Koirien terveyttä pitää pystyä edistämään tehokkaasti koko Suomen koirakannassa

Ruokaviraston tänään julkistamassa alustavassa selvityksessä koirien jalostukseen liittyvistä ongelmista ja niihin puuttumisen keinoista esitetään useita valvontakriteereitä erityisesti lyhytkalloisten koirien jalostukseen.

- Raportti on tehty hyvin perusteellisesti. Siinä esitetään monia sellaisia toimenpiteitä, joihin Suomen Kennelliitossa on jo tartuttu, kuten tietyt terveystutkimukset ongelmaroduille. Lisää toimenpiteitä voidaan vielä ottaa käyttöön. Haluamme myös edistää yhteistyötä eläinlääkärien kanssa muun muassa koirille tehtyjen perinnöllisiin vikoihin liittyvien operaatioiden ilmoittamisessa, sanoo Sainio.

Ehdotus ilmoitusvelvollisuudesta sisältyy myös Ruokaviraston julkaisemaan raporttiin.

Kaikkien koirien tiedot pitää saada koottua yhteen

Ruokaviraston raportissa on esitelty Kennelliiton virallisten terveystutkimusten lisäksi myös yksityiskohtainen suunnitelma muiden tutkimusten käyttöönotosta. Toteutuakseen suunnitelma vaatii merkittävästi resursseja, ja sen piiriin on saatava myös rekisteröimättömät koirat ja tuontikoirat.

Sainio painottaa, että terveysongelmiin pitää puuttua koko koirakannassa, jos halutaan saada aikaan kestäviä tuloksia. Kennelliitto voi valvoa omassa rekisterissään olevia koiria, mutta rekisteröimättömien ja monirotuisten koirien kasvatukseen liitolla ei ole mahdollisuuksia puuttua muutoin kuin valistuksen keinoin. Rekisterin ulkopuolella olevat koirat ovat usein puhdasrotuisten koirien jälkeläisiä tai niiden risteytyksiä, ja niissä ilmenee samoja ongelmia kuin rekisteröidyissä koirissa. Ongelmia voi aiheuttaa etenkin poikkeavien piirteiden liioittelu.

- Kaikki koirat, joilla aiotaan teettää pentuja, pitää saada terveystarkastusten piiriin kohtuullisella vaivalla. Koirien alkuperästä on oltava riittävästi tietoa. On oltava kattava verkosto terveystutkimuksia ja -arviointeja tekeviä eläinlääkäreitä sekä tarvittavia välineitä, kuten lyhytkalloisiakin rotuja vaivaavan syringomyelian seulontaan tarvittavia magneettikuvauslaitteita. Valvontaan pitää olla riittävästi resursseja, luettelee Sainio.

Jotta terveysongelmiin pystytään puuttumaan tehokkaasti, pitää olla olemassa rekisteri tai tietokanta, josta kaikki koirat löytyvät. Pitää myös olla selkeä kriteeristö, jolla voidaan karsia jalostuksesta terveysongelmaisia koiria.

Kennelliiton alaisen koiranjalostuksen tavoitteet tukevat koiran jokapäiväistä hyvinvointia

Suomessa on Tilastokeskuksen arvion mukaan noin 700 000 koiraa. Niistä noin 70–75 % on rekisteröity Kennelliittoon. Kennelliitto vastaa omaan piiriinsä kuuluvasta kasvatustyöstä ja koiranjalostuksesta.

Kennelliitto on linjannut vuonna 2012 koirien jalostuksen yleiset tavoitteet rotujärjestöille ja koirankasvattajille. Eri koirarotujen jalostuksen tavoitteet on kirjattu niiden jalostuksen tavoiteohjelmiin. Tavoitteena on, että rotukoirat ovat terveitä ja hyvin tarkoitukseensa soveltuvia. Terve ja liioittelematon rakenne sekä tasapainoinen luonne ovat koiran jokapäiväisen hyvinvoinnin perusedellytyksiä.

- Koirien, joille tehdään Kennelliiton hyväksymiä terveystutkimuksia, ajatellaan lähtökohtaisesti olevan terveitä, sillä suurinta osaa niistä aiotaan käyttää jalostukseen, muistuttaa Sainio. Terveystulokset karsivat jalostuksesta pois osan koirista, ja näiden koirien jälkeläiset merkitään Ei jalostukseen -rekisteriin. Tämä ei kuitenkaan estä teettämästä niillä rekisteröimättömiä pentuja.

Kennelliiton kävelytesti lyhytkuonoisille koirille mittaa myös koiran lämmönsäätelyä

Lyhytkalloisten rotujen terveyttä ja hyvinvointia voidaan kehittää tutkimalla jalostukseen käytettävät koirat mahdollisimman tarkasti ja valitsemalla jalostukseen mahdollisimman terveet ja tasapainoiset, liioittelemattomat yksilöt.

Toimenpiteitä lyhytkalloisten rotujen terveysongelmiin puuttumiseksi on laadittu muun muassa yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kennelliittojen kanssa. 

Kennelliitto otti vuonna 2017 käyttöön yhteistyössä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa kehitetyn kävelytestin 12 lyhytkuonoiselle rodulle. Testiin sisältyy myös brakykefaalisen hengitystieoireyhtymän eli BOAS:n luokitus.

Kaikilla kolmella suurilukuisimmalla lyhytkuonoisella rodulla (ranskanbulldoggi, mopsi ja englanninbulldoggi) on ensi vuoden alusta rotukohtainen terveysohjelma. Näitä ohjelmia voidaan vielä tehostaa yhteistyössä rotujärjestöjen ja -yhdistyksen kanssa. Sainio näkee kuitenkin nyt valoa tunnelin päässä.

- Kun ongelmista on keskusteltu jo pidempään, ovat asenteet alkaneet meillä Suomessa muuttua. Monessa muussa maassa tilanne on vielä toinen, pahoittelee Sainio.

Roturisteytykset edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä

Koiranjalostuksessa pysyvät muutokset vaativat yleensä aikaa. Raportissa esimerkiksi kuonon mitan pidentämiseksi esitetty viiden vuoden siirtymäaika on todellisuudessa lyhyt, mikäli ei turvauduta roturisteytyksiin.

Roturisteyksistä on puhuttu Suomessa viime aikoina paljon, ja niitä pohditaan myös lyhytkalloisissa roduissa. Tämä mahdollisuus tuodaan esille myös Ruokaviraston raportissa. Tilannetta hankaloittaa se, että roturisteytyksiin suhtaudutaan hyvin epäileväisesti.

- Muutamalla Suomessa tehdyllä risteytyksellä ei ole juurikaan vaikutusta, mutta voimme yrittää toimia suunnannäyttäjinä, Sainio painottaa.

Suomessa suunnitellaan ranskanbulldoggien roturisteytyskokeilua yhteistyössä rotujärjestön ja kasvattajien kanssa. Sainio painottaa, että tarkoitus ei ole kuitenkaan lähteä luomaan mitään uutta bull-rotua, sillä siihen ei Suomessa ole mahdollisuuksia, eikä tarvettakaan.

- Bulltyyppisiä rotuja on jo ihan riittävästi. Eivät ongelmat poistu, jos tuodaan markkinoille yksi uusi. Roturisteytyksiä pitää pystyä suunnittelemaan ja seuramaan useampi sukupolvi pidemmälle, jotta saadaan selville, mitä risteys todella tuottaa ja ovatko syntyneet yksilöt terveitä, muistuttaa Sainio.

Tutkittu tieto auttaa eteenpäin

Kennelliitolla on tutkimusyhteistyösopimus Helsingin yliopiston eläintieteellisen tiedekunnan kanssa. Liitto tukee myös Helsingin yliopiston Koirien terveystutkimusrahaston kautta useita tutkimusprojekteja, jotka auttavat koiranjalostusta eteenpäin.

Ruokaviraston raportissa mainitaan Suomessa tehtävä uusi tutkimus, josta odotetaan parhaillaan tietoa kolmen brakykefaalisen rodun (bostoninterrieri, englanninbulldoggi ja ranskanbulldoggi) rotupiirteiden taustalla olevasta DVL2-geenimuunnoksesta. Mutaatioon liittyvät piirteet voivat altistaa koiran terveysongelmille.

Tilastotietoa

• Tämän vuoden alussa noin 170 koirarodulla on jalostuksen tavoiteohjelma.
• Kaikkiaan 141 rotua kuuluu tällä hetkellä perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan (PEVISA), jossa määritellään ehdot jalostukseen käytettäville koirille. Ohjelmassa mukana olevien rotujen määrä kasvaa vuosittain. Jokaiselle Suomen Kennelliittoon rekisteröitävä uudelle rodulle asetetaan PEVISA-ohjelma.
• Kennelliiton kaikille avoimeen jalostustietojärjestelmään kirjattiin vuonna 2019 yli 83 000 terveystutkimustulosta. Yleisimpiä ovat silmä-, luusto- ja niveltutkimukset. Yhä enemmän tehdään myös rotukohtaisia geenitutkimuksia.
• Kasvattaja voi merkitä Kennelliiton pentueilmoitukseen, onko pentue syntynyt luonnollisesti vai sektiolla. Vuonna 2019 syntyneistä 7816 pentueesta oli kasvattajan mukaan 86 % syntynyt normaalisti ja 12 % sektiolla.
• Ranskanbulldoggi on tällä hetkellä Suomen 29. suosituin rotu, mopsi 49. suosituin, bostoninterrieri 66. suosituin, ja englanninbulldoggi 84. suosituin. Vuonna 2019 Kennelliittoon rekisteröitiin 415 ranskanbulldoggia, 263 mopsia, 199 bostoninterrieriä ja 149 englanninbulldoggia.

Lisätiedot

Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja
Kirsi Sainio
kirsi.sainio@helsinki.fi
puh. 044 218 4431

Kirsi Sainio kertoo koiranjalostuksesta

• Kennelliiton Miksi koiria jalostetaan? -podcastissa
• ja Koiranjalostus -videolla Kennelliiton YouTubessa.