Yliopistollinen eläinsairaala tiedottaa, että torstaina 19.11.2015 siellä todettiin Kreikasta tuodulla koiralla kliininen penikkatauti. Koiralla oli voimakkaat hermosto-oireet joten tauti oli pitkälle edennyt ja koira jouduttiin lopettamaan. Penikkatautitartunta varmistettiin Evirassa PCR-menetelmällä ja lisäksi koiran ruumiinavauksessa todettiin taudinkuvaan sopivia muutoksia.

Yliopistollisessa eläinsairaalassa samaan aikaan hoidossa olleet potilaat on tunnistettu ja ne, joilla rokotussuoja oli puutteellinen, ovat saaneet tehosterokotteen. Eläinsairaalan tilat on huolellisesti pesty ja desinfioitu ja toiminta jatkuu normaaliin tapaan.

Rokotetuilla koirilla tartunnan saaminen on hyvin epätodennäköistä. Tartunnalle alttiita eläimiä ovat rokottamattomat koirat, erityisesti pennut. Jos koira on rokotettu rokotussuositusten mukaisesti, Suomessa markkinoilla olevat rokotteet penikkatautia vastaan antavat hyvän suojan tartuntaa vastaan. Penikkatautirokotteen sisältäviä rokotteita ovat mm: Duramune DAPPi, Nobivac DHP ja Nobivac DHPPi.

Tämän yksittäisen tapauksen myötä Kennelliitto haluaa muistuttaa, että koirien salakuljetuksen mukanaan tuomiin vaaroihin on suhtauduttava vakavasti.

-Koirien liikkuvuus yli rajojen lisää tautiriskejä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pentujen vastuuttomaan maahantuontiin. Riski tartunnoille on aina olemassa, kun viranomaisten määräyksiä ei noudateta. Lemmikeille tulee olla säädetyt rokotukset ja lääkitykset aina, kun ne matkustavat EU:n alueella, muistuttaa Kennelliiton viestintäpäällikkö Miia Lahti.

Penikkataudin oireet ja ennaltaehkäisy

Penikkataudin aiheuttaa morbillivirus ja se on koiraeläinten välillä erittäin helposti tarttuva virustauti. Tauti ei tartu ihmiseen eikä lemmikkikissoihin. Suomessa koirilla on pääsääntöisesti kattava rokotesuoja joten kotimaisia tartuntoja ei ole ollut moniin vuosiin.  Ulkomaista alkuperää olevia tartuntoja koirilla todetaan satunnaisesti, viimeisimmät tapaukset ovat muutaman vuoden takaa, nekin ulkomailta tuoduissa koirissa.

Penikkataudin oireita voivat olla sierain- ja silmävuoto, kuumeilu, huonontunut ruokahalu, väsymys ja vetämättömyys. Penikkatautivirukseen tehoavaa lääkehoitoa ei ole mutta oireenmukaisella hoidolla osa sairastuneista toipuu. Vakavammassa muodossa eläimellä on kuumetta, heikentynyt yleiskunto ja myös ripulia tai hengitystieoireita voi esiintyä. Myöhemmässä vaiheessa eläimelle voi kehittyä keskushermosto-oireita ja tauti voi johtaa kuolemaan.

Taudin itämisaika on keskimäärin 1-2 viikkoa. Virus tarttuu eläinten suoran kontaktin kautta tai välillisesti ihmisten, välineiden tai ympäristön välityksellä. Virukseen tehoaa tavallisimmat pesu- ja desinfektioaineet.

Kattava tietopaketti penikkataudista Eviran sivuilla

Voit olla kiinnostunut myös näistä