Kansainvälisyys on aina ollut tärkeä osa Suomen Kennelliiton toimintaa

27.01.2025 Eeva Anttinen
Eeva Anttinen

Tämän vuoden teema Kennelliiton toiminnassa on kansainvälisyys. Koiraharrastuksen kansainvälisyydellä on pitkä historia, ja se on vaikuttanut konkreettisesti eri maiden kennelliittojen syntyyn. Näin myös meillä Suomessa.


Koiraharrastuksemme kansainvälistymisen aamuhämärissä ei vielä ollut Kennelliittoa. Eri lähteistä peräisin olevien tietojen mukaan Suomeen kulkeutui 1850-luvulla Pietarista ”peltopyykoiria”, jotka todennäköisesti olivat saksanseisojia. 1870-luvulla maahamme tuotiin keisarillisesta koiratarhasta englanninsetteri ”Ajax” ja Ruotsista englanninsettereitä usealle peltopyyjahtia harrastaneelle herrasmiehelle. 1800-luvun loppupuolella settereitä ja pointtereita alettiin tuoda Englannista. Tuontien tarkoituksena oli saada puhdasrotuisista koirista parempia metsästyskoiria kuin käytössä olleet sekalaista alkuperää olevat koirat.

Suomen Kennelliitto perustettiin vuonna 1889. Olemme yksi maailman vanhimmista kansallisista kenneljärjestöistä. Suomen Kennelklubin ensimmäisissä säännöissä yhtenä toiminnan tarkoituksena mainitaankin puhdasrotuisten koirien maahantuonti siitoskoiriksi. Niinpä jo 1890-luvulla rotukirjo alkoi Suomessa lisääntyä, vaikka edelleenkin lintukoiria ja ajavia koirarotuja oli enemmistö rotukoirista.
 

Olemme yksi maailman vanhimmista kansallisista kenneljärjestöistä.


Nuoren Kennelklubin harrastustoimintaan tulivat jo varhain käyttökokeiden lisäksi koiranäyttelyt Englannin mallin mukaan, ja heti alkuvuosista lähtien Kennelklubi järjesti kansainvälisiä koiranäyttelyitä.

Vuonna 1896 Kennelklubin IV kansainvälisessä näyttelyssä esitettiin muun muassa suomalaisia haukkuvia lintukoiria, settereitä kolmesta rodusta, pointtereita, suomalaisia, ruotsalaisia ja venäläisiä ajokoiria, mäyräkoiria, kettuterriereitä, venäjänvinttikoiria, bernhardinkoiria ja bulldoggeja. Suomalaisia koiria ilmoitettiin niin Tukholman kuin Pietarinkin näyttelyihin, ja Kennelklubin Tidskriftien näyttelyselostusten mukaan tuomarivaihto oli vilkasta Ruotsin ja Suomen välillä heti 1890-luvulta lähtien. 

Kanssakäyminen oli vilkasta myös Saksaan ja muihin Pohjoismaihin 1900-luvun alussa. Englanti säilyi koko ajan tärkeänä koirien tuontimaana ja esikuvana kennelharrastuksessa. Historiallisessa valokuvassa vuodelta 1902 arvostettu englantilainen pointteri- ja setterikasvattaja ja historioitsijana tunnettu englantilainen William Arkwright arvostelee Helsingissä pidetyssä näyttelyssä englanninsettereitä Kaartin maneesin kentällä.

Näin se alkoi, ja kansainvälisyyden tiellä olemme vahvasti edelleen vuonna 2025, kun Suomessa järjestetään elokuussa Helsingissä kolmannen kerran WDS (FCI World Dog Show) eli kansainvälisen FCI:n Maailmanvoittajanäyttely. Järjestämme ennen näyttelyä myös kansainvälisen kennelunioni FCI:n yleiskokouksen Helsingissä.

Lue lisää kansainvälisyyden teemavuodesta täältä ja kansainvälisestä koiranjalostusliitto FCI:stä täältä.


Tämä blogi on osa Kennelliiton teemavuoden 2025 julkaisuja. Tänä vuonna avaamme sitä, mitä kaikkea kansainvälisyys tarkoittaa koiraharrastustoiminnassa, ja kuinka Suomen Kennelliitto vaikuttaa koiraharrastukseen ja koirien hyvinvointiin myös kansainvälisesti.
 

Eeva Anttinen
Eeva Anttinen

Eeva Anttinen on Kennelliiton valtuuston pitkäaikainen puheenjohtaja ja entinen hallituksen puheenjohtaja. Hän on toiminut kansainvälisen kennelunioni FCI:n Euroopan osaston hallituksessa useita vuosia ja FCI:n sääntötyöryhmän jäsenenä järjestön nykyisiä sääntöjä valmisteltaessa. Hän on Suomen edustajana Pohjoismaiden Kennelunionin (PKU) työvaliokunnan jäsenenä ja on toiminut Suomen puheenjohtajuusvuorolla toimikunnan puheenjohtajana vuosina 2016–2018. 

Hän on elänyt ja harrastanut settereiden kanssa yli 60 vuotta. Nyt ”personal trainerina” toimii englanninsetteri Punanenän Gary Moore ”Bobi”.