Suomen Kennelliiton Koirien hyvinvointityöryhmän puheenjohtaja Tarja Koistinen: Koirien hyvinvointia voidaan parantaa lisäämällä ihmisten tietoisuutta siitä, mitkä tekijät vaikuttavat koiran hyvinvointiin

Kennelliitto on suuri yhdistys, joka pitää sisällään laajan harrastajakunnan. Kennelliiton toiminnan piirissä järjestetään harrastustoimintaa yli 70 eri lajissa, joissa on suorituksia vuosittain noin 360 000. Ihmisten asenteet, osaaminen sekä koiran tarpeiden ja ominaisuuksien ymmärtäminen luovat perustan onnistuneelle harrastustoiminnalle.

- Eläinten hyvinvointia voidaan parantaa huomioimalla eläinten lajinomaiset tarpeet sekä muokkaamalla olosuhteita ja toimintamalleja muutoinkin eläimille sopiviksi. Haluan olla parantamassa eläinten hyvinvointia Suomessa ja vaikuttamassa koiratoiminnan tulevaisuuteen, linjaa koirien hyvinvointityöryhmän puheenjohtaja, FT Tarja Koistinen.

- Koiraharrastus on Suomessa hyvin laajaa. Taloustutkimuksen Kennelliitolle helmikuussa 2023 laatiman arvion mukaan meillä on Suomessa yli 800 000 koiraa. Meidän tehtävämme Kennelliittona on varmistaa, että koirien hyvinvointi on koiraharrastuksen keskiössä. Vain näin toimimalla voimme varmistaa koiraharrastuksen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden, painottaa työryhmän varapuheenjohtaja, Kennelliiton hallituksen jäsen Molli Nyman.

Koirien hyvinvointityöryhmällä on laaja työmaa

Koirien hyvinvointityöryhmä toimii asiantuntijaelimenä suoraan Kennelliiton hallituksen alaisuudessa. Työryhmän tehtävänä on seurata koirien hyvinvointiin liittyvää tutkimusta ja tuoda tämä tieto soveltuvin osin Kennelliitolle, tehdä ennakoivaa kehitystyötä, ja laatia tarvittaessa ehdotuksia koirien hyvinvoinnin parantamiseksi Kennelliiton alaisessa toiminnassa. Työryhmä työskentelee yhteistyössä Kennelliiton muiden toimielinten ja Kennelliiton toimiston kanssa koirien kokonaisvaltaisen  hyvinvoinnin edistämiseksi. Työryhmä antaa suosituksia ja tekee ehdotuksia Kennelliiton hallitukselle ja muille toimielimille koirien hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.

Työryhmä toimii yhteistyössä Kennelliiton viestinnän kanssa koirien hyvinvointiin liittyvässä tiedottamisessa ja viestinnässä. Työryhmä osallistuu koiratoiminnan edunvalvontaan silloin, kun on kyse koirien hyvinvoinnista ja yhteiskunnallisen hyväksynnän oikeutuksesta. 

Työryhmästä löytyy monipuolista asiantuntemusta

- Työryhmässä tulee olla laajasti kokemusta ja osaamista koko koiratoiminnan kentästä, koirien käyttäytymisestä ja kouluttamisesta, eläinlääketieteestä, ravitsemuksesta, eläinsuojelusta ja eläimiin liittyvästä lainsäädännöstä, koirapidosta ja -kasvatuksesta sekä koiratoiminnan eri harrastusmuodoista, kuten metsästyksestä, koiranäyttelyistä ja erilaisia muista koiraharrastuslajeista, summaa Tarja Koistinen.

Työryhmässä ovat mukana jäseninä Toni Lahtinen, Sari Laitinen, Tuire Kaimio, Hannu Kyllönen, Leila Stenlund ja Sari Vähäniitty. Työryhmää on tarkoitus vielä täydentää muu muassa eläinlääketieteen asiantuntijalla.

Tarja Koistinen on koulutukseltaan filosofian tohtori eläinten käyttäytymistieteen eli etologian alalta. Hän toimii erikoistutkijana eläinten hyvinvoinnin alalla Luonnonvarakeskuksessa. Hän on toiminut myös eläinten hyvinvoinnin alan tutkijana Itä-Suomen ja Kuopion yliopistoissa sekä maa- ja metsätalousministeriön alaisen Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan jäsenenä. Hän on ollut koirien kanssa tekemisissä koko elämänsä. Hän on harrastanut koiriensa kanssa muun muassa koiranäyttelyitä, metsästyskoirien jäljestystä (MEJÄ), noutajien rodunomaisia lajeja, tottelevaisuutta ja agilitya sekä tutustunut moneen muuhun koiraharrastuslajiin. Hänellä on ylituomarioikeudet metsästyskoirien MEJÄssä. Hän on myös toiminut aktiivisesti eri koiraharrastusyhdistyksissä.

Työryhmän varapuheenjohtaja Molli Nyman on Kennelliiton hallituksen jäsen ja kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja. Hän on kasvattanut koiria vuodesta 1992 keskittyen viime vuodet omien koiriensa kanssa pääasiassa koiranäyttelyihin niin kotimaassa kuin kansainvälisillä kentillä. Aikaisemmin erilaista harrastustaustaa on kertynyt monista eri lajeista aina tottelevaisuuskokeista MEJÄän. Hän on toiminut aktiivisesti vuosia rotujärjestön hallituksessa ja jalostustoimikunnassa ja harrastusyhdistyksissä. Tällä hetkellä hän on Kennelliiton hallituksen jäsen, kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja ja suomalaisten koirankasvattajien etujärjestön Suomen Koirankasvattajat SuKoKa ry:n puheenjohtaja. Hän on erityisen kiinnostunut siitä, miten viestinnän ja koulutuksen avulla voidaan tehokkaasti vaikuttaa koirien hyvinvointiin ja eettisen koiraharrastuksen ja kasvatuksen kehitykseen. Ammatiltaan hän toimii viestinnän ja markkinoinnin johtotehtävissä kiinteistö- ja rakennusalalla. 

Toni Lahtinen on poliisitaustainen eläinsuojelun asiantuntija. Poliisissa 2001–2010 työskennellessään hän teki töitä sen hyväksi, että poliisin kyky vastata eläinsuojelurikollisuuden haasteisiin tehostuisi. Poliisiuran jälkeen hän lähti maailmalle tekemään erilaisia eläinsuojeluun liittyviä vapaaehtois- ja palkkatöitä. Näistä Tansaniassa Rokka-koiran kanssa tehty työ laittoman norsunluukaupan torjumiseksi on saanut osakseen useita palkintoja ja huomionosoituksia. Vuonna 2017 hän palasi poliisin palvelukseen noin vuoden mittaiseksi työrupeamaksi, jonka aikana hän oli muun muassa perustamassa eläimiin liittyvien rikosten tutkintaryhmää Helsingin poliisilaitokselle Pasilaan sekä kehittämässä poliisin kykyä valvoa eläintenpitokieltoja. Hän on toiminut tämän jälkeen muun muassa erään kansainvälisen WWF-toimiston neuvonantajana ja sittemmin SEY Suomen eläinsuojelun asiantuntijatehtävissä. Hän katsoo vahvuuksikseen analyyttisyyden, periksiantamattomuuden, kyvyn tarkastella asioita monitasoisesti ja aidon halun kehittää eläinten hyvinvointiin liittyviä prosesseja. Hän toivoo, että nämä ominaisuudet tuovat lisäarvoa Koirien hyvinvointiryhmän työhön.

Sari Laitinen on kasvattanut koiria vuodesta 2004. Hän harrastaa aktiivisesti koiranäyttelyitä sekä muun muassa paimennusta, noseworkia, MEJÄä ja rally-tokoa. Hän on toiminut aktiivisesti eri rotuyhdistyksissä sekä Kennelliiton kouluttamana kennelneuvojana 16 vuotta. Hän on myös Kennelliiton valtuuston jäsen. Hän on ollut myös mukana Kennelliiton kasvattajatoimikunnan alaisessa kennelneuvonnan kehittämisryhmässä. Koirien hyvinvointi ja sen varmistaminen kaikissa harrastusmuodoissa on hänelle erittäin tärkeää. Erityisesti häntä kiinnostavat koirien käyttäytyminen, luonne ja kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä sen parempi ymmärtäminen. Työelämässä hän toimii toimitusjohtajana elektroniikkakomponentteja valmistavassa yrityksessä.

Tuire Kaimio on ammattimainen eläintenkouluttaja. Eläintenkouluttajan ammattitutkinnan ja erikoisammattitutkinnon lisäksi hän on opiskellut useita eri eläinlajeihin liittyviä oppimiskokonaisuuksia. Työsään hän on kehittänyt useille eläinlajeille eläinystävällisiä koulutusmenetelmiä, eläinten pitotapoja, hyvinvoinnin havainnointi- ja mittaustapoja sekä koulutusohjelmia ihmisille. Hän on myös vaikuttanut yhteiskunnallisesti eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Hänen osaamisalaansa on myös opetusmateriaalin tuottaminen, hyvinvointiaiheista kirjallisesti viestiminen sekä tutkimustiedon muuttaminen käytännössä toteutettaviksi sovelluksiksi. Hän haluaa jatkaa tätä työtä Kennelliiton sisällä koirien hyvinvoinnin edistämiseksi. Hän uskoo, että Kennelliitolla on suurena yhteiskunnallisena toimijana mahdollisuus vaikuttaa monella tavoin ihmisten asenteisiin, osaamiseen ja tietoon koirien tarpeista. Hän haluaa myös olla mukana kehittämässä yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa.

Hannu Kyllösellä on ollut metsästyskoiria 1990-luvun puolivälistä alkaen. Niillä hän on harrastanut pääasiassa kyyhkyjen, vesilintujen, metsäkanalintujen ja hirven metsästystä. Lisäksi hän on osallistunut muihinkin metsästysmuotoihin niihin tarkoitetuilla metsästyskoirilla. Vuodesta 2008 alkaen hän on opiskellut omasta mielenkiinnostaan, tutkintoihin tähtäämättä, koiratietoa sekä oppimiseen ja kouluttamiseen liittyviä asioita erityisesti metsästyskoiriin peilaten. Metsästyskoiriin liittyy kiinteästi myös kolmiyhteyden metsästysominaisuudet-terveys-luonne jalostus ja käyttökokeiden rooli. Tämä kokonaisuus sekä metsästyskoirien hyvinvointiin liittyvät asiat ovat olleet myös hänen kiinnostuksensa kohteita. Työelämässä hän toimii IT-alan johtotehtävissä sekä rekrytoinnin ja resursoinnin asiantuntijana.

Leila Stenlundilla on ollut koiria 50 vuotta. Hän on harrastanut koirillaan ei niin tavoitteellisesti tottelevaisuutta, MEJÄä sekä vinttikoirien rata- ja maastokisoja. Hän on toiminut ulkomuototuomarina vuodesta 1999 alkaen ja on nykyisin kaikkien rotujen ulkomuototuomari. Hän on myös yhdistysaktiivi sekä Kennelliiton näyttely- ja ulkomuototuomaritoiminnan pitkäaikainen jäsen sekä jalostustieteellisen toimikunnan alaisuudessa toimineen koirien hyvinvointityöryhmän jäsen. Toiminnassaan hän haluaa painottaa koirien ja kaikkien eläinten hyvinvointia, erityisesti sitä, että koiria käsitellään ja kohdellaan hyvin. Työuransa hän teki pankkimaailmassa asiantuntijana.

Sari Vähäniityllä on ollut koiria vuodesta 1997 lähtien. Bordercollieidensa kanssa hän on kokeillut monia eri harrastuslajeja. Näistä mieluisin on ollut agility, jossa hän on kilpaillut koiriensa kanssa yli 20 vuotta ja edustanut Suomea lukuisissa arvokisoissa. Hän on myös kouluttanut muita koiraharrastajia yli 20 vuoden ajan eri puolilla Suomea. Eläimet ovat liittyneet kiinteästi myös hänen työuraansa, sillä hän on tehnyt töitä eläinten rehujen parissa ja eläinsuojelutyössä eläinsuojelurikoksia poliisina tutkien. Hän on koulutukseltaan kotieläinravitsemustieteeseen erikoistunut maa- ja metsätaloustieteen maisteri. 
 

Lisätiedot

Työryhmän varapuheenjohtaja
Molli Nyman
molli.nyman@kennelliitto.fi
puh. 044 712 3534