Kennelliiton syysvaltuusto kokoontui Espoossa 26. marraskuuta. Kokouksessa muun muassa valittiin jäsenet hallitukseen erovuoroisten tilalle, hyväksyttiin Kennelliiton tulevan vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä päätettiin erilaisista koesääntöjen tarkistuksista.
Paikalla kokouksessa Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa oli yhteensä 123 äänioikeutettua valtuutettua tai varavaltuutettua.
Valtuuston kokousta edelsi valtuustoseminaari lauantaina 25. marraskuuta. Seminaarissa käytiin läpi valtuuston kokoukseen tulevia asioita ja kuultiin tietoa Kennelliiton tietojärjestelmien ja verkkosivujen uudistuksesta sekä digipalvelustrategian valmistelusta. Kennelliiton jäsenillä oli mahdollisuus seurata osaa hallituksen jäsen Molli Nymanin vetämästä seminaarista muun muassa hallituksen ehdokaspaneeleineen suorassa verkkolähetyksessä. Linjoilla kuuntelijoita oli yli 540.
Syyskokouksessa valittiin kolme jäsentä kolmivuotiskaudelle erovuoroisten tilalle. Äänestyksessä annettiin 122 ääntä. Valituksi kolmivuotiskaudelle tulivat Risto Ylitalo 84 äänellä, Jussi Liimatainen 83 äänellä ja Carina Savander-Ranne 81 äänellä. Neljäs ehdokas Mika Laaksonen sai 53 ääntä.
Valtuusto valitsi myös Kennelliiton eettisen lautakunnan puheenjohtajan ja kuusi jäsentä toimikaudelle 2024–2026. Lautakunnan puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti OTK Nina Pärssinen. Jäseniksi valittiin 106 äänellä VT,OTM, HTM Johanna Pekkanen, 100 äänellä Reino Korpela, 90 äänellä OTK Simo Pietiläinen, 83 äänellä Tapio Toivola, 80 äänellä Harri Lehkonen ja 75 äänellä OTK Tuula Sario. Seitsemäs ehdokas Maaret Tapio sai 72 ääntä. Äänestyksessä annettiin 123 ääntä.
Valtuusto hyväksyi Kennelliiton vuoden 2024 talousarvion ja vahvisti toimintasuunnitelman. Kennelliiton budjetti on 180 000 euroa alijäämäinen. Syitä alijäämään ovat rekisteröintimaksutuottojen ja jäsenmaksutuottojen lasku, henkilöstön kokonaiskustannusten kasvu, Koiramme-lehden tilaushinnan kasvu sekä muun muassa jälkeen kasvaneet toimitilakustannukset Kennelliiton myytyä Kamreerintien toimitilansa vuonna 2021. Myös yleinen hintatason nousu kasvattaa Kennelliiton kaikkien osastojen budjetoituja kustannuksia.
Rekisteröintimaksuluokat vuonna 2024 tulevat olemaan samat kuin tänäkin vuonna. Kohonneiden postituskustannusten vuoksi käsittelymaksu pentueen rekisteröintitodistuksen toimittamisesta nousee kaikissa maksuluokissa kymmeneen euroon.
Tulevana vuonna Kennelliiton toiminnassa on teemana koiran terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Erityistehtäviä ovat Kennelliiton toimiston muutto uusiin toimitiloihin, Maailman Voittaja 2025 -näyttelyn valmistelu sekä Kennelliiton tytäryhtiöiden sulautuminen yhteen vuoden 2024 alusta.
Valtuusto hyväksyi Kennelliiton jalostusstrategian kaudelle 2024–2028. Jalostusstrategia koskee kaikkia rotuja. Se pohjautuu nykyiseen jalostusstrategiaan. Se on sopusoinnussa Kennelliiton yleisten ja jalostusta ohjaavien sääntöjen ja ohjeiden kanssa. Lisäksi jalostusstrategiassa on otettu huomioon vuonna 2024 voimaan tuleva eläinten hyvinvointilaki sekä Luonnonvarakeskuksen (LUKE) raportissa vuodelta 2023 mainitut koiranjalostuksen ongelmakohdat. Jalostusstrategia noudattaa kansainvälisen kennelunioni FCI:n kasvatusta ohjeistavaa säännöstöä, FCI:n ohjeistusta rotujen ja rotumuunnosten risteytyksistä, ja on linjassa myös FCI:n kansainvälisen jalostusstrategian kanssa.
Valtuusto hyväksyi Kennelliiton vuoden 2024 alusta voimaan tulevan uuden säännön koirien perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmasta eli PEVISA-säännön. Päivitetty versio huomio uuden tulevan eläinten hyvinvointilain ja Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tänä vuonna julkaistussa raportissa mainitut koiranjalostuksen ongelmakohdat. PEVISA-sääntöä on myös hieman selkeytetty edellisestä päivityksestä. Edellisen kerran PEVISA-sääntö on päivitetty vuonna 2008.
Uuden säännön mukaan Kennelliiton hallitus voi erittäin painavista syistä asettaa rodulle PEVISA-ohjelman, jos rodun terveys ja hyvinvointi sitä vaatii, eikä rotujärjestö itse esitä rodulle PEVISAa.
Valtuusto päätti äänin 58–57 hyväksyä luolakoirien taipumuskokeille uudet säännöt. Valtuuston kokouksessa äänestyksessä oli läsnä 115 äänivaltaista kokousedustajaa.
Kennelliiton hallitus keskeytti luolakoirien taipumuskokeet ja -harjoitukset 27. maaliskuuta ja antoi alaisensa koe- ja kilpailutoimikunnan tehtäväksi selvittää yhteistyössä luolakoirien taipumuskokeen kollegion (niin sanottu LUT-kollegio) kanssa, miten kokeiden sääntöjä tulisi uudistaa. Saadun selvityksen pohjalta hallitus päätyi kokouksessaan 5. lokakuuta esittämään valtuustolle, että luolakoirien taipumuskokeet lopetetaan kokonaan. Valtuustossa äänestyksessä olivat vastakkain hallituksen koe- ja kilpailutoimikunnan sääntömuutosesitys ja hallituksen esitys LUT-kokeiden lakkauttamisesta.
Yhteensä 40 valtuuston jäsentä sekä valtuuston varapuheenjohtaja Jari Parkkisenniemi jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.
Tarkempaa tietoa päätöksestä löytyy Kennelliiton tiedotteesta.
Valtuusto hyväksyi uudistetun Kennelliiton yleinen kokeiden ja kilpailujen ajankohdan siirto tai peruutus -säännön. Sen mukaan koe pitää siirtää, jos sää- tai keliolosuhteet ovat koirille tai mahdollisille riista- tai kohde-eläimille kohtuuttoman epäedulliset niitä vahingoittavat, tai eläinten hyvinvoinnille aiheutuisi tarpeetonta vaaraa. Jos siirto ei ole mahdollinen, tulisi koe keskeyttää. Kokeissa, joissa maastot ovat laajalla alueella, voi yksittäisen tai yksittäisten koirien koesuorituksen keskeyttää ilman, että koko koe joudutaan perumaan. Suositusluonteinen lämpötilaraja kaikille koirakokeille tai -kilpailuille on +/- 20 astetta. Koemuodon haltija laatii tarvittaessa ohjeistuksen koemuodon lämpötilarajoista ja siitä, miten niiden osalta toimitaan. Uudistettu sääntö tulee voimaan vuoden 2024 alusta.
Pohjoismainen kennelunioni PKU on päättänyt ottaa vuoden 2024 alusta käyttöön pohjoismaiset juniori- ja veteraanisertifikaatit sekä pohjoismaiset juniori- ja veteraanivalionarvot. Pohjoismaisia sertifikaatteja jaetaan NORD-näyttelyissä. Valtuusto hyväksyi näiden uusien valionarvojen muutokset koiranäyttelysääntöihin sekä valionarvosääntöihin. Pohjoismaista juniori- tai veteraanivalionarvoa (NORDIC JMVA tai NORDIC VMVA) voi anoa, jos on saanut kolme juniori- tai kolme veteraanisertifikaattia kolmesta eri Pohjoismaasta kolmelta eri tuomarilta.
Valtuusto hyväksyi vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskokeen (VAHI) uudistetut säännöt ja muutoksen vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskokeen (FI-KVA-VAHI) käyttövalionarvoon. Muutoksen mukaan FI KVA-VAHI -käyttövalionarvon voi saada koira, jolla on kolme hyväksyttyä tulosta vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskokeesta, ja näistä yksi on käytännön jäljen kokeesta. Sääntömuutokset tulevat voimaan vuoden 2024 alusta.
Valtuusto hyväksyi myös paimennuskollegion esitykset kansallisiksi poikkeuksiksi FCI:n perinteisen paimennuksen paimennuskoesäännöksi.
Valtuusto sai kokouksen lopuksi tiedoksi ne perinnöllisten sairauksien ja vikojen vastustamisohjelmat (PEVISA), joita koskevat esitykset tai päätökset eivät ole olleet PEVISA-säännön mukaisia.
Valtuuston kokouksen yhteydessä muistettiin perinteiseen tyyliin ansioituneita jäseniä. Kokouksen aluksi esiteltiin uudet ulkomuototuomariemeritius Henrik Hannelius sekä ylituomariemeritiukset Stig Sundman, Pertti Tamminen ja Pentti Åhman.
Kennelliiton kultaisen ansiomerkin vastaanotti Matti Envall ja ajokoirapatsaan Sakari Poti.
Lisätiedot
Kennelliiton valtuuston varapuheenjohtaja
Jari Parkkisenniemi
jari.parkkisenniemi@kennelliitto.fi
puh. 050 355 5087
Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja
Esa Kukkonen
esa.kukkonen@kennelliitto.fi
puh. puh. 050 548 2682