Kennelliiton syysvaltuusto kokoontui Espoossa 24. marraskuuta. Kokouksessa muun muassa valittiin Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja, jäsenet hallitukseen erovuoroisten tilalle, hyväksyttiin Kennelliiton tulevan vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä päätettiin erilaisista harrastusmuotojen sääntöjen tarkistuksista.

 

Paikalla kokouksessa Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa oli yhteensä 118 äänioikeutettua valtuutettua tai varavaltuutettua.

Valtuuston kokousta edelsi valtuustoseminaari lauantaina 23. marraskuuta. Seminaarissa käytiin läpi valtuuston kokoukseen tulevia asioita ja keskusteltiin Kennelliiton tulevaisuudesta. 

Hallitukseen valitut syksy 2024_Jukka Pätynen
Kuvassa vasemmalta Kimmo Mustonen, Tiina Vaittinen, Kari Leppänen ja Kirsi Sainio.

Hallituksen puheenjohtajaksi Kimmo Mustonen

Hallituksen puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle valittiin nykyisen puheenjohtajan Esa Kukkosen puheenjohtajan vaalissa haastanut Kimmo Mustonen äänin 64–49 (ääniä annettiin 113). Mustonen on toiminut pitkään hallituksen jäsenenä, ja on tällä hetkellä hallituksen varapuheenjohtaja sekä näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunnan puheenjohtaja.

Syyskokouksessa valittiin kolme jäsentä kolmivuotiskaudelle erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle. Äänestyksessä ääniä antoi 116 valtuutettua. Valituksi kolmivuotiskaudelle tulivat Kirsi Sainio 83 äänellä, Kari Leppänen 73 äänellä ja Johanna Markola 71 äänellä. Neljäs ehdokas Jouni Leppänen sai 57 ääntä.

Lisäksi hallituksen puheenjohtajaksi valitulta Kimmo Mustoselta vapautuvalle paikalle vuodeksi 2025 valittiin 69 äänellä Tiina Vaittinen. Toinen ehdokas Seppo Tarvainen sai 45 ääntä. Ääniä annettiin tässä äänestyksessä kaikkiaan 115.

Kennelliiton vuoden 2025 talousarvio on hieman ylijäämäinen

Valtuusto hyväksyi Kennelliiton vuoden 2025 talousarvion ja vahvisti toimintasuunnitelman muutamilla lisäyksillä ja tarkennuksilla. Kennelliiton talousarvio on 20 000 euroa ylijäämäinen. Talousarvio on laadittu ottaen huomioon laskeneet tuotot, eli rekisteröinti- ja jäsenmäärien lasku. Talousarviossa on otettu myös huomioon ne toimenpiteet, joilla tulonlähteet pyritään turvaamaan.

Valtuusto päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että rekisteröintimaksuluokissa siirrytään vuonna 2025 kahteen maksuluokkaan aiempien kolmen maksuluokan sijasta. Ensimmäisessä maksuluokassa koiran rekisteröintimaksun hinta on 38 euroa. Tähän luokkaan kuuluvat kennelnimen omistavien, kasvattajasitoumuksen allekirjoittaneiden, Kennelliiton ja rekisteröitävän rodun rotuyhdistyksen jäsenten Kennelliiton hyväksymässä rekisterissä olevien koirien jälkeläiset. Luokassa ovat mukana myös rotuunotetut koirat lukuunottamatta kotimaisia rotuja, joilla ei ole rotuunoton rekisteröintimaksua. Toiseen maksuluokkaan kuuluvat kaikki muut koirat. Rekisteröintimaksu koiralle on tässä luokassa 76 euroa.                 

Valtuusto päätti hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan palkkioista vuonna 2025. Palkkiot ovat samat kuin kuluvana vuonna. Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 400 euroa ja jäsenille 200 euroa kokoukselta.

Kennelliiton jäsenille kehitetään uusia jäsenetuja ja parempia palveluita

Hallituksen puheenjohtaja Esa Kukkonen avasi tarkemmin Kennelliiton vuoden 2025 toimintasuunnitelmaa. Siinä Kennelliiton visio on kiteytetty uuteen muotoon Hyvää koiranelämää ja mielekästä harrastamista. Kennelliiton toiminnan tulee tukea eläinten hyvinvointia ja järjestäytynyttä koiraharrastusta. Tavoitteena on, että kaikki koiranomistajat sitoutuvat Kennelliittoon ja sen arvoihin. 

Kennelliiton rekisteröinti- ja jäsenmäärät ovat laskeneet, kuten monissa muissakin Euroopan maissa. Koirien kasvatustoiminta on keskittynyt yhä harvemmille kasvattajille. Haasteena on säilyttää rekisteröityjen rotukoirien suosio korkealla. Kennelliiton tulee tukea järjestäytynyttä koirankasvatustyötä.

Jäsenet ja sidosryhmät toivovat Kennelliitolta tavoitteellisempaa ja yhteiskunnallisesti vaikuttavampaa toimintaa. Jäsenet toivovat myös parempia jäsenetuja ja -palveluita sekä parempaa osallistamista. Toimintasuunnitelmaan onkin sisällytetty useita toimia näiden asioiden edistämiseksi.

Tulevana vuonna Kennelliiton toiminnassa on teemana kansainvälinen toiminta. Maailman Voittaja 2025 -näyttely järjestetään Helsingissä 8.–10. elokuuta. Suomi toimii myös FCI:n yleiskokouksen isäntämaana 4.–5. elokuuta.

Vinttikoirakokeille ja rally-tokolle uudet säännöt

Valtuusto päätti useista sääntömuutoksista. Suomen Vinttikoiraliiton esitys vinttikoirakokeiden uusiksi säännöiksi sekä Suomen Palveluskoiraliiton esitys rally-tokon uusiksi säännöiksi hyväksyttiin esitetyssä muodossaan. Vinttikoirakokeiden uudet säännöt tulevat voimaan 1.3.2025 alkaen ja Rally-tokon uudet säännöt 1.1.2026 alkaen. Uutena rally-tokon säännöissä on muun muassa seniorien kilpailuluokka tässä kilpailumuodossa. 

Dreevereiden valionarvosääntöihin muutoksia

Valtuusto hyväksyi muutokset dreeverien käyttövalionarvosääntöön (FI KVA-DRAJ). Valtuusto hyväksyi myös esityksen ajokokeiden käyttövalionarvon (FI KVA-AJOK) myöntämisestä dreevereille sekä muutokset dreeverien muotovalionarvosääntöön (FI MVA). Kaikki valtuustolle esitettyihin sääntöesityksiin Kennelliiton koe- ja kilpailutoimikunnassa tehdyt muutosesitykset on käyty läpi Suomen Dreeverijärjestön kanssa ennen niiden tuomista valtuustolle. Sääntöuudistukset tulevat voimaan 1.1.2025.

Lisäksi valtuusto päätti lakkauttaa vuonna 1.1.1995 voimaan tulleen, valtuuston 26.11.2023 lakkauttaman luolakoirien taipumuskokeiden (LUT, LUO) säännöstön mukaisen käyttövalioarvosäännön. Tuloksia, joiden perusteella valionarvoa voisi hakea, ei voi enää saada.

Pohjoismaiden juniori- ja veteraanivalionarvot voi jatkossa saavuttaa sertifikaateilla kahdesta Pohjoismaasta

Pohjoismaissa on otettu tämän vuoden alusta käyttöön pohjoismaiset juniori- ja veteraanisertifikaatit sekä pohjoismaiset juniori- ja veteraanivalionarvot. Pohjoismaisia sertifikaatteja jaetaan NORD-näyttelyissä. Valtuusto hyväksyi näitä valionarvoja koskevat muutokset koiranäyttelysääntöihin sekä valionarvosääntöihin. Muutokset sääntöihin tehtiin, jotta käytäntö olisi sama kuin muissa Pohjoismaissa. 

Pohjoismaista juniori- tai veteraanivalionarvoa (NORDIC JMVA tai NORDIC VMVA) voi anoa, jos on saanut kolme juniori- tai kolme veteraanisertifikaattia kahdesta eri Pohjoismaasta kolmelta eri tuomarilta. Kummankaan valionarvon saamiseen ei edellytetä käyttökoetulosta. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2025.

Valtuustossa muistettiin ansioituneita jäseniä

Valtuuston kokouksen yhteydessä muistettiin perinteiseen tyyliin ansioituneita jäseniä. 

Kennelliiton kultaisen ansiomerkin vastaanotti Satu Tupeli-Kokkonen.

Kokouksessa luovutettiin suomenlapinkoirapatsas emeritusulkomuototuomari -arvon saavalle Kari Järviselle. Valtuustolle esiteltiin myös suomenpystykorvapatsaan saava Bjarne Westerback, joka ei ollut paikalla kokouksessa.

Valtuustolle esiteitiin myös uusi emeritaulkomuototuomari Zidy Munsterhielm-Ehnberg sekä emeritusylituomarit Ahti Kotajärvi, Rauli Markelin, Matti Sivula ja Pentti Örn.

Valtuusto keskusteli pienten rotujärjestöjen tilanteesta

Valtuusto sai kokouksen lopuksi tiedoksi ne perinnöllisten sairauksien ja vikojen vastustamisohjelmat (PEVISA), joita koskevat esitykset tai päätökset eivät ole olleet PEVISA-säännön mukaisia.

Kokouksen päätteeksi valtuuston puheenjohtaja Eeva Anttinen esitti vielä valtuustolle huolensa pienten rotujärjestöjen tilanteesta. Tällä hetkellä rotujärjestöistä osa ei täytä kaikkia rotujärjestönä toimimisen kriteereistä. Anttinen vetosikin pieniin rotujärjestöihin siitä, että nämä miettisivät, mitä tässä tilanteessa voisivat tehdä.

 

Lisätiedot

Kennelliiton valtuuston puheenjohtaja
Eeva Anttinen
eeva.anttinen@kennelliitto.fi
puh. 050 407 8484

Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja
Esa Kukkonen
esa.kukkonen@kennelliitto.fi
puh. puh. 050 548 2682

 

Voit olla kiinnostunut myös näistä