Kennelliiton valtuusto kokoontui Hanasaaressa: Esitys liiton uusista säännöistä etenee yleiskokoukseen

Valtuuston kokouksen aluksi muistettiin poisnukkuneita kunniajäseniä Tauno Suomelaa ja Krister Mattssonia, valtuuston varajäsentä Krista Westeriä sekä emeritiusulkomuoto- ja ylituomari Esko Nummijärveä.

Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen luovutti Kennelliiton kultaisen ansiomerkin Eino Holopaiselle, Kimmo Nokelaiselle, Antti Paanaselle ja Hannu Paloselle. Kennelliiton kultainen ansiomerkki on myönnetty keväällä myös Krista Westerille ja Heikki Vihannalle.

Valtuustolle esiteltiin uudet emeritius- ja emeritatuomarit Juhani Aaltonen, Mauno Jokinen, Raimo Louhi, Anna-Liisa Rönnblad ja Kari S. Virtanen.

Valtuusto onnitteli Martti Mannersuota, jolle Tasavallan presidentti on myöntänyt eräneuvoksen arvon 17.5.2019.

Kennelliiton kultaisen ansiomerkin vastaanottivat valtuuston kokouksessa Eino Holopainen, Hannu Palonen, Antti Paananen ja Kimmo Nokelainen.

Tasavallan presidentiltä 17.5.2019 eräneuvoksen arvonimen saanut Martti Mannersuo ja valtuuston puheenjohtaja Eeva Anttinen.

Kennelliiton sääntöihin ei esitetä suuria muutoksia

Kennelliiton sääntöuudistuksen tavoitteena on ajanmukaistaa ja selkiyttää sääntöjä sekä järkeistää niiden rakennetta. Tavoitteena on myös nykyaikaistaa sääntöjen sisältöä ja niissä kirjattuja käytäntöjä ja roolituksia sekä sääntöjen kieltä. Sääntöesityksessä on myös avattu päätöksentekoprosessia ja sen aikatauluja.

Esitystä Kennelliiton uusiksi säännöiksi on valmisteltu hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkosen vetämässä työryhmässä, jossa jäseninä olivat liiton kunniapuheenjohtaja Helena Suni, valtuuston puheenjohtaja Eeva Anttinen, Kennelliiton toiminnanjohtaja Markku Mähönen ja lakimies Raisa Kiesi.

Sääntöesitys oli laajalla lausuntokierroksella vuoden 2018 keväällä, ja esitystä käsiteltiin valtuustoseminaarissa syksyllä 2018. Esitys on ennakkotarkastettu talvella Patentti- ja rekisterihallituksessa, ja säännöt menevät vielä uudelleen sinne tarkastettaviksi ennen kuin hallitus tuo ne Kennelliiton yleiskokouksen hyväksyttäviksi marraskuussa. 

Sääntöesitys käsiteltiin tarkkaan valtuuston kokouksessa. Esitykseen tehtiin kokouksessa kaksi tekstilisäysehdotusta, joista molemmista äänestettiin. Lisäksi sääntöesitykseen tehtiin tekstintarkennuksia.

Sääntöjen hallituksen tehtäviä koskevaan pykälään 15 lisättiin äänin 77-29 teksti: Hallitus käsittelee valitukset alaistensa toimikuntien tekemistä päätöksistä.

Äänin 99-12 sääntöesitykseen lisättiin Kennelliiton nykyisissä säännöissä kohdassa 22 § oleva teksti: Vapaa jäsenmaksun suorittamisesta on yhtäjaksoisesti 40 vuoden ajan Kennelliiton jäsenenä ollut henkilöjäsen.

Noseworkistä uusi Kennelliiton alainen koemuoto vuonna 2020

Kennelliiton alaisiin harrastuslajeihin saadaan ensi vuoden alusta mukaan uusi, kaikille roduille ja myös monirotuisille koirille suunnattu nosework. Valtuusto hyväksyi noseworkin koesäännön. Sääntöesitystä on valmisteltu Kennelliiton koe- ja kilpailutoimikunnan alaisessa, hallituksen jäsen Esa Kukkosen vetämässä työryhmässä, jossa on mukana sekä Kennelliiton että Nose Work Finland ry:n edustajat. Noseworkin sääntö on Kennelliiton yleisen koesääntörungon mukainen.

Nosework on kehitetty Yhdysvalloissa alun perin rescuekoirien aktivointiin. Siitä on tullut suosittu koiraharrastus. Nosework on ollut vuoden 2018 alusta maan Kennelliiton alainen virallinen koemuoto Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa.

Kennelliiton alaiseen nosework-kokeeseen voi osallistua 1.1.2020 alkaen vähintään 12 kuukauden ikäinen, Kennelliiton rotukoira- tai tunnistusmerkintärekisteriin merkitty koira. Koiranohjaajana voi toimia myös liikuntarajoitteinen henkilö. Kokeisiin osallistuvia koiria koskevat Kennelliiton antidoping-säännökset. Kokeisiin osallistuva koira ei saa olla aggressiivinen. Noseworkiä voi suorittaa sekä yhden etsintämuodon että kaikkien neljän etsintämuodon (laatikkoetsintä, sisäetsintä, ulkoetsintä ja ajoneuvoetsintä) kokeina.

Rotujärjestölehtikilpailun voitto Terrilifelle

Valtuuston kokouksessa jaettiin Koiramme-lehden päätoimittajan Tapio Eerolan esityksestä vuoden 2018 rotujärjestölehtikilpailun palkinnot. Voiton kilpailussa vei tänä vuonna Suomen Terrierijärjestön Terrilife. Lehden päätoimittaja on Tuire Okkola ja toimittaja Päivi Vallittu.

Toiselle sijalle rotujärjestölehtikilpailussa ylsi Suomen Harmaahirvikoirajärjestön Hirvikoira. Lehden päätoimittaja oli Esa Kukkonen. Lehteä toimittaa Jaakko Ilvonen.

Kolmannen sijan rotujärjestölehtikilpailussa vei Suomen sileäkarvaisten noutajien Flattiviesti, jonka päätoimittaja on Mari Mamia. Lehden toimitussihteeri on Jaana Kontto.

Rotujärjestölehtikilpailussa palkittujen lehtien edustajat Mari Mamia (Flattiviesti), Päivi Vallittu (Terrilife) ja Jaakko Ilvonen (Hirvikoira).

Vuoden 2020 jäsenmaksuihin ei muutoksia

Valtuusto päätti, että vuoden 2020 jäsenmaksut säilyvät ennallaan.

Jäsenmaksut ovat:

Henkilöjäsen 40 euroa
Perhejäsen 21 euroa
Nuorisojäsen (alle 18  vuotta) 24 euroa
Jäsenyhdistys 40 euroa

Kennelpiirit saavat vuonna 2020 pitää itsellään jäsenyhdistyksiltään perimänsä Kennelliiton jäsenmaksut ilman tilitysvelvollisuutta Kennelliitolle.

Suomen Ridgeback-yhdistyksestä uusi rotujärjestö

Kennelliiton valtuusto hyväksyi uudeksi rotujärjestöksi Suomen Ridgeback-yhdistys ry:n siten, että yhdistyksellä on läsnäolo-oikeus valtuuston kokouksissa nykyisen valtuustokauden 2017-2019 aikana. Rotujärjestöjä on nyt 95.

Uusi kennelnimisääntö voimaan vuoden 2020 alusta

Valtuusto hyväksyi eräin muutoksin uuden kennelnimisäännön. Sääntöön ei tule suuria uudistuksia. Asiasisällöt on ryhmitelty uudelleen, ja sääntöön on lisätty muutamia asioita, joita siinä ei ollut aiemmin. Kennelnimen siirron edellytyksiä on hieman muutettu ja kennelnimen muotoa tarkennettu.

Kun säännössä nykyisin todetaan, että henkilön on oltava sopiva kennelnimen saajaksi, on säännössä nyt avattu, mitä tällä tarkoitetaan. Kennelnimen hakijalla ei saa olla seuraamusta Kennelliiton sääntöjen tai ohjeiden rikkomisesta viimeisen viiden vuoden aikana. Hakijalla ei myöskään saa olla eläinten hyvinvointiin tai kohteluun liittyvää seuraamusta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kennelliitto voi tarvittaessa vaatia hakijaa toimittamaan itseään koskevan otteen Eläintenpitokieltorekisteristä.

Äänin 106-6 hyväksyttiin esitys, jonka mukaan säännön kennelnimeä koskevaan kappaleeseen lisätään teksti: Kennelnimi voidaan myöntää enintään kolmelle henkilölle yhdessä, ja kaikkien on täytettävä kennelnimen saantiehdot. 

Äänin 81-20 hyväksyttiin esitys, jonka mukaan kennelnimen hakemista koskevissa edellytyksissä oleva lause: Hakijalla ei ole eläinten hyvinvointiin tai kohteluun liittyvää seuraamusta viimeisen kymmenen vuoden aikana muutetaan muotoon: Hakijalla ei ole eettisen lautakunnan tai sitä edeltävän kurinpitolautakunnan määräämiä seuraamuksia viimeisen viiden vuoden aikana.

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti muutosesitykset hakijan kasvattajakoulutuksen suorittamista koskevista täsmennyksistä kennelnimen saantiehtoihin ja kennelnimen muutoksiin. 

Muutoksia valionarvosääntöihin

Valtuusto hyväksyi muutoksen vesipelastusvalionarvosääntöihin. Muutoksen mukaan koira saa vesipelastusvalion arvon, kun se on saanut kolmesti 1. palkinnon vesipelastuskokeen voittajaluokassa vähintään kahdelta ylituomarilta sekä vähintään laatumaininnan hyvä näyttelyssä vähintään 15 kuukauden iässä. Muutos tulee voimaan 1.8.2019.

Valtuusto hyväksyi myös lisäyksellä muutoksen Suomen Bassetkerho ry:n alaisten rotujen valionarvosääntöihin. Muutoksen taustalla on dreevereiden ajokokeen 1.8.2018 voimaan tullut sääntömuutos. Osalla rotuja käyttövaliosääntöön tarvitaan muutos, koska koemuoto on muuttunut kaksiluokkaisesta kokeesta yksiluokkaiseksi. Valionarvosäännön tekstimuotoa on myös selkiytetty. Muutokset tulevat voimaan 1.8.2019.

Olkanivelen osteokondroosi- ja kyynärnivelen inkongruenssilausuntoja aletaan tallentaa jalostustietojärjestelmään vuonna 2020

Valtuusto käsitteli kokouksensa lopuksi 12 rotuyhdistyksen tekemän valtuustoaloitteen. Yhdistykset esittivät, että Kennelliitto jatkaa olkanivelen osteokondroosilausuntojen (OC) ja lyhytraajaisten rotujen kyynärnivelen inkongruenssilausuntojen (INC) käyttöönoton valmistelua niin, että kuvista voidaan antaa virallisia lausuntoja, ja kuvat voidaan tallentaa Kennelliiton jalostustietojärjestelmään viimeistään 1.9.2019 alkaen.

Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio kertoi, että Kennelliitto on neuvotellut aloitteen tehneiden yhdistysten kanssa 14.5.2019. Neuvottelussa käytiin läpi tilannetta ja keskusteltiin siitä, miten asiaa voidaan lähteä edistämään jatkossa. Lähtökohtana on, että Kennelliiton pitää voida täyttää jäsenistölleen palvelulupaus terveystutkimuslausuntojen yhdenmukaisesta käsittelystä tilanteessa, jossa terveystutkimusten määrä kasvaa, ja lausujia on vain kaksi. Lausuntojen jatkuvuuden takaamiseen ja valitusmenettelyyn pitää löytää hyvä ratkaisu.

Nykyisessä jalostustietojärjestelmässä ei ole vielä valmiutta OC- ja INC-lausuntojen tallentamiseen. Lausuntojen käyttöönoton aikatauluun vaikuttaa myös meneillään oleva jalostustietojärjestelmän uudistus.

Valtuusto päätti, että Kennelliitto jatkaa OC- ja INC-lausuntojen käyttöönoton valmistelua niin, että lausuntoja voidaan alkaa tallentamaan jalostustietojärjestelmään vuoden 2020 aikana. Valmistelun etenemisestä tiedotetaan jäsenistölle vuoden 2019 aikana.