Suomen Kennelliitto: Koirien terveyttä ja hyvinvointia on voitava edistää ja valvoa tehokkaasti Suomen koko koirakannassa

Luonnonvarakeskus Luken tänään julkaisemassa selvityksessä listataan koirien terveysongelmia ja määritellään valvontakriteerejä ja raja-arvoja koirien perinnöllisille sairauksille ja vioille suhteessa koirien jalostuskäyttöön.

- Raportissa esitetään monia sellaisia toimenpiteitä, joihin meillä Kennelliitossa on jo tartuttu, kuten terveystutkimukset ja geenitutkimukset, toteaa liiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio.

Raportissa viitataan useassa kohdassa Kennelliiton tallentamiin terveystietoihin. Kennelliitolla on käytössä laaja kirjo erilaisia terveystutkimuksia, jotka on kehitetty yhteistyössä eläinlääkärien ja tutkijoiden kanssa. Sainio pitää hyvänä sitä, että raportin laatijat korostavat koirien terveystutkimusten tärkeyttä. Kennelliiton rekisterissä olevien koirien sukupuu-, terveys- ja harrastustiedot näkyvät kaikille avoimessa jalostustietokannassa, jossa on noin 2,1 miljoonaan koiran tiedot.

Sainio painottaa, että terveysongelmiin pitää puuttua koko koirakannassa, jos halutaan saada aikaan kestäviä tuloksia ja edistää kokonaisvaltaisesti koirien terveyttä. Kennelliiton valvonnan ja tehostettujen toimien lisäksi tarvitaan muitakin toimenpiteitä ja toimijoita ja sen piiriin on saatava myös Kennelliittoon rekisteröimättömät koirat. Muussa tapauksessa kasvatustoiminta siirtyy yhä enemmän valvonnan ulkopuolelle.

- Toteutuakseen raportissa esitetyt ehdotukset vaativat myös merkittävästi resursseja. On oltava kattava verkosto terveystutkimuksia ja -arviointeja tekeviä eläinlääkäreitä sekä tarvittavia välineitä koko Suomen alueella. Jo nyt puhutaan eläinlääkäripulasta ja kustannusten noususta. Toisaalta terveemmät koirat vähentävät pitkällä aikavälillä terveyspalveluiden tarvetta, hän totetaa.

Kaikista jalostukseen käytettävistä koirista on oltava riittävästi tietoa

Eduskunnan jätetyssä ehdotuksessa uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi eläinjalostukseksi määritetään kaikki ihmisen toiminnan seurauksena tapahtuva eläinten lisääntyminen. Koirien osalta tämä tarkoittaa kaikkea pennutusta riippumatta siitä, ovatko vanhemmat rekisteröityjä tai ei.

- Kennelliitto voi valvoa omassa rekisterissään olevia koiria, mutta meillä ei ole mahdollisuuksia puuttua rekisterin ulkopuolisten ja monirotuisten koirien kasvatukseen muutoin kuin valistuksen keinoin, Sainio linjaa.

- Rekisterimme ulkopuolella olevat koirat ovat usein rotukoirien jälkeläisiä tai niiden risteytyksiä, ja niissä ilmenee samoja ongelmia kuin Kennelliittoon rekisteröidyissä koirissa. Ilman tietoa vanhemmista ja lähisukulaisista toimenpiteet jäävät torsoiksi, hän painottaa.

Raportissa määritetään rajoituksia lähisukulaisten parituksille. Kennelliitolla on ollut jo pitkään käytössä lähisukulaisten parituskieltoja. Koirista, jotka eivät ole Kennelliiton rekisterissä, ei saada sukutaulutietoja, joten Luonnonvarakeskuksen raportin ehdotuksessa esiintuotuja jalostukseen käytettävien koirien sukulaisuussuhteita ei voida muusta koirakannasta määrittää.

Kennelliiton alaisen koiranjalostuksen tavoitteet tukevat koiran jokapäiväistä hyvinvointia

Kennelliitto on linjannut koirien jalostuksen yleiset tavoitteet rotujärjestöille ja koirankasvattajille. Eri koirarotujen jalostuksen tavoitteet on kirjattu niiden jalostuksen tavoiteohjelmiin. Tavoitteena on, että rotukoirat ovat terveitä ja hyvin tarkoitukseensa soveltuvia. Terve ja liioittelematon rakenne sekä tasapainoinen luonne ovat koiran jokapäiväisen hyvinvoinnin perusedellytyksiä.

- Koirien, joille tehdään Kennelliiton hyväksymiä terveystutkimuksia, ajatellaan lähtökohtaisesti olevan terveitä, koska niillä ei ole sairauden oireita eli kyseessä on ns. seulontatutkimus, muistuttaa Sainio. Terveystulokset karsivat kuitenkin jalostuksesta pois osan koirista, ja nämä koirat merkitään jalostuskieltoon. Tämä ei kuitenkaan estä teettämästä niillä Kennelliittoon rekisteröimättömiä pentuja.

Luonnonvarakeskuksen raportissa on esitelty Kennelliiton virallisten terveystutkimusten lisäksi myös yksityiskohtainen suunnitelma muiden terveyskriteereiden käyttöönotosta. Kaikkiin raportissa listattuihin hyvinvointiongelmiin ei ole kuitenkaan olemassa seulontatutkimusta.

- Tällaisia ovat esimerkiksi allergiat ja atopiat, jotka ovat nykyisin hyvin yleisiä. Lisäksi joidenkin geenimutaatioiden kohdalla niiden jalostaminen pois rodusta on käytännössä mahdotonta. Emme voi vaikuttaa ulkomailla tehtäviin parituksiin, jolloin mutaatiot säilyvät rodussa. Ehdotetut muutokset vaatisivat erittäin pitkäjänteistä kansainvälistä yhteistyötä, sanoo Sainio.

Terveiden ja hyvinvoivien koirien jalostusta tukee tiivis yhteistyö eri toimijoiden kesken

Kennelliitto tekee koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi yhteistyötä viranomaisten, eläinlääkärien ja tutkijoiden kanssa. Tätä työtä on tarpeen entisestään tiivistää, ja kehittää tiedonvaihtoa eri toimijoiden kesken.

Sainion mukaan on myös tärkeä tiedostaa, että vastuullisilla koirankasvattajilla keskeinen rooli koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

- Koirien kasvattaminen vaatii teoreettisen tiedon lisäksi vahvaa käytännön osaamista. Kasvattajille on tarjottava työvälineitä ja tukea työssään. Samalla on hyvä pohtia, miten kasvattajille kertynyttä kokemustietoa voidaan hyödyntää paremmin koirien terveysjalostuksessa.

Lisätiedot

Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja
Kirsi Sainio
kirsi.sainio@kennelliitto.fi
puh. 044 218 4431

 

Tietoa Suomen Kennelliiton toiminnasta koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi

Suomessa on Tilastokeskuksen arvion mukaan noin 700 000 koiraa. Niistä noin 70–75 % on rekisteröity Kennelliittoon.

Kennelliittoon rekisteröitiin vuonna 2022 noin 48 000 koiraa.

Liiton toiminnan piirissä on yli 14 000 koirankasvattajaa, jotka ovat kasvattaneet vähintään yhden pentueen viiden vuoden aikana.

Vuoden 2023 alussa noin 243 koirarodulla tai rotumuunnoksella oli jalostuksen tavoiteohjelma.

Kaikkiaan 182 rotua tai rotumuunnosta kuuluu tällä hetkellä perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan (PEVISA), jossa määritellään ehdot jalostukseen käytettäville koirille. Ohjelmassa mukana olevien rotujen määrä kasvaa vuosittain. Jokaiselle Kennelliittoon rekisteröitävälle uudelle rodulle asetetaan PEVISA-ohjelma.

Kennelliiton kaikille avoimeen jalostustietojärjestelmään kirjattiin vuonna 2022 yli 97 000 terveystutkimustulosta. Yleisimpiä ovat silmä-, luusto- ja niveltutkimukset. Yhä enemmän tehdään myös rotukohtaisia geenitutkimuksia.

Kennelliitto on avoin roturisteytysprojekteille ja kansainvälisesti edistyksellinen niiden käytössä rotujen monimuotoisuuden edistämiseksi ja rotukohtaisten terveysongelmien ehkäisemiseksi.

Kennelliitto tukee koirien terveyttä ja hyvinvointia sekä kotimaisen että kansainvälisen yhteistyön kautta. Kansainvälisten koiranäyttelyiden ilmoittautumismaksuista kerätään vuosittain varoja Kennelliiton ja Helsingin yliopiston yhteiseen koirien terveystutkimusrahastoon.