Kennelliitto teetti lääkäri Heimo Langinvainion johdolla tutkimuksen ”Koiranomistajuus Suomessa: Tutkimus hyvinvointi- ja terveystekijöistä Terveys 2000 -aineiston valossa”. Tutkimuksen tekijöinä Langinvainion lisäksi olivat tutkijat Kaisla Joutsenniemi ja Maiju Pankakoski. Langinvainio on nyt myös laatinut kyselyn, joka luotaa koiranpidon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Kysely toteutetaan joulukuussa kaikille koiranomistajille.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Terveys 2000 -aineiston valossa tehdyssä tutkimuksessa Langinvainio tarkastelee koiranomistajuuden sosiodemografiaa ja eräitä terveystekijöitä. THL selvitti tutkimuksessa aikaisemmin tärkeimpiä kansansairauksia sekä väestön työ- ja toimintakykyä. Tutkimuksessa kysyttiin myös, oliko tutkittavilla koira.
- Koiranpitoon liittyvien tulosten analysointi kohdistuu aineiston yli 30 vuotta täyttäneisiin aikuisiin. Otokseen kuului 8028 henkilöä, joista haastateltiin 6986 henkilöä. Väestötutkimus uusittiin vuonna 2011, jolloin koiranomistajuutta koskevat kysymykset olivat jääneet pois, Heimo Langinvainio selvittää.
Kirjallisuuskatsauksessa referoidaan sekä Suomessa että ulkomailla tehtyä tutkimusta. Suomessa on tarkasteltu erityisesti koiran psykososiaalista merkitystä. Koiralla on oma roolinsa seurakoirana, ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitäjänä, sosiaalisten suhteiden fasilitoijana ja terapiakoirana hoitotyössä. Myös koiran vaikutuksesta lasten ja nuorten sosiaaliseen kasvuun ja erityistarpeisten lasten emotionaaliseen kehitykseen on saatu näyttöä.
Tässä tutkimuksessa neljäsosalla suomalaisista oli koira. Yhteensä 75 % omisti tai oli joskus omistanut koiran. Suurin osa koiranomistajista oli 30–44-vuotiaita ja suurin osa oli naimisissa - yleisemmin kuin ne, joilla ei tutkimushetkellä ollut koiraa (”koirattomat”). Parisuhteessa koiranomistajista eli 81 %, koirattomista noin 70 %. Eronneiden ja leskeytyneiden miesten joukossa oli 10 % vähemmän koiranomistajia kuin vastaavien naisten joukossa.
Suurimmalla osalla koiranomistajista oli keskiasteen koulutus, kuitenkin naiset olivat miehiä useammin korkeasti koulutettuja. Yrittäjiä oli koiranomistajien joukossa enemmän kuin koirattomien joukossa. Koiranomistajat asuivat myös muita useammin omakotitalossa. Heillä oli keskimäärin käytössään 20 asuinneliötä muita enemmän ja suurempi ruokakunta.
Koiranomistajista henkisesti vähiten kuormittuneita olivat avioliitossa elävät miehet. Eronneet miehet sen sijaan olivat huomattavasti kuormittuneempia. Naisilla ero ryhmien välillä oli huomattavasti pienempi. Miehillä kuormittuneisuus lisääntyi tasaisesti iän myötä. Se sijaan yli 65-vuotiailla naiskoiranomistajilla oli enemmän henkisiä voimavaroja kuin miehillä ja koirattomilla naisilla. Koira näyttää suojelevan naisia stressiltä myöhemmässä ikävaiheessa.
Koiranomistajat tupakoivat ja käyttävät alkoholia keskimäärin enemmän kuin koirattomat. Koiranomistajat istuivat lähes puoli tuntia vähemmän viikonloppuna kuin muut. He myös harrastavat vähintään 4 tuntia kevyttä liikuntaa viikossa. Myös turvallisuuden kokemiseen koira vaikuttaa myönteisesti. Naisia, jotka eivät pelkää koskaan liikkua asuinalueellaan oli lähes 10 % enemmän koiranomistajien kuin koirattomien joukossa. Koiranomistajista yli 80 % miehistä ja yli puolet naisista ei ollut koskaan kokenut turvattomuutta asuinalueellaan.
Tutkimuksen tarkoituksena oli saada yleiskuva koiranpidosta Suomessa ja siten luoda perusta jatkotutkimukselle. Tältä pohjalta toteutetaan nyt joulukuussa syventävä kyselytutkimus kaikille koiranomistajille tai joskus koiran omistaneille. Koiran terveysvaikutuksia on tehdyn tutkimuksen valossa aiheellista tutkia lisää sekä yksittäisen koiranomistajan ja että kansanterveyden näkökulmasta.
Osallistu Kennelliiton juhlavuoden 2014 suureen koirakyselyyn!
Kennelliiton tulevaisuustoimikunta on avannut verkkoon "Hyvää elämää koiran kanssa"-teemavuoden 2014 koirakyselyn. Kyselyllä selvitetään koiranpidon merkitystä erityisesti hyvinvoinnin kannalta. Kysely on avoin sekä aktiiviharrastajille että kotikoiran omistajille riippumatta Kennelliiton jäsenyydestä. Myös kaikki ne voivat osallistua, joilla on elämänsä aikana ollut koira/koiria, mutta juuri tällä hetkellä ei ole koiraa.
Varaa vastaamiseen parisenkymmentä minuuttia. Vastaaminen tapahtuu nimettömänä eikä vaadi kirjautumista. Vastanneiden kesken arvomme iPadin.
Toivomme mahdollisimman aktiivista osallistumista tähän Kennelliiton tärkeään tutkimukseen!