Järjestöt: Eläinsuojelulain vastaisista teoista selviää usein rangaistuksetta

Syyttäjänvirasto teki vuonna 2013 syyttämättäjättämispäätöksen 34 epäillystä eläinsuojelurikoksesta. Syyttämättä jätettiin eläinsuojelurikoksia, joiden voidaan katsoa aiheuttaneen eläimelle turhaa kärsimystä. Eläinsuojelurikoksista langetettavat tuomiot ovat myös yleensä alhaisimpia mahdollisia. Yleisin rangaistus eläinsuojelurikoksissa on sakko. Rikos saatetaan kuitenkin katsoa vähäiseksi ja syyte jättää nostamatta, jos seurauksena olisi vain sakkoja.

– Se, että monista selkeästi eläinsuojelulain vastaisista teoista selviää ilman mitään tuomiota tai rangaistusta, kertoo eläimen tuskaa vähättelevästä asenteesta. On vaikea ymmärtää, että aiheutetun kärsimyksen määrää pidetään vähäisenä, vaikka eläimen lopettamistapa olisi erittäin brutaali tai laiminlyönti jatkuvaa, sanoo HESYn puheenjohtaja Susanna Paavilainen. 

Syyttämättäjättämispäätösten taustalla on usein monitulkintainen laki: jos laiminlyönnin tahallisuudelle tai törkeälle huolimattomuudelle ei syyttäjän mielestä ole riittävästi näyttöä, tai eläimen omistussuhteeseen perustuvat hoitovastuut ovat epäselviä, jää tapaus usein syyttämättä. Eri syyttäjänvirastoissa tahallisuutta ja hoitovastuita on tulkittu keskenään ristiriitaisesti. Joissain tapauksissa omistaja on vapautettu vastuusta, jos hän on luovuttanut hoidon toiselle henkilölle. Toisinaan taas hoitaja ei ole saanut laiminlyönneistään huolimatta syytettä, sillä vastuun on katsottu kuuluvan omistajalle.

– On erittäin huolestuttavaa, että tuomioistuinten langettamien rangaistusten ja seuraamusten välillä on eroja. Myös syyttämättäjättämispäätöksissä on eroja virastokohtaisesti. Syyttäjän asenne eläinsuojelua kohtaan voi vaikuttaa hyvin paljon siihen, minkälaisia juttuja hän lähtee viemään eteenpäin. Rangaistuskäytäntöihin vaikuttavat myös syyttäjien tulkinta- ja resurssierot eri puolilla maata. Tämä vaarantaa kansalaisten yhdenvertaisuuden lain edessä, kun samantyyppisestä teosta voidaan langettaa eläinsuojelurikostuomio tai antaa syyttämättäjättämispäätös. Syyttämättäjättämispäätöksiä tehtiin vuonna 2013 selvästi eniten Itä-Suomessa, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli.

Järjestöt korostavat, että riittävän monen asiantuntijan kuuleminen tapausten ratkaisussa olisi tärkeää. 

– Tuomioiden eteneminen oikeuteen ja niiden asiantunteva käsittely on usein aktiivisen ja osaavan valvontaeläinlääkärin, eläinsuojeluvalvojan ja SEYn eläinsuojeluneuvojan ansiota: juuri heillä on tarvittavaa kuva-aineistoa, taustatietoja ja eläinsuojelusäännösten tuntemusta. Olisikin syytä miettiä, pitäisikö syyttäjille ja poliiseille tarjota koulutusta ja lisäresursseja eläinsuojeluasioiden käsittelyyn, jotta yhä useampi eläinsuojelurikosepäily etenisi oikeuteen ja johtaisi tuomioon asti, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Helena Suni.

Eläinten hyvinvointia ajavat järjestöt muistuttavat, että eläinsuojelurikkomusta tai -rikosta epäiltäessä jokaisen velvollisuus on tehdä asiasta tutkintapyyntö.

SEYn tavoitteet uuteen eläinsuojelulakiin lain valvonnan parantamiseksi

Muun muassa nämä tapaukset jäivät syyttämättä vuonna 2013:

Kissan lopettaminen lyömällä kirveellä päähän. Rikos katsottiin niin vähäiseksi, että siitä olisi määrätty vain sakkoseuraamuksia – syyte jätettiin nostamatta.

Niin sanottu Pelkosenniemen laiminlyötyjen samojedien tapaus: koirien hoito laiminlyötiin vuosina 2010–2013. Teko katsottiin lieväksi ja jätettiin kohtuuperiaatteen takia syyttämättä. SEY on tehnyt tapauksesta kantelun valtakunnansyyttäjänvirastolle. Lisää aiheesta

Karjatilalle tehtiin vuosien 2006–2011 välisenä aikana 16 eläinsuojelutarkastusta, joissa havaittiin lukuisia ja toistuvia ongelmia. Eläimet kärsivät muun muassa lannan aiheuttamista ihorikoista ja aliravitsemuksesta ja vasikat kahlasivat ulosteessaan. Teko katsottiin lieväksi, ja sen syyteoikeus ehti vanheta ennen kuin tapaus päätyi syyttäjänvirastolle vuonna 2013. Eläinsuojelurikkomus ja lievä eläinsuojelurikos vanhenevat kahdessa vuodessa. Syyttäjä totesi teon muutenkin niin vähäiseksi, että siitä olisi seurannut vain sakkorangaistus ja hän olisi jättänyt sen syyttämättä, vaikkei syytteen nostamisen määräaika olisikaan umpeutunut.

Omistaja jätti koiransa kytkettynä ja ruoatta asuntoon useiksi päiviksi, mutta ei joutunut vastuuseen, koska hän oli luovuttanut koiran hoidon toiselle henkilölle. Lisää aiheesta

Henkilö oli ottanut huolehdittavakseen koiran, joka kärsi toukkien aiheuttamasta kudostuhosta ja ihonalaisesta tulehduksesta. Hoitaja ei vienyt koiraa eläinlääkäriin, vaikka tulehdus oli hengenvaarallinen. Hänen ei kuitenkaan katsottu syyllistyneen törkeään huolimattomuuteen, koska hoitovastuu kuuluu omistajalle.

Aviopari jätti kissansa melkein kahdeksi viikoksi yksinään asuntoonsa. Hoitovastuun katsottiin koskevan vain omistajaksi ilmoittautunutta vaimoa, ja aviomies säästyi syytteiltä.

Kasvattaja teetti pentuja vakavan perinnöllisen sairauden geeniä kantavalla koiralla. Osa pennuista sairastui ja jouduttiin lopettamaan. Suomen Kennelliitto teki tutkintapyynnön kasvattajasta. Yhden pennun ostajat veivät tapauksen kuluttajariitalautakuntaan ja vaativat kasvattajalta hoitokorvauksia. Syyttäjä ei tulkinnut tapausta eläinsuojelurikokseksi eikä nostanut syytettä. Koiralla olleen sairauden todentaminen oli vaikeaa, eivätkä eläinlääkärin lausunnotkaan vahvistaneet pentujen kärsimyksen johtuvan nimenomaan epäillystä sairaudesta. Lisää aiheesta

Lisätietoja:
Eläinsuojeluliitto Animalia
Salla Tuomivaara, toiminnanjohtaja p. 050 384 5072
salla.tuomivaara@animalia.fi

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY
Susanna Paavilainen, puheenjohtaja p. 044 504 4464,
susanna.paavilainen@gmail.com

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
Kati Pulli, toiminnanjohtaja p. 050 371 2740
kati.pulli@sey.fi

Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry.
Helena Suni, hallituksen puheenjohtaja p. 050 324 1779
helena.suni@kennelliitto.fi

Suomen Kissaliitto
Veikko Saarela, puheenjohtaja puh. 050 336 2110
puheenjohtaja@kissaliitto.fi

Sähköistä eläinsuojeluilmoitusta voi käyttää, kun epäilee eläinten huonoa kohtelua. Ilmoitukset ohjataan SEYn eläinsuojeluneuvojille ja tarvittaessa eläinsuojeluviranomaiselle. Kiireellisissä tapauksissa on syytä ottaa yhteys suoraan alueen eläinsuojeluneuvojaan tai eläinlääkäriin, ja akuuteissa tapauksissa poliisiin.

Sähköinen eläinsuojeluilmoitus