Kennelliiton kevätvaltuusto kokousti pitkään ja vuorovaikutteisesti

Kokousta edelsi lauantain valtuustoseminaari, jossa pohjustettiin sunnuntain kokouksen päätöksentekoa. Etäyhteyksiä on selvästi opittu käyttämään, sillä valtuustokokous oli hyvin keskusteleva. Asialistalla oli useita isoja asioita.

- Toivon, että pääsemme tapaamaan syksyllä Hanasaaressa, niin keskustelu ja asioiden käsittely on paljon helpompaa. Kaipaan jo teitä kaikkia, totesi valtuuston puheenjohtaja Eeva Anttinen kokouksen päätteeksi.

Harry Tastista Kennelliiton uusi kunniajäsen

Kokouksen aluksi valtuusto päätti kutsua Harry Tastin Kennelliiton uudeksi kunniajäseneksi. Hän on toiminut pitkään Kennelliiton valtuuston jäsenenä ja ollut myös Kennelliiton hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana sekä muun muassa tulevaisuustoimikunnan puheenjohtajana. Hän on edustanut Kennelliittoa myös FCI:n luolakoiratoimikunnassa sekä näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunnassa. Tast on toiminut pitkään Suomen Kettuterrieri ry:n hallitustehtävissä, muun muassa puheenjohtajana. Hän on arvostettu ulkomuototuomari.

Valtuustolle esiteltiin myös Kennelliiton kultaisten ansiomerkkien saajat Esa Kukkonen ja Riitta-Maija Liikanen sekä uudet emeritiusylituomarit Mikko Seitamaa, Jan-Gunnar Rönnblad ja Antero Syrjänen.

Rotujärjestölehtikilpailun voitto Ajokoiramies-lehdelle

Valtuuston kokouksessa jaettiin Koiramme-lehden päätoimittajien esityksestä vuoden 2020 rotujärjestölehtikilpailun palkinnot. Voiton kilpailussa vei Suomen Ajokoirajärjestön Ajokoiramies. Lehden vastaava päätoimittaja on Tuomo Hänninen ja julkaisutoimikunnan puheenjohtaja Liisa Miettinen.

Toiselle sijalle rotujärjestölehtikilpailussa sijoittui Suomen Borzoiklubin Borzoi. Lehden päätoimittaja on Paula Tiittanen.

Kolmannen sijan rotujärjestölehtikilpailussa vei Amerikancockerspanielien lehti Jenkki. Lehden toimitussihteeri on Saana Pirinen.

Kennelliiton talous on vakaa

Kennelliiton talous oli poikkeuksellisen koronapandemianvuoden takia 1 530 000 euroa ylijäämäinen, kertoi liiton vuoden 2020 tilinpäätöksen esitellyt talouspäällikkö Unka Sarsila-Etelämäki. Tämä johtui siitä, että suurin osa tapahtumista mukaan lukien Koiramessut peruttiin. Hallituksen ja toimikuntien kokoukset järjestettiin pääosin etäkokouksina. Syksyllä osa toimiston henkilökunnasta osallistui neljän kuukauden mittaiseen lakkoon. Hyvä tulos muodostui kulusäästöistä.

Koronapandemia-aikana koirien kysyntä kasvoi. Vuoden aikana rekisteröitiin yli 4 000 koiraa enemmän kuin edellisvuonna. Tämä vaikutti myös Kennelliiton jäsenmäärään, joka kasvoi yli 149 000 jäseneen. Lisäksi terveystutkimusten ja -lausuntojen määrä jatkoi kasvuaan.

Kennelliiton uusi strategiakausi alkaa vuonna 2022

Valtuusto hyväksyi Kennelliiton strategiakauden 2022-2026 ohjelman ja päälinjat. Niiden pohjalla on edelleen visio Hyvää elämää koiran kanssa – Tänään ja tulevaisuudessa. Strategiakauden arvot ovat asiantuntevuus, avoimuus ja aktiivinen vastuullisuus.

Strategiakauden ohjelmaan on kirjattu, että Kennelliitto tunnistaa ja reagoi toimintaympäristössään tapahtuneisiin ja tapahtuviin muutoksiin ja niiden vaikutuksiin koiran elämään.

Kennelliiton tavoitteena on olla uusiutuva toimija, aktiivinen vaikuttaja sekä tarjota jäsenilleen mielekästä, houkuttelevaa harrastamista. Tavoitteiden saavuttamiseksi kehitetään voimavaroja, vaikuttamista ja harrastamista.

Vuoden 2022 teemana on kohtaaminen. Tämän tiimoilta Kennelliitossa tullaan pohtimaan muun muassa sitä, miten vuorovaikutusta voidaan kehittää ja päätöksentekoa avata enemmän jäsenistölle, kertoi strategialinjaukset esitellyt Kennelliiton hallituksen jäsen, tulevaisuustoimikunnan puheenjohtaja Risto Ylitalo.

Ylimääräistä tukea kennelpiireille koronatilanteen aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin

Valtuusto päätti myöntää 13:lle Kennelliitolta avustusta anoneelle kennelpiirille yhteensä 66 000 euroa ylimääräistä taloudellista tukea vuodelle 2021.

Kennelpiirien tärkein tulonlähde on koiranäyttelyistä saatava niin sanottu piirivero, totesi asian esitellyt Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen. Koronapandemiatilanteen takia useita koiranäyttelyitä on jouduttu perumaan, ja sen on vaikuttanut piirien taloudelliseen tilanteeseen. Avustusta saaneiden kennelpiirien toteutunut piirivero jäi alle 40 prosentin vuodelle 2020 budjetoidusta.

Taloutensa kohentamiseksi kennelpiirit voivat Kennelliiton hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti järjestää yhden kansallisen, kaikkien rotujen tukinäyttelyn joko vuonna 2022 tai 2023.

Rotujärjestöstatuksen säilyttämiseen ei muutoksia

Hallitus veti pois esityksensä uudeksi rotujärjestöohjesäännöksi. Valtuusto kuitenkin hyväksyi yksimielisesti ohjesääntöön hallituksen esittämän lisäyksen jalostuksen johtamisen siirtämisen rotujärjestöltä toiselle.

Kennelliiton hallitus hyväksyy uuden koirarodun ja sen rotumääritelmän. Kennelliitto hallinnoi ja johtaa uusien koirarotujen jalostusta, kunnes liiton hallitus on antanut tehtävät jollekin rotujärjestölle.

Kennelliiton hallituksella on oikeus päättää koirarodun jalostuksen johtamisen siirtämisestä rotujärjestöltä toiselle, jos rotujärjestöt eivät pääse yksimielisyyteen asiasta. Erimielisyystilanteessa Kennelliiton on järjestettävä neuvottelutilaisuus rotujärjestöjen kanssa ennen varsinaisen päätöksen tekemistä.

Rotujärjestöohjesäännön päivitys tulee voimaan 1.7.2021.

Valtuusto hyväksyi tarkistettuna rotuyhdistysohjesäännön. Se oli tarpeen uusia Kennelliiton nykyisten sääntöjen mukaisiksi, joissa rotua harrastavan yhdistyksen uusi nimi on rotuyhdistys ja rotuyhdistyksen uusi nimi rotukerho.

Rotuyhdistyksen ohjesääntö tulee voimaan 1.1.2022.

Kasvattajasitoumus sekä koiranomistajan ja -haltijan perussääntö tuodaan syysvaltuuston

Hallitus veti pois esitykset kasvattajasitoumuksesta sekä koiranomistajan ja -haltijan perussäännöstä. Esitykset tuodaan Kennelliiton syysvaltuustoon.

Näyttelysääntöjä ja valionarvosääntöjä päivitettiin

Valtuusto hyväksyi äänin 71-48 (lisäksi annettiin 3 tyhjää ääntä) Suomen juniori- ja veteraanimuotovalionarvojen käyttöönoton mahdollistavan lisäyksen valionarvosääntöihin.

Juniorimuotovalion arvo (FI JMVA) voidaan myöntää koiralle, joka on saanut kolme juniorisertifikaattia näyttelystä Suomessa kolmelta eri palkintotuomarilta. Veteraanimuotovalion arvo (FI VMVA) voidaan myöntää koiralle, joka on saanut kolme veteraanisertifikaattia näyttelystä Suomessa kolmelta eri palkintotuomarilta.

Suomen veteraanimuotovalion tai Suomen juniorimuotovalion arvon saamiseksi ei ole käyttötulosvaatimusta. Mahdolliset muiden maiden veteraani- tai juniorivalionarvot eivät vaikuta Suomen veteraanivalionarvon tai Suomen juniorivalionarvon saavuttamiseen.

Valtuusto hyväksyi päivitetyt näyttelysäännöt.

- Keskeisenä lähtökohtana säännöissä on koirien hyvinvointi, sähköiset näyttelyjärjestelmät ja tulevaisuuden tarpeet, tiivisti Kennelliiton hallituksen jäsen, näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunnan puheenjohtaja Kimmo Mustonen.

Näyttelysäännöt mahdollistavat uusien juniori- ja veteraanisertifikaattien jakamisen. Näyttelysääntöihin sisällytettiin äänin 66-56 (lisäksi annettiin 4 tyhjää ääntä) hyväksytty Suomen Borderterrierikerhon esittämä valtuustoaloite. Sen mukaan koira ei voi vastaanottaa sertifikaattia, mikäli sillä on Suomen muotovalion arvoon oikeuttavat näyttelytulokset, siltä puuttuu muotovalion arvosta vain siihen määrätyt lisävaatimukset tai alle kaksivuotiaalla koiralla on jo kaksi aikaisemmin vastaanotettua sertifikaattia. Tällöin sertifikaatti siirtyy seuraavalle sertifikaatin arvoisen (SA:n) saaneelle koiralle.

Lisäksi valtuusto hyväksyi junior handler -sääntöuudistuksen. Suurin muutos uusissa säännöissä on junior handler -tuomarointiedellytysten tarkempi määrittely.

Kaikki sääntöuudistukset tulevat voimaan 1.1.2022. Näyttelysääntöjä täydentävät ohjeet ja näyttelyiden järjestämisohjeet tuodaan hallituksen hyväksyttäviksi syksyllä.

Koiran näyttelytuloksen ikärajan kirjoitusmuoto yhtenäistetään koe- ja kilpailusäännöissä

Valtuusto hyväksyi koe- ja kilpailusääntöihin muutoksen, jolla yhtenäistetään se, millä sanamuodolla on määritelty, minkä ikäinen koira voi saada valionarvoon oikeuttavan näyttelytuloksen.

Muutoksen mukaan kaikista koe- ja kilpailulajien valionarvovaatimuksista poistetaan maininta näyttelyvaatimuksesta ja se lisätään omaksi, kaikkia koskevaksi yleiseksi kohdaksi seuraavasti:

Kokeista ja kilpailuista myönnettäviin valionarvoihin vaaditaan, että koiran näyttelytulos on vähintään laatumaininta "hyvä" jostain FCI:n jäsen- tai kumppanimaan kenneljärjestön hyväksymästä näyttelystä koiran täytettyä 15 kuukautta.

Muutos tulee voimaan 1.1.2022.

Lisäksi valtuusto hyväksyi esitetyt muutokset dobermannin, saksanpaimenkoiran ja australianpaimenkoiran Suomen muotovaliosääntöihin. Dobermannin ja saksanpaimenkoiran muotovalionarvosäännöt tulevat voimaan 1.1.2022. Australianpaimenkoiran muotovalionarvosääntö tulee voimaan 1.8.2021.

Valtuusto ei hyväksynyt Suomen Collieyhdistyksen sääntömuutosesitystä collieiden käyttöluokkaan osallistumisen ehdoista kansallisissa näyttelyissä.  

Vuoden 2022 jäsenmaksuihin ei muutoksia

Valtuusto päätti, että vuoden 2022 jäsenmaksut säilyvät ennallaan.

Jäsenmaksut:
Henkilöjäsen 40 euroa
Perhejäsen 21 euroa
Nuorisojäsen (alle 18  vuotta) 24 euroa
Jäsenyhdistys 40 euroa

Kennelpiirit saavat pitää itsellään vuonna 2022 jäsenyhdistyksiltään perimänsä Kennelliiton jäsenmaksut ilman tilitysvelvollisuutta Kennelliitolle.

Lisätiedot:

Eeva Anttinen, Kennelliiton valtuuston puheenjohtaja
eeva.anttinen@kolumbus.fi
puh. 050 407 8484

Harri Lehkonen, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja
harri.lehkonen@kennelliitto.fi
puh. 050 329 2188