Virolaiset hakivat Suomesta oppia lyhytkuonoisten rotujen kävelytestistä

Viime kesänä käyttöön otettu lyhytkuonoisten rotujen kävelytesti on lähtenyt hyvin käyntiin. Tänä keväänä rotujärjestöt ja eri rotujen aktiivit ovat järjestäneet testejä eri puolilla Suomea ja testien valvojiksi on koulutettu lisää eläinlääkäreitä. Testiä viedään nyt myös maailmalle. Viron kennelliiton edustajat tekivät huhtikuussa tutustumisvie

– Kehitämme Virossa kävelytestiä lyhytkuonoisille roduille. Luin Suomen Kennelliiton eläinlääkäri Liisa Lilja-Maulan artikkelin suomalaisesta testistä, ja kiinnostuin siitä, kertoo eläinlääkäri Merit Villemson-Kavak Eesti Kennelliitosta.

Kavak oli Viron englanninbulldoggiyhdistyksen edustaja Lee Reinulan kanssa tutustumassa testiin Suomen Ranskanbulldogit ry:n 15. huhtikuuta järjestämässä testitilaisuudessa.

– Pidin näkemästäni. Testi oli järjestetty hyvin. Koirat olivat rauhallisia, ja testin vastaanottava eläinlääkäri työskenteli hyvin tehokkaasti ja ammattimaisesti. Pääsin arvioimaan asiantuntijan kanssa testattavien koirien sieraimia ja tekemään brakykefaalisen oireyhtymään (BOAS) kliinisen arvioinnin varmistaakseni, että olen omissa arvioinneissani oikealla tiellä, kertoo Villemson-Kavak.

Saksassa ja Hollannissa lyhytkuonoisia koiria on testattu kävelytestillä jo muutama vuosi. Virossa on käytössä pakollinen kävelytesti jalostukseen käytettäville englanninbulldoggeille. Koirat kävelevät kilometrin 12 minuutissa. Vuodesta 2015 alkaen käytössä ollutta testiä kehitetään nyt niin, että siihen otetaan mukaan koiran palautumisen arviointi ja BOAS-arviointi. Tämän testin pohjalta on tarkoitus kehittää virallinen testi myös muille lyhytkuonoisille roduille.

Testeissä käynyt jo yli 150 koiraa

Suomalaisessa kävelytestissä koira kävelee 15–25 asteen lämpötilassa kilometrin korkeintaan 12 minuutissa valvotuissa oloissa. Kävelytesti on tarkoitettu lyhytkuonoisille roduille, joissa esiintyy ylähengitysteiden ahtauman aiheuttamia oireita. Kävelytestissä ja siihen kuuluvassa kliinisessä tutkimuksessa arvioidaan koirien rasituksensietoa sekä kykyä hengittää normaalisti.

Kyse ei ole maksimaalista suorituskykyä mittaavasta "koirien Cooper-testistä", vaan Suomen Kennelliiton ja Helsingin yliopiston tutkijaeläinlääkäreiden yhteistyössä kehittämän testin tarkoitus on erotella hyvät hengittäjät huonoista. Tuloksia voidaan käyttää jalostusvalinnoissa ja pyrkiä näin vähentämään brakykefaalisen oireyhtymän esiintyvyyttä.

Testin vastaanottaa eläinlääkäri, joka myös arvioi koiran sieraimia ja ylähengitysteiden ääniä sekä varmistaa sen, ettei koiran lämpötila nouse liian korkeaksi, ja että koira palautuu testistä riittävässä ajassa.

Testi on virallisesti käytössä 12 rodulle. Keskeisin kohderyhmä ovat ranskanbulldoggit, englanninbulldoggit, mopsit ja bostoninterrierit. Näitä rotuja onkin näkynyt testeissä mukavasti. Toukokuun puoleenväliin mennessä testiin on osallistunut 59 ranskanbulldoggia, 33 englanninbulldoggia, 45 mopsia ja 16 bostoninterrieriä. Näissä luvuissa ovat mukana myös ennen virallista testiä tehtyyn tutkimukseen ja pilotteihin osallistuneet koirat. Testeissä on käynyt myös muita lyhytkuonoisia rotuja.

Kaikki testatut koirat eivät ole läpäisseet testiä. Syynä on useimmiten ollut ruumiinlämmön nousu liian korkeaksi. Tämä on haasteena erityisesti englanninbulldoggeilla.

Testin järjestäminen koettiin helpoksi

Suomen Ranskanbulldoggiyhdistyksen testiä järjestämässä ollut Tea Mellin iloitsi siitä, että Klaukkalassa reippaasti ravanneet 14 ranskanbulldoggia ja yksi mopsi selviytyivät hyvin testistä.

– Testi oli helppo järjestää, ja siitä tuli paljon positiivista palautetta.

Mellin kehuu myös testin vastaanottanutta eläinlääkäri Mimma Aromaata, joka keskusteli mukavalla tavalla testin osanottajien kanssa ja neuvoi, mihin asioihin heidän kannattaa kiinnittää koirissaan huomiota. Nopein kävelyaika testissä oli 8 minuuttia 39 sekuntia ja hitain 11 minuuttia 9 sekuntia. Testatuista koirista löytyi myös niitä, joilla ei havaittu kliinisesti BOAS-oireita.

Aromaan kokemus tähän asti järjestetyistä testeistä on, että valtaosalla osallistuneista kasvattajista ja omistajista on realistinen näkemys oman rotunsa ja kasvatuslinjansa terveydentilasta.

– Eniten keskustelua ja mielenkiintoa herättivät koirien BOAS-asteet ja niihin vaikuttavat tekijät. Tämä osoittaa, että kaikkea kävelytestistä saatavaa tietoa halutaan ja osataan käyttää kattavasti hyödyksi. Se onkin hyvä, sillä itse kävelyn läpäisyrajat ovat tällä hetkellä monelle rodulle helpot. Lisäksi on toivottu, että myös BOAS-asteet tulisivat näkyviin jalostustietojärjestelmään. Jokaisessa testitilaisuudessa järjestäjät ovat olleet hyvin perillä testin kulusta ja kaikki on sujunut moitteettomasti, Aromaa sanoo.

Testi kehittyy uuden tiedon myötä

Kävelytesti kehittyy koko ajan, kun saadaan uutta tietoa testin kannalta tärkeistä asioista. Testipaikkoja etsittäessä on käynyt ilmi, että sopivan lämpötilan omaavien ja tarpeeksi pitkien hallien löytäminen on ollut haasteellista. Nyt kävelytestiohjetta onkin päivitetty niin, että suorien ja L-muotoisten ratojen lisäksi on sallittu suorakulmainen U:n muotoinen rata, jota kävellään edestakaisin.

– Myös testiaikoja saatetaan jatkossa alentaa osan rotujen kohdalla, kunhan tutkimustulokset Yliopistollisessa eläinsairaalassa mopseilla ja ranskanbulldoggeilla tehdystä kävelytestitutkimuksesta julkaistaan loppuvuoden aikana.

Kävelytesti ei kuitenkaan ole vain kävelyä, muistuttaa Kennelliiton eläinlääkäri Liisa Lilja-Maula.

– Testiä valvova eläinlääkäri arvioi kliinisesti koiran BOAS-oireita ja sierainten ahtaumaa. Kasvattaja saa näin käyttöönsä tärkeää tietoa koirastaan ja voi hyödyntää tätä jalostuvalinnoissa. Pelkän kävelytuloksen varaan ei siis tarvitse jäädä, toteaa Lilja-Maula.

Tekstiä muokattu 27.5.2018: korjattu Viron bulldoggiyhdistyksen edustajan nimi.