Helsingin yliopisto kirjoittaa 17. marraskuuta julkaisemassaan tiedotteessa, että bakteerien vastustuskyky antibiooteille eli antibioottiresistenssi on lisääntynyt viime vuosina nopeasti koirien ja kissojen bakteereissa. Yhä useammin eläinlääkäri joutuu toteamaan, etteivät tavanomaiset antibiootit enää tehoa. Vastustuskykyisten bakteerien lisääntyminen on yhteydessä antibioottien käyttöön. Yliopiston mukaan t

Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit eivät ole terveelle eläimelle vaarallisia, mutta niiden aiheuttamien infektioiden hoito vaikeutuu ja eläinten paraneminen voi viivästyä. Pahimmillaan tehokasta lääkettä ei enää löydy. Tämä heikentää eläinten hyvinvointia. Vastustuskykyiset bakteerit voivat myös siirtyä eläinten ja ihmisten välillä, joten niillä on myös merkitystä väestön terveydelle, yliopisto kirjoittaa tiedotteessaan.

Ilmiön myötä koirien ja kissojen iho- ja virtsatietulehdusten hoito on vaikeutumassa. Iho- ja pehmytkudosinfektioita aiheuttavasta bakteerista on kehittynyt antibiootille vastustuskykyisiä muotoja (MRSP-bakteeri). MRSP-bakteeria löytyy usein oireettomiltakin potilailta, erityisesti kroonisista iho- ja korvatulehduksista kärsiviltä eläimiltä.

Kennelliiton mukaan ongelmaa voidaan vastustaa tehokkaasti jalostusvalinnan avulla. Koirilla korvatulehdukset liittyvät usein atopiaan ja allergiaan. Alttius näille ongelmille on todettu perinnölliseksi. Kennelliiton kanta on selkeä: allergista tai atooppista koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Lisäksi joidenkin rotujen ulkomuotoihanteisiin liittyvä poimuinen iho altistaa koiran herkästi tulehduksille. Jalostukseen ei tule käyttää koiria, joilla on liiallista ihon poimuisuutta tai löysyyttä.

Asiantuntijoiden mukaan antibioottien käyttöä tulee vähentää.

– Antibioottiresistenssin lisääntyminen on saatava taitettua ja eläinlääkäreiden varmistettava, ettei antibiootteja käytetä tarpeettomasti. Eläinlääkäri tekee diagnoosin ja valitsee tehokkaimman hoidon. Antibiootti ei ole aina tarpeen. Jos antibioottihoitoon kuitenkin päädytään, oikea antibiootti valitaan laboratoriotutkimusten perusteella, ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta muistuttaa yliopiston tiedotteessa.

Lue Helsingin yliopiston tiedote kokonaan

Kennelliiton yleinen jalostusstrategia

Voit olla kiinnostunut myös näistä