Tiedote: Kaupallinen toiminta vaikuttaa lemmikkieläinten hyvinvointiin

Seuraeläinten myyntiin liittyvällä liiketoiminnalla on vaikutuksia lemmikkieläinten hyvinvointiin. Eläin on kaupallisessa toiminnassa tulojen hankinnan väline. Kaupallisessa toiminnassa käytettäviä lemmikkejä jalostetaan, niihin panostetaan rahallisesti ja niiden tarpeista huolehditaan. Ongelmia tulee, jos taloudellisiin voittoihin pyritään eläimen hyvinvoinnin kustannuksella.

Ammattimainen kasvatus vaatii resursseja ja valvontaa

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan mielestä lemmikkieläinten kasvatus vaatii ammattitaitoa, aikaa eläinten käsittelyyn ja varaa panostaa niiden hyvinvointiin. Neuvottelukunta on huolissaan siitä, että lemmikkieläintuotannossa eläinpopulaatiot voivat kasvaa liian suuriksi suhteessa kasvattajan voimavaroihin. Suurkasvattajat eivät välttämättä pysty totuttamaan kaikkia eläimiään käsittelyyn ja ihmisen seurassa olemiseen eivätkä ehdi kiinnittämään riittävästi huomiota eläimiinsä yksilöinä, jolloin sairaudet voivat jäädä huomaamatta ja hoitamatta. Ylisuurissa populaatioissa myös eläinten stressi kasvaa, mikä lisää vastustuskyvyn heikkenemiseen liittyvää oireilua ja tuo esiin käytösongelmia.

Neuvottelukunta on huolissaan myös siitä, pysyvätkö sääntely ja valvonta perässä kasvatustoiminnan ammattimaistuessa. Kun kasvatustoiminta on elinkeino, on sääntelyn ja valvonnan oltava tiukempaa kuin harrastustoiminnassa. Laajamittaisessa kasvatustoiminnassa on huomioitava eläinten hyvinvoinnin lisäksi muun muassa zoonoosien ja muiden tarttuvien tautien riskit eläimille ja ihmisille. Suuria eläinmääriä pitävät kasvattajat on saatava valvonnan piiriin ja heille on asetettava pätevyysvaatimuksia kasvattamansa lajin osalta. Ammattimaisen kasvattamisen raja on tarpeen määritellä yhteisesti sovitulla tavalla.

Lemmikkieläimen ostosta ja myynnistä on tehtävä kauppakirja

Neuvottelukunta suosittelee myös tekemään kauppakirjan aina eläintä ostettaessa ja myydessä. Myyjän on pyrittävä selvittämään, että ostaja tuntee vastuunsa ja on kykenevä huolehtimaan hankkimastaan eläimestä. Myyjän on annettava ostajalle kirjalliset ohjeet eläimen hoidosta ja hyvinvoinnista. Eläviä eläimiä myyvät verkkokaupat eivät aina pysty takaamaan eläinten hyvinvointia eivätkä alkuperää riittävän luotettavasti, eikä uusi omistaja välttämättä saa verkkokaupasta eläimelleen asianmukaisia hoito-ohjeita.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistävät lemmikkieläimen hyvinvointia

Lemmikinomistajille neuvottelukunta suosittelee, että eläimet tunnistusmerkitään ja rekisteröidään. Merkintä ja rekisteröinti edistävät eläinten hyvinvointia, sillä merkityn löytöeläimen omistaja löytyy helpommin kuin merkitsemättömän. Merkintä ja rekisteröinti helpottavat myös eläinten hyvinvoinnin valvontaa. Rekisteröimättömässä ja valvomattomassa eläintoiminnassa eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen on yksin toimijan omantunnon varassa.
 
Neuvottelukunnan muistilista lemmikin ostajalle:

1. Älä osta eläintä hetken mielijohteesta
2. Tee aina kauppakirja, kun ostat eläimen
3. Varmista, että eläin on tunnistusmerkitty ja rekisteröity
4.  Varmista, että saat hoito-ohjeet eläimen mukana

Myös Kennelliitto korostaa toiminnassaan yllä mainittujen seikkojen tärkeyttä. Rekisteröitävien koiranpentujen tunnistusmerkintäpakko tuli voimaan 1.1.2009.

Kennelliitto pitää rekisteriä kaikista Suomessa rekisteröidyistä rotukoirista, ja näiden tunnistusmerkintä muodostaa osan rekisteristä. Vuosittain Kennelliitossa rekisteröidään noin 50 000 koiraa.

Kennelliitolla on myös tunnistusmerkintä- ja omistajarekisteri, johon voidaan ilmoittaa tunnistusmerkitty sekarotuinen tai rekisteröimätön koira.

Lisätietoja koiran hankkimisesta Kennelliiton sivuilta.

Lue lisää tunnistusmerkinnän hyödyistä.

Seura- ja harrastuseläinten neuvottelukunta.