Kennelliitto antoi tänään maa- ja metsätalousministeriölle lausunnon suden metsästystä koskevaksi kiintiöksi metsästysvuonna 2021-2022. Lausunnossaan Kennelliitto puoltaa ministeriön esittämää suden kannanhoidollista metsästystä.
Kennelliitto kannattaa kaikkia laillisia keinoja, joilla turvataan luonnossa liikkuminen ja metsästysharrastuksen jatkuminen koirien kera sekä muu koiratoiminta luonnossa. Näihin keinoihin kuuluu maa- ja metsätalousministeriön esittämä suden kannanhoidollinen metsästys, todetaan lausunnossa.
Susi ja muut suurpedot kuuluvat, ja ovat aina kuuluneet suomalaiseen luontoon. Samalla on kuitenkin turvattava liikkuminen luonnossa ja ihmisten vapaa harrastaminen siellä, missä suurpetoja on. Luonnossa liikkumiseen kuuluu myös metsästys, jossa käytetään usein koiraa apuna. Koirat ovat apuna myös loukkaantuneen suurriistan jäljittämisessä luonnosta. Riski koiran ja suden kohtaamiseen on myös vapaaehtoisessa pelastuskoiratoiminnassa.
Metsästyskokeissa ja koiria koulutettaessa riski koiran ja suden kohtaamiselle on suuri. Koe- tai koulutustapahtuma kestää yleensä pitkään, on useita tunteja tai jopa koko päivän. Koira työskentelee tyypillisesti etäällä ohjaajastaan, jolloin ihmisen on mahdotonta puuttua välittömästi tapahtumiin.
- Useat jäsenyhdistyksistämme edustavat metsästyskoiraharrastusta. Metsästyskoirakokeissamme on vuosittain yli 30 000 suoritusta. Niiden määrään vaikuttavat alueelliset olosuhteet, kuten esimerkiksi riistakannat. Myös vallitseva susitilanne vaikuttaa kokeiden järjestämiseen, minkä vuoksi kokeita on jouduttu perumaan, sanoo Kennelliiton koe- ja kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Esa Kukkonen.
- Kotimaiset koirarodut ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä, ja Kennelliiton tehtävänä on vaalia tätä perinnettä, painottaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.
- Tämä on jo tunnustettu Luonnonvarakeskuksen geenivaraohjelmassa, johon suomalaiset koirarodut on liitetty. Kotimaisista roduistamme kansalliskoiramme suomenpystykorva, karjalankarhukoira ja suomenajokoira ovat metsästyskoirarotuja, joiden osalta niiden koulutus- ja koetoiminta sekä metsästyskäyttö tulisi turvata rotujen elinvoimaisen kannan ylläpitämiseksi ja myös käyttöominaisuuksien vaalimisessa osana suomalaista eräkulttuuria.
Sudet ovat aiheuttaneet viime vuosina merkittäviä vahinkoja koirille. Maa- ja metsätalousministeriöstä saadun tiedon mukaan vuonna 2020 sudet aiheuttivat 120 kpl (104 vuonna 2019) riistavahinkolain (105/2009) nojalla korvattavia kotieläinvahinkotapauksia yhteensä noin 333 000 euron (226 000 euroa vuonna 2019) arvosta. Näistä koiravahinkotapauksia oli 56 (47 vuonna 2019), arvoltaan yhteensä noin 205 000 euroa (164 000). Vuoden 2021 aikana (25.10.2021 mennessä) sudet ovat aiheuttaneet 21 koiravahinkoa, arvoltaan noin 83 000 euroa. Vuosina 2011–2020 susien tappamia tai vahingoittamia koiria oli kaikkiaan 409.
- Useissa selvityksissä on todettu, että suurimmat vahingot aiheutuvat niistä susista ja susilaumoista, jotka liikkuvat taajamien ja ihmisasumusten lähellä. Suden kuuluu olla luonnostaan ihmisarka. Ihmisiä lähestyvät häirikkösudet on voitava poistaa, kuten Kennelliitto on aikaisemmissakin lausunnoissaan esittänyt, toteaa Esa Kukkonen.
Lausunto kokonaisuudessaan:
Lisätiedot:
Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja
Harri Lehkonen
harri.lehkonen@kennelliitto.fi
puh. 050 329 2188
Kennelliiton koe- ja kilpailutoimikunnan puheenjohtaja
Esa Kukkonen
esa.kukkonen@kennelliitto.fi
puh. 044 364 2271