Porvoossa, Boen kartanon mailla järjestettiin 22.-23. syyskuuta 2018 englantilaisten kanakoirien 125-vuotisjuhlametsästyskokeet. Juhlakokeiden järjestelyistä vastasi vuonna 1901 perutettu Kanakoirakerho – Hönhundssektionen ry. Samoilla mailla järjestettiin Suomen ensimmäiset kenttäkokeet englantilaisille kanakoirille eli settereille ja pointtereille syyskuussa 1893. Tästä käynnistyi Suomen Kennelliiton koetoiminta. Tänä päivänä koemuotoja on yli 70 ja kokeita järjestetään vuosittain noin 16 000. Englantilaisten kanakoirien kokeissa suorituksia on vuosittain yli 700.
Porvoossa kilpailtiin kanakoirien kenttäkokeissa, mikä tarkoittaa, että maastoina olivat avonaiset pellot ja laidunmaat. Suomessa englantilaisilla kanakoirilla metsästetään myös metsässä (kanakoirien metsäkoe eli KAME) ja tunturissa (kanakoirien tunturikoe eli KATU). Kentällä ja tunturissa koirat työskentelevät pareittain.
Viikonlopun aikana kilpailtiin avoimessa-, nuorten- ja voittajaluokassa sekä sunnuntaina lisäksi kansainvälisessä voittajaluokassa, jossa jaossa oli myös kansainvälinen käyttökoesertifikaatti eli CACIT.
Syysmyrskyä luvanneet sääennusteet eivät toteutuneet ja molempina päivinä saatiin nauttia kauniista, aurinkoisesta säästä. Kenttäkokeissa riistana olivat pääosin peltopyyt ja fasaanit. Viikonlopun aikana lintuja riitti ja jokaiselle koiralle saatiin lintutilanteita.
Molempina päivinä kilpaili lähes kolmekymmentä koiraa. Sunnuntaina kansainväliseen voittajaluokkaan osallistui kuusi koiraa.
Kansainvälisen voittajaluokan tuomaroi FCI:n kanakoirakomission jäsen ylituomari Henrik Standertskjöld-Nordenstam, jonka mukana maasto-oppaana kulki maanomistaja Leif Hagelstam. Historiallista koetta seuraamassa oli myös Suomen Kennelliiton valtuuston puheenjohtaja ja pitkän linjan kanakoiravaikuttaja Eeva Anttinen.
– Säännöt eivät ole juurikaan muuttuneet 125 vuodessa. Joitain pieniä muutoksia on tullut esimerkiksi hakuerien pituuteen ja nykyään kilpailuluokkia on vähemmän, kertoi Anttinen ennen kokeen alkua.
Kokeessa haetaan palkintojen arvoisia suorituksia. Pahoista virheistä koirien kilpailu päättyy siltä päivältä. Esimerkiksi sunnuntaina nähtiin joitakin linnun perään karkaamisia. Koemuotona kenttäkoe on yleisöystävällinen, sillä koirat pysyvät silmänkantaman päässä. Näin ollen hienoista seisonnoista ja lintutilanteista pääsivät nauttimaan myös muut paikallaolleet tuomarin ja ohjaajien lisäksi.
– Tämä on tosi mielenkiintoista, ja olisi hienoa omistaa joskus itsekin kanakoira, kertoi metsästyskoetta ensimmäistä kertaa isänsä Jari Savelan kanssa seuraamaan tullut 10-vuotias Vilho Savela.
Päivä huipentui gordoninsetteri Kesärannan Svanten ja pointteri Riekkokirhveen Herthan kilvoitteluun kansainvälisen voittajaluokan finaalissa. Koirat pääsivät työskentelemään useammassa maastossa ja molemmille ilmoitettiin useampia seisontoja.
Ratkaisevaa tilannetta päästiin seuraamaan peltoaukealla Boen kartanon edustalla. Svanten lintutyön aikana Hertha alkoi seisoa lintua kaukana Svantesta. Hertha joutui odottamaan useita minuutteja, että tuomari pääsi paikalle ja antoi ohjaajalle luvan toimia. Lopulta nähtiin Standerstkjöld-Nordenstamin sanoin kaunis, piirteikäs seisonta, räväkkä nosto, josta laukaistiin kolme kertaa. Hertha käyttäytyi hyväksyttävän rauhallisesti lintujen siivittyessä ja saatuaan noutoluvan suoritti mallikelpoisen noudon tuoden linnun ohjaajan käteen.
Palkintojenjako suoritettiin kartanon pihamaalla, jossa 125 vuotta sitten ykköspalkinnolla palkittiin pointteriuros Milton Totnes luokkansa parhaana.
– Kansainvälisen voittajaluokan voittaja osoitti tänään hienoja hermoja, rauhallisuutta ja esitti kauniita linnunottoja. Tästä hyvästä pointterinarttu Riekkokirhveen Hertha palkitaan sertifikaatilla ja kansainvälisellä käyttökoesertifikaatilla, CACIT:lla. On hienoa, että tässä historiallisessa kokeessa voidaan jakaa nämä harvinaiset korkeimmat palkinnot, totesi Standertskjöld-Nordenstam liikuttuneena kokeen päätyttyä onnitellessaan Herthan omistajaa Marko Stålnackea.
Lisätietoja
viestinta@kennelliitto.fi