Lyhytkuonoisille roduille tulossa käyttöön kävelytesti

- Suomen kävelytesti on kehitetty Kennelliiton ja Helsingin yliopiston tutkijaeläinlääkärien yhteistyönä, kertoo jalostusasiantuntija Katariina Mäki. Tutkimus lähti alun perin liikkeelle Suomen Mopsikerhon aloitteesta, ja jatkuu edelleen ELL Mimma Aromaan väitöskirjatutkimuksena. Mukana tutkimuksessa on ollut kolme lyhytkuonoista rotua: mopsi, englanninbulldoggi ja ranskanbulldoggi.

- Tutkimuksen alustavien tulosten perusteella on todettu, että kävelytestillä voidaan erottaa toisistaan hyvät ja huonot hengittäjät. Tätä erottelua voidaan nyt käyttää koirien jalostusvalinnassa. Tulevaisuudessa, kun lisää tietoa kertyy tutkimuksen ja kävelytestin kautta, voidaan arvioida sekä testin toimivuutta että tehtyjen jalostusvalintojen merkitystä hengitysongelmien esiintyvyyteen.

Testiä on kokeiltu tänä keväänä kahdesti Kennelliiton koulutustilassa Klaukkalassa – kerran sisätiloissa ja kerran ulkona.  Kokemukset testistä olivat myönteisiä.  Testi on helppo järjestää, ja koiranomistajia ei tarvinnut kahta kertaa houkutella mukaan. Testaajiksi on tähän mennessä perehdytetty seitsemän eläinlääkäriä. Testin järjestämistä tulevaisuudessa helpottaa se, että kokeilussa saatujen kokemusten pohjalta testi voidaan järjestää myös sopivassa lämpötilassa ulkona.

Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta hyväksyy testin järjestämisohjeet kokouksessaan 13. kesäkuuta, ja sen jälkeen ohjeet päivitetään Kennelliiton verkkosivuille.  Testiin osallistuminen on vapaaehtoista.

Lyhytkuonoisten rotujen terveyden edistäminen
myös Pohjoismaisessa Kennelunionissa työn alla

Kävelytestin käyttöönoton lisäksi Kennelliitolla on meneillään useita projekteja lyhytkuonoisten rotujen terveyden edistämiseksi.

Suomen Kennelliitto on ollut puheenjohtajamaana Pohjoismaisen Kennelunionin (PKU) perustamassa lyhytkuonoisten rotujen työryhmässä. Työryhmä koostuu rotuyhdistysten edustajista, eläinlääkäreistä, geneetikoista ja koiranäyttelytuomareista. Työryhmän raportti on valmistunut, ja se käännetään kesän aikana suomeksi.

- Raportissa todetaan, että brakykefaalisilla roduilla yleinen hengitystieoireyhtymä aiheuttaa vakavia terveysongelmia, kertoo työryhmän puheenjohtaja Kirsi Sainio.  Oireyhtymä ilmenee eri tavoin eri roduissa ja vaatii myös rotukohtaisia toimenpiteitä. Raportissa todetaan, että koiraa, jolla on hengitysvaikeuksia tai joka on operoitu niiden vuoksi, ei saa käyttää jalostukseen. Oireyhtymän vähentämiseksi jalostuksessa on suosittava piirteiltään liioittelemattomia koiria. Nämä asiat on mainittu myös Kennelliiton vuonna 2012 voimaan tulleessa yleisessä, kaikkia rotuja koskevassa jalostuksen tavoiteohjelmassa.

PKU:n raportti kehottaa

• lisäämään ja tehostamaan koiranäyttelytuomarien, koirankasvattajien ja pennunostajien valistamista hengitystieoireyhtymään liittyvistä piirteistä
• kehittämään ja ottamaan käyttöön jalostuskoirien terveystarkastuksia
• keräämään tietoa rotujen terveistä yksilöistä esimerkiksi jalostustarkastusten avulla
• kehittämään yhteispohjoismaista terveyskyselyä lyhytkuonoisille roduille
• edistämään tiedonkeruuta oireilevista ja operoiduista koirista
• vaikuttamaan kansainvälisesti, jotta rotumääritelmät kannustavat jalostamaan tervettä ja toiminnallista ulkomuotoa rotupiirteiden liioittelun sijasta

Rotuyhdistykset ja kennelliitot pystyvät vaikuttamaan vain rekisteröityjen koirien jalostukseen. Raportissa esitetään myös viranomaisille toimenpiteitä rekisteröimättömien brakykefaalisten koirien terveyden edistämiseksi.

Kaikista raportissa esitetyistä toimenpiteistä useimmat ovat Suomessa jo käynnissä. - Kennelliitto kehittää edelleen yhteistyötä, rotuyhdistysten, eläinlääkärien, koirankasvattajien ja koiranomistajien sekä muiden maiden kennelliittojen kesken, painottaa Katariina Mäki.

Lisätiedot
MMT, jalostusasiantuntija Katariina Mäki
Suomen Kennelliitto
katariina.maki@kennelliitto.fi
puh. 09 88730 228

PKU:n työryhmän puheenjohtaja
FT, kehitysbiologian dosentti Kirsi Sainio
puh. 044 2184 431