa tapahtua väkisin pakottamalla. Tämä tulisi lisätä myös lakiin.

Suomalainen koirankasvatus on perinteisesti ollut luonteeltaan pienimuotoista kotikasvatusta, jossa syntyy usein vain muutama pentue vuodessa. Ammattimaisen seura- ja harrastuseläinten pidon määrittely esimerkiksi ehdotetun 10 vuosittain syntyvän pennun mukaan voisi merkitä sitä, että jo yhden pentueen kasvattaja voitaisiin ilman hänen vaikutusmahdollisuuksiaan katsoa ammattimaiseksi. Ammattimaisen seura- ja harrastuseläinten pidon määritelmän lisäksi Suomen Kennelliitto esittää tarkennuksia ammattilaisilta vaadittavaan soveltuvaan koulutukseen ja riittävään pätevyyteen.

Ehdotuksessa monia yksittäisiä edistysaskeleita

Koirien hyvinvoinnin näkökulmasta lakiehdotuksessa on myös lukuisia myönteisiä kohtia. Lakiesitys esimerkiksi kieltäisi koirien piikkipannat ja -valjaat sekä sähköpannat ja muut eläimeen kiinnitettävät, sähköiskun antavat laitteet. Positiivista on myös kivunlievityksen pakollisuus kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä.

Kennelliitto kannattaa lausunnossaan myös kieltoa leikkauksille ja muuta kipua tai kärsimystä aiheuttaville toimenpiteille, joiden tarkoituksena on muuttaa eläimen ulkonäköä tai käyttäytymistä. On kuitenkin tärkeää, että laki mahdollistaa muut leikkaukset tai kipua aiheuttavat toimenpiteet silloin, kun ne ovat eläimen hyvinvoinnin kannalta perustellut. Lisäksi maakuntauudistuksen toteuduttuakin on huolehdittava siitä, että koko maassa on kattava päivystyseläinlääkäriverkosto.

Lakiesityksessä kiellettäisiin myös eläimen värjääminen sen ulkonäön muuttamiseksi. Suomen Kennelliitto pitää kieltoa tervetulleena muutoksena, mutta sen tulisi kattaa kaikki muutkin kemikaalit, joilla tavoitellaan ulkomuodon muuttamista hoitavan tai terveydellisen vaikutuksen sijaan. Lisäksi on hienoa, että eläinten hoidossa ja käsittelyssä käytettävien välineiden, laitteiden ja aineiden myyjien ja välittäjien on varmistuttava siitä, että tuotteet ovat eläinten hyvinvointilain mukaisia.

On myös kannatettavaa, että eläimen kohtelun on oltava rauhallista ja siinä on hyödynnettävä lajinomaista käyttäytymistä. Suomen Kennelliiton mukaan myös koiran koulutuksessa tulisi toimia aina samoin. Lisäksi valvontaviranomaisten mahdollisuus käyttää apunaan asiantuntijoita tai avustajia on hyvä lisäys.

Lausuntokierroksen päättymisen jälkeen ministeriön virkamiehet viimeistelevät lakiesityksen saatujen lausuntojen pohjalta ja hallituksen esitys siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi. Suomen Kennelliitto jatkaa vaikuttamistyötä muiden muassa tapaamalla päättäjiä. Jäsenyhdistyksiä kannustetaan olemaan yhteydessä oman alueensa kansanedustajiin ja muihin keskeisiin toimijoihin. Eläinten hyvinvointia koskevan lain voimaantulo on sidottu maakuntauudistukseen, joten hyväksytyksi tullessaan laki tulee näillä näkymin voimaan vuonna 2020.

Lisätietoja:

Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kennelliitto ry
050 329 2188
harri.lehkonen@kennelliitto.fi

Lue lisää:

Lakiehdotus eläinten hyvinvoinnista

Kennelliiton lausunto eläinten hyvinvointilain ehdotuksesta

Kennelliiton lausunnot ja kannanotot