Kennelliitto on mukana maa- ja metsätalousministeriön 28. syyskuuta käynnistämässä laajassa Suomen susikannan hoitosuunnitelmahankkeessa, jonka on tarkoitus valmistua kesäkuun 2019 loppuun mennessä. Kennelliittoa hankkeen valmisteluryhmässä edustaa hallituksen jäsen Esa Kukkonen. Kennelliiton tavoitteena on pyrkiä turvaamaan metsästyskoirien käyttökoe- ja harrastustoiminnan edellytykset maastossa.
- Suurpedot vaikeuttavat koirien käyttökoe- ja harrastustoimintaa luonnossa. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa etsimme tasapainoa tähän ongelmaan, sanoo Kukkonen.
Valmisteluryhmässä arvioidaan vuodelta 2015 olevan sudenhoitohoitosuunnitelman muutostarpeet ja tehdään hankkeen ohjausryhmälle esityksiä uusista toimenpiteistä sekä muutoksista olemassa oleviin toimenpiteisiin. Valmisteluryhmä voi myös tehdä esityksiä kokeilutoimenpiteistä jo hoitosuunnitelman valmistelun aikana, jotta voidaan arvioida niiden soveltuvuutta ja vaikuttavuutta.
- Työryhmässä käsittelemme asioita hyvin laajasti konfliktien välttämisen keinoista aina niiden mahdollisesta toteutumisesta aiheutuviin korvauksiin asti. Kennelliittoa kiinnostaa erityisesti koiravahinkojen välttäminen niin maastossa kuin pihakäyntien yhteydessäkin. Keinovalikoimaan kuuluvat vahinkojen ennaltaehkäisy sekä lupapolitiikka EU-sääntelyineen ja tulkintoineen, listaa Kukkonen.
Tärkeintä koiravahinkojen ennaltaehkäisy
Valmisteluryhmä kokoontui 11. lokakuuta pohtimaan suden aiheuttaminen koiravahinkojen ennaltaehkäisyn keinoja. Samalla käynnistettiin työ vahinkojen ennaltaehkäisyn parantamiseksi. Kokouksesta kerrotaan tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön 12. lokakuuta julkaisemassa tiedotteessa.
Viime vuosina sudet ovat tappaneet noin 20–50 koiraa vuodessa ja vahingot ovat keskittyneet syksyyn. Metsästyskoirien lisäksi sudet ovat tappaneet pihassa olleita koiria. Kokouksessa korostettiin metsästyskoiravahinkojen ehkäisyn koostuvan useista erilaisista toimista ja toisaalta riippuvan siitä, millaisella alueella toimitaan.
Metsästyskoiravahinkoja voidaan ehkäistä ennalta kartoittamalla ennen metsästystä alueella mahdollisesti liikkuvat sudet. Metsästäjä voi hyödyntää esimerkiksi riistahavainnot.fi-palveluun koottua seurantietoa susista. Myös Luonnonvarakeskuksen suurpetohavaintoja kartoittavasta Tassu-järjestelmästä riistahavainnot.fi-palveluun tulevaa tietoa voi hyödyntää suden aiheuttaman riskin arvioimiseksi. Palvelussa on muun muassa paikkatietoa Itä-Suomessa pannoitetuista susista. Täyttä varmuutta suden mahdollisesta läsnäolosta on maasto-olosuhteissa kuitenkin vaikea saada. Koiravahinkoja voidaan tietyissä tapauksissa ehkäistä seuraamalla koiran liikkeitä GPS-pantaa käyttämällä ja pyrkimällä pitämään välimatka ihmisiin lyhyempänä.
Valmisteluryhmässä keskusteltiin myös koirien suojaamiseksi käytettävistä pannoista ja liiveistä sekä vahinkojen ennaltaehkäisystä tietoa lisäävästä viestinnästä. Keskusteluissa nousi esille tarve edistää liivien teknistä kehitystä. Erityisen tärkeänä viestinnän suhteen pidettiin reviirialueilla metsästävien henkilöiden asiantuntijuuden hyödyntämistä.
Tietoa maa- ja metsätalousministeriön sudenhoitosuunnitelmahankkeesta
Lisätiedot
Esa Kukkonen, Kennelliiton hallituksen jäsen
esa.kukkonen@kennelliitto.fi
puh. 044 364 2271