Pohjoismainen Kennelunioni edistää koirien terveyttä ja hyvinvointia

Pohjoismaiden Kennelunioni PKU perustettiin vuonna 1956 Helsingissä huhtikuussa järjestetyssä Pohjoismaiden kennelkonferenssissa. Mukaan tulivat Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Suomen kennelliitot. 

Kokousta oli valmisteltu monta kuukautta, ja esityslistalle oli kertynyt useita ehdotuksia käsiteltävistä asioita. Juuri kokouksen alla tuli Ruotsista ehdotus, että Ruotsi, Norja ja Suomi FCI:n jäseninä lähettäisivät kansainvälisen kennelunioni FCI:n Dortmundissa toukokuussa kokoontuvalle yleiskokoukselle yhteisen kirjelmän, jonka ajatuksena oli Pohjoismaiden siirtyminen passiivisiksi jäseniksi, koska saimme liian vähän vastinetta korkeille jäsenmaksuille. Kansainvälistä yhteistyötä rajoittivat esimerkiksi Pohjoismaiden tiukat karanteenimääräykset. Kirjelmässä vaadittiin, että Pohjoismaat saisivat erillissopimuksen nojalla muun muassa oikeuden järjestää kansainvälisiä näyttelyitä ja kokeita sekä rekisteröidä kennelnimiä. Lopuksi ilmoitettiin, että ellei kirjelmä aiheuta FCI:n puolelta sellaisia toimenpiteitä, Norja, Ruotsi ja Suomi ovat pakotettuja harkitsemaan, kannattaako niiden enää jatkaa yhteistyötä FCI:n kanssa. Vastapainoksi hahmoteltiin entistä kiinteämpää Pohjoismaiden välistä yhteistyötä Pohjoismaiden Kennelunionia, mikä myös kennelkonferenssissa perustettiin.  Nykyisin myös Islanti on PKU:n jäsen.

PKU:n tarkoituksena on sääntöjen mukaan kynologisen toiminnan (koiria ja niiden jalostusta koskeva oppi) ja koiranpidon edistäminen ja yhtenäistäminen Pohjoismaissa. 

PKU toimii aktiivisesti monella eri tavalla

PKU on neuvoa-antava elin. Kukin Pohjoismaa toimii vuorollaan unionin isäntämaana kolmen vuoden ajan muun muassa vastaamalla kokousjärjestelyistä, sihteeristön tehtävistä ja yhteydenpidosta eri toimijoiden välillä.

PKU:lla on työvaliokunnaksi kutsuttu hallitus, johon kuuluu kahdesta kolmeen edustajaa kustakin jäsenmaasta, Suomen Kennelliiton edustajina toimivat tällä hetkellä Eeva Anttinen, Kimmo Mustonen ja Pirjo Onza. Valiokunta kokoontuu vuosittain kaksi kertaa. Toinen kokouksista on etäkokous ja toinen lähikokous, jonka pitopaikka kiertää jäsenmaiden kesken. 

Lisäksi PKU:ssa on useita toimikuntia, jotka kokoontuvat vähintään kerran vuodessa. Toimikuntien tekemät päätösesitykset annetaan PKU:n työvaliokunnan käsiteltäväksi. Kaikkia Pohjoismaita koskevat päätökset viedään kansallisten kennelliittojen käsittelyyn. Esimerkiksi PKU:ssa valmistellut yhteispohjoismaiset näyttelysäännöt käsiteltiin ensin Kennelliiton hallituksessa ja hyväksyttiin sen jälkeen Kennelliiton valtuustossa. 

Pohjoismaisella yhteistyöllä pyritään ratkaisemaan maailmanlaajuisia koiria koskevia kysymyksiä asettamalla eläinten hyvinvointi ja koirien terveys etusijalle. Tulevaisuuteen katsovan toiminnan ytimessä on pohjoismainen vastuullinen koirien kasvatus ja koiranpito. Pidetään myös yhteyksiä muihin FCI:n jäsenmaihin ja valmistellaan yhteispohjoismaisia esityksiä ja lausuntoja FCI:n hallitukselle ja yleiskokoukselle.

PKU:n jäsenmaat tekevät yhteistyötä yhteispohjoismaisissa rotukohtaisissa ulkomuototuomareiden näyttelyohjeissa (RKO), joilla pyritään kitkemään koirien liioiteltuja piirteitä. Ohjeet on otettu käyttöön kaikissa pohjoismaissa vuonna 2014 ja huomionarvoista on, että FCI:n hallitus on 11.2.2025 suositellut RKO-ohjeiden käyttöä kaikissa FCI:n jäsenmaissa. Lisäksi yhteistyötä tehdään muun DNA-ohjeissa ja -strategiassa, yhteispohjoismaisessa röntgenpaneelissa, junior handler -toiminnassa ja eri harrastusmuotojen toimikunnissa. PKU:n piirissä järjestetään myös vuorovuosin eri jäsenmaissa Pohjoismaiden Voittaja -koiranäyttelyitä, junior handlereiden, agilityn, koiratanssin ja tottelevaisuuden sekä rally-tokon Pohjoismaiden mestaruuskilpailuja.

Kaikissa PKU:n toimikunnissa on mukana Suomen edustaja. Ajankohtaiset tiedot toimikuntien jäsenistä löytyvät täältä.

PKU:lla on röntgenpaneeli, joka koostuu Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kennelliittojen lonkka- ja kyynärnivelkuvien lausujista. Paneeli kokoontuu kaksi kertaa vuodessa keskustelemaan lonkka- ja kyynärniveldysplasiaan liittyvästä tutkimustiedosta ja harmonisoimaan lausuntokäytäntöjä sekä käsittelemään pohjoismaiset lonkka- ja kyynärnivelvalitukset. Pohjoismaiden lonkka- ja kyynärnivellausunnot ovat hyvin yhteneväisiä.