Eläinten hyvinvointilain on taattava tehokkaat keinot koirien salakuljetuksen ja pentutehtailun torjuntaan

Suomen Kennelliitto antoi tänään maa- ja metsätalousministeriölle lausunnon luonnoksesta eläinten hyvinvointilaiksi. Lakiesitys on ollut valmisteilla jo useita vuosia. Kennelliitto on ollut aktiivisesti mukana vaikuttamassa lain valmisteluun koko sen valmistelun ajan muun muassa edistäen koirien lakisääteistä tunnistusmerkintää ja omistajatietojen rekisteröintiä. Tämä on nyt toteutumassa erillislainsäädännöllä vuoden 2023 alusta.

- Painotimme edellisellä lausuntokierroksella ja painotamme myös tässä lausunnossamme sitä, että koirien hyvinvoinnin edistämisessä tulee ottaa huomioon koirarotujen rotukohtaiset erot, sanoo Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Nykyisen eläinsuojelulain tavoin eläinten hyvinvointilain luonnos tunnistaa kuitenkin koiran edelleen vain yhtenäisenä lajina, vaikka koiran olennaiset käyttäytymistarpeet, vaadittavat pito-olosuhteet ja käyttötarkoitukset vaihtelevat roduittain.

Koirien salakuljetukseen ja pentutehtailuun puuttuminen vaatii tehokkaita keinoja

Rajat ylittävän laittoman ja epäeettisen koirakaupan kasvu herättää Euroopan laajuisesti kasvavaa huolta. Pentutehtailun ja eläinten salakuljetuksen valvontaan käytännössä liittyy suuria haasteita. Uuden hyvinvointilain puitteissa tulee varmistaa, että viranomaisilla on tarpeeksi tehokkaat keinot puuttua tällaiseen toimintaan.

Lakiehdotuksen alle puolivuotiaan koiranpennun maahantuontikielto, jos tarkoitus on myydä koira edelleen kahden kuukauden kuluessa tuonnista, on kuitenkin riittämätön.

- Yli puolivuotias koira voi hyvinkin olla vielä kauppatavaraa. Ehdotamme, että kahden kuukauden karenssi pidennetään vähintään puoleen vuoteen. Vasta tämä tekisi pentujen salakuljettajien toiminnan kannattamattomaksi, sanoo Lehkonen.

Suomen Kennelliitto painottaa myös sitä, että tehokas rajavalvonta edellyttää rajavalvonnan huomattavaa tehostamista, jotta säännös ei jää kuolleeksi kirjaimeksi. Tullille ja muille keskeisille viranomaisille on turvattava riittävät resurssit ja tarpeellinen koulutus valvonnan toteuttamiseen.

Kennelliitto on jo pitkään nostanut esille tarpeen koirien myynti-ilmoitusten valvonnan tiukentamisesta. Eläinten verkkokauppaan pitäisi saada systemaattisempaa valvontaa. Vähimmäissisällöt myynti-ilmoituksiin on hyvä edistysaskel, mutta ne eivät yksin riitä torjumaan pentutehtailun ongelmia. Kaikessa koiran kaupassa ostajan pitäisi pystyä tunnistamaan myyjä samalla tavalla kuin pennun ostaja voi tunnistaa Suomen Kennelliiton alaisuudessa toimivan kasvattajan. Kennelliitto on nostanut monissa yhteyksissä esille myyjän vahvan tunnistautumisen vaatimuksen eläinten verkkokaupassa.  

Vastuulliset toimijat edistävät lain hengen toteutumista omavalvonnalla

Lainsäädännössä tulisi turvata koiran hyvinvoinnille olennaisten rodunomaisten tarpeiden toteuttaminen myös harrastusten kautta. Lakiehdotuksessa esitetään, että kilpailueläinlääkärin tulisi olla läsnä ilmoituksenvaraisissa kokeissa ja kilpailuissa, joissa eläin voi joutua alttiiksi kohtuuttomalle rasitukselle, muulle kivulle tai kärsimykselle. Suomen Kennelliiton lausunnossa nähdään, etteivät Kennelliiton alaiset kokeet ja kilpailut lukeudu ilmoituksenvaraisiin eläinkilpailuihin, sillä riski koiran vahingoittumiselle pyritään estämään ennalta, eikä koira rasitu liikaa rodunomaisessa käytössä.

Koiran hyvinvointi on Kennelliiton alaisissa kokeissa ja kilpailuissa turvattu tarkoilla säännöillä ja ohjeilla, järjestäjät ovat päteviä ja koulutettuja tehtäviinsä ja lähimmän päivystävän eläinlääkärin tiedot ovat saatavilla. Vaatimus kilpailueläinlääkärin läsnäolosta voisi johtaa siihen, että kokeiden ja kilpailujen järjestämisestä tulisi vastuullisille toimijoille tarpeettoman raskasta. Tämä olisi lain hengen vastaista, sillä mahdollisuus osallistua erilaisiin kokeisiin ja kilpailuihin edistää osaltaan koiranpitoa ja kannustaa entisestään ihmisiä panostamaan aikaa ja vaivaa koiransa hyvinvointiin.

Eläinten hyvinvoinnin edistäminen edellyttää kaikilta lain piiriin kuuluvilta toimijoilta sitoutumista lain tavoitteisiin. Lakiin kirjataan minimivelvoitteet eri toimijoille. Vastuulliset toimijat edistävät eläinten hyvinvointia omavalvonnalla, jolloin eläinten hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ovat vielä lakiin kirjattua tiukemmat.

- Suomen Kennelliiton tavoitteena on kehittää omavalvontaa ja eri toimijoiden osaamista eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Olemme aloittaneet eettisen koulutuksen toteuttamisen kokeiden ja kilpaluiden tuomareille, toimitsijoille ja kouluttajille, kertoo Lehkonen.

Jalostussäännösten tulee tukea vastuullista koirankasvatusta

Lakiehdotuksen mukaan eläinjalostuksella tulee pyrkiä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen. Nämä tavoitteet ovat sisäänkirjoitettuina myös kaikkien koirarotujen jalostusta linjaavaan Suomen Kennelliiton yleiseen jalostusstrategiaan, ja niiden kirjaaminen myös lakiin onkin hyvin kannatettavaa.

Yleisen jalostusstrategian lisäksi Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumuksen allekirjoittaneiden toimintaa ohjaavat rotukohtaiset jalostuksen tavoiteohjelmat, joiden tavoitteena on edistää koirien terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi 175 koirarodulla tai rotumuunnoksella on perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustuksenohjelma (PEVISA), joka sisältää ehtoja rekisteröitävien pentujen vanhemmille. Liioiteltuja ulkomuotopiirteitä pyritään kitkemään myös 41 rodulla käytössä olevilla tuomareiden erityisohjeilla.

- Kennelliiton jalostusstrategiaa ja kasvattajasitoumusta noudattaville kasvattajille lakiehdotuksen sisältö on jo hyvin tuttua. On kuitenkin tärkeää, että väärien tulkintojen välttämiseksi pykälän muotoiluja vielä täsmennetään ja mahdollinen asetus tukee vastuullista koirankasvatusta. Valmistelun edetessä tuleekin kuunnella tarkalla korvalla alan osaajia, sanoo Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio. 

Samoin kuin ihmisillä, koirien sairauksien ja vikojen periytymistä voi olla mahdoton todentaa etukäteen. Tulkinta siitä, millaisia merkittävää hyvinvointihaittaa aiheuttavat sairaudet tai muut ominaisuudet ovat, voi vaihdella merkittävästi, jos sairautta tai ominaisuutta ei pystytä selvästi osoittamaan. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulisikin erotella tarkemmin eri tavoin periytyvät sairaudet ja turvata perinnöllisestä monimuotoisuudesta huolehtiminen. Suomen Kennelliiton yleisessä jalostusstrategiassa todetaan, että sekä nartun että uroksen tulee olla halukas ja kykenevä luonnolliseen astutukseen eikä astutus saa tapahtua väkisin pakottamalla. Tämä tulisi lisätä myös lakiin.

Koirien perinnöllisten vikojen ja sairauksien johdosta tehdyistä operaatioista ilmoitusvelvollisuuden tulee edistää koirien terveysjalostusta

Kennelliitto kannattaa lausunnossaan myös kieltoa leikkauksille ja muuta kipua tai kärsimystä aiheuttaville toimenpiteille, joiden tarkoituksena on muuttaa eläimen ulkonäköä tai käyttäytymistä. On kuitenkin tärkeää, että laki mahdollistaa muut leikkaukset tai kipua aiheuttavat toimenpiteet silloin, kun ne ovat eläimen hyvinvoinnin kannalta perustellut.

Eläinlääkäreille on tarkoitus säätää ilmoitusvelvollisuus viranomaisille eräitä koirille perinnöllisten vikojen johdosta tehdyistä leikkauksista ja muista toimenpiteistä. Kennelliitto pitää tätä kannatettavana, mutta painottaa, että ilmoituskäytännössä on käytännössä hyötyä koirien terveysjalostukselle.

- Suomen Kennelliiton tulee saada tietoa eläinlääkärien tekemistä ilmoituksista koirarotu-, jopa koirakohtaisesti. Kennelliiton on voitava tarvittaessa asettaa jalostuskielto koiralle, jolle on tehty operaatio jonkun perinnöllisen vian johdosta. Jos ilmoitukset jäävät vain tilastotiedoksi Ruokavirastoon, ei niistä ole käytännön hyötyä koiranjalostukselle, toteaa Sainio.

Hän painottaa myös sitä, että se, millaisista toimenpiteistä on ilmoitettava eteenpäin, on määriteltävä hyvin tarkkaan. Ilmoitusvelvollisuus tuo eläinlääkäreille lisävastuuta ja työtä. Myös koiranomistajia on valistettava.

Ehdotuksessa on lisäksi monia hyviä edistysaskelia koirien hyvinvoinnin turvaamiseksi

Koirien hyvinvoinnin näkökulmasta lakiehdotuksessa on myös lukuisia myönteisiä kohtia. Lakiesitys esimerkiksi kieltäisi koirien piikkipannat ja -valjaat sekä sähköpannat ja muut eläimeen kiinnitettävät, sähköiskun antavat laitteet. Positiivista on myös kivunlievityksen pakollisuus kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä.

Lakiesityksessä kiellettäisiin myös eläimen värjääminen sen ulkonäön muuttamiseksi. Suomen Kennelliitto pitää kieltoa tervetulleena muutoksena, mutta sen tulisi kattaa kaikki muutkin kemikaalit, joilla tavoitellaan ulkomuodon muuttamista hoitavan tai terveydellisen vaikutuksen sijaan. Lisäksi on hienoa, että eläinten hoidossa ja käsittelyssä käytettävien välineiden, laitteiden ja aineiden myyjien ja välittäjien on varmistuttava siitä, että tuotteet ovat eläinten hyvinvointilain mukaisia.

On myös kannatettavaa, että eläimen kohtelun on oltava rauhallista ja siinä on hyödynnettävä lajinomaista käyttäytymistä. Suomen Kennelliiton mukaan myös koiran koulutuksessa tulisi toimia aina samoin. Lisäksi valvontaviranomaisten mahdollisuus käyttää apunaan asiantuntijoita tai avustajia on hyvä lisäys.

Suomalainen koirankasvatus on perinteisesti ollut luonteeltaan pienimuotoista kotikasvatusta, jossa syntyy usein vain muutama pentue vuodessa. On hyvä, että ilmoitusvelvollisuuden alainen, ammattimainen ja laajamittainen seura- ja harrastuseläinten pitäminen on selkeästi määritelty laissa. Kennelliiton arvion mukaan tällaisia ilmoitusvelvollisuuden alaisia kasvattajia on Kennelliiton toiminnan piirissä noin parisataa.

Kun lausuntokierros on päättynyt, maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet viimeistelevät lakiesityksen saatujen lausuntojen pohjalta, ja hallituksen esitys siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2023.

Koko lausunnon voi lukea täältä:

Suomen Kennelliiton lausunto eläinten hyvinvointilakiluonnoksesta_14.1.2022

 

Lisätiedot

Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja
Harri Lehkonen
harri.lehkonen@kennelliitto.fi
puh. 050 329 2188

Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja
Kirsi Sainio
kirsi.sainio@kennelliitto.fi
puh. 044 218 4431

 

Kuva: Hannu Huttu