Suomen Kennelliitto pitää mahdollisesti vuonna 2019 voimaan tulevaan lakiin eläinten hyvinvoinnista suunniteltuja linjauksia pääosin hyvinä koiraharrastuksen näkökulmasta. 

– Olemme tyytyväisiä siitä, että lakiesitys etenee vihdoin, toteaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen. Kennelliitto on ollut aktiivisesti mukana vaikuttamassa lainvalmisteluun yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa.

Koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on Kennelliiton mielestä syytä saada lakitasoinen säädös.

– Tunnistusmerkintä on tärkeä siksi, että se helpottaa löytöeläinten palauttamista kotiinsa. Sen avulla voidaan myös rajoittaa tartuntatauteja kantavia ja niitä ympäristöönsä levittäviä lemmikkieläinpopulaatioita.  Kaikkien lemmikkieläinten tunnistusmerkinnän ja omistajarekisterin avulla on myös nykyistä helpompi puuttua eläinsuojelutapauksiin, listaa Lehkonen. Pakollista tunnistusmerkintää koirille ja kissoille ovat esittäneet lakiin myös Suomen Kissaliitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Animalia.

Kennelliitto on edellyttänyt kaikilta rekisteröimiltään koirilta tunnistusmerkintää jo vuodesta 2009. Kennelliitto ylläpitää Koiranet-verkkopalvelua, joka sisältää tietoja yli kahdesta miljoonasta koirasta. Koiranetin jalostustietojärjestelmässä on Suomeen rekisteröityjen koirien terveystutkimustietoja sekä esimerkiksi tietoja koirien suorittamista luonnetesteistä. Uusia terveystutkimustietoja kertyy järjestelmään vuosittain noin 70 000–80 000.

Järjestelmään voidaan kirjata tietoa kaikista, myös monirotuisista koirista. Järjestelmän tiedot ovat avoimia kaikille, ja niitä voi selata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Järjestelmää kehitetään koko ajan. Suunnitteilla on muun muassa koirien rokotustietojen saaminen näkyville järjestelmään.

Kennelliiton ja koirien terveystietoja järjestelmään vievien eläinlääkärien lisäksi koiranomistajat voivat viedä helpolla tavalla tietoja järjestelmään pankkitunnuksilla tunnistautuen. Omakoira-järjestelmässä koiran omistaja voi päivittää osaa oman koiransa tiedoista ja muun muassa merkitä koiralle kuolinpäivän ja –syyn. Koiran kasvattaja voi rekisteröidä pentueensa.

Vastuu eläinten hyvinvoinnista on kaikilla

Maa- ja metsätalousministeriön 7. kesäkuuta esittelemässä lakiehdotuksessa painotetaan, että vastuu eläinten hyvinvoinnista on kaikilla. – Jos on ottanut eläimen hoitoonsa, niin siitä tulee huolehtia, painottaa Lehkonen.

Uuteen lakiin on kaavailtu ammattimaisesti tai muuten laajassa määrässä eläimiä pitäville koulutus- tai pätevyysvaatimusta sekä velvollisuutta antaa ohjeita ja opastusta eläimen pidosta. Jos koirankasvattajan koiranpito täyttää ammattimaisuuden kriteerit, koskisivat häntä samat vaatimukset. Tästä säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Koulutuksen rinnalla pätevyyden voisi saavuttaa myös kokemuksen kautta.

– Suomessa on hyvin harvoja koiria ammatikseen kasvattavia henkilöitä. Suurin osa kasvatustyöstä on pienimuotoista. Koirat asuvat kasvattajan kotona, ja pentueita tehdään kerran, pari vuodessa, usein harvemminkin. Kennelliitto on suunnitellut kasvattajille Koirien terveydenhuolto-ohjelman, jota kokeillaan tänä vuonna. Ohjelma voi olla yksi tapa osoittaa pätevyys kasvattajana, kertoo Lehkonen.

Kennelliiton yleinen jalostusstrategia tukee koirien hyvinvointia

Uudessa laissa on tarkoitus selkiyttää eläinjalostukseen liittyviä vaatimuksia ja antaa viranomaisille paremmat valtuudet puuttua lainvastaiseen toimintaan. Kennelliitto allekirjoittaa tavoitteet pyrkiä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen. – Nämä linjaukset on kirjattu vuonna 2012 julkaistuun yleiseen jalostusstrategiaamme, kertoo Lehkonen.

– Korostamme jalostusvalintojen merkitystä eläinten hyvinvoinnille. Lajinmukaisten käyttäytymistarpeiden toteutumisessa tulee ottaa huomion koirarotujen väliset erot. Nykyinen eläinsuojelulaki huomioi koiran vain yhtenäisenä lajina. Koirien käyttötarkoitus vaihtelee rodun ja koiran alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaan hyvin paljon. Erilaiset uudet harrastusmuodot ovat luoneet koirille myös uusia käyttötarkoituksia.

– Toivomme, että jalostuksellisille toimenpiteille muodostuu riittävä painoarvo myös eläinsuojelulaissa, sanoo Lehkonen.

Kennelliiton kannanotto uuden eläinsuojelulain valmisteluun (29.8.2014)

Lisätiedot:

Harri Lehkonen
Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja
harri.lehkonen@kennelliitto.fi
puh. 050 329 2188

MMT, jalostusasiantuntija Katariina Mäki
Suomen Kennelliitto
katariina.maki@kennelliitto.fi
puh. 09 88730 228

Voit olla kiinnostunut myös näistä