Kennelliiton valtuusto kokoontui Espoon Hanasaaressa 28. toukokuuta. Kokouksessa muun muassa vahvistettiin Kennelliiton vuoden 2022 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä päätettiin vuoden 2024 jäsen- ja liittymismaksuista.
- Kokouksessa oli iloinen, välitön tunnelma, kiitti valtuuston puheenjohtaja Eeva Anttinen.
Valtuuston kokouksessa oli läsnä 116 äänivaltaista valtuutettua. Paikalla olleista 38 oli täysin uusia valtuuston jäseniä.
Valtuuston kokousta edeltävä päivänä järjestettiin valtuustoseminaari, jossa oli tänä vuonna teemana koiran hyvinvointi ja koiraharrastuksen etiikka. Seminaarin esitysten jälkeen valtuuston jäsenet pääsivät kommentoimaan valmisteilla olevia Kennelliiton eettisiä ohjeita yhteisessä työpajassa.
Kennelliiton jäsenillä oli mahdollisuus seurata valtuustoseminaaria suorana verkossa. Seminaarista on myös tulossa tallenne katsottavaksi.
Valtuusto kutsui Kennelliiton uudeksi kunniajäseneksi useissa Kennelliiton eri luottamustehtävissä pitkään toimineen hallituksen edellisen puheenjohtajan Harri Lehkosen.
Kennelliiton kunniapuheenjohtaja Helena Sunille luovutettiin Kennelliiton pro cane -ansiomerkki pitkäaikaisesta, määrätietoisesta työstä Kennelliiton tavoitteiden ja koirien hyvinvoinnin edistämiseksi.
Kennelliiton kultaisen ansiomerkin vastaanotti kokouksessa Kimmo Vesanto ja karjalankarhukoirapatsaan Matti Luoso.
Valtuustolle esiteltiin myös uusi ulkomuototuomari emerita Gunnel Adlercreutz, uudet ylituomari emeritat Tiina Hiljanen, Tuula Mäenpää ja Lea Yli-Suvanto sekä uudet ylituomari emeritukset Pertti Harinen ja Risto Ojanperä.
Kokouksessa palkittiin Koiramme-lehden Rotujärjestölehtikilpailun voittajat. Voiton vei Kerry- ja vehnäterrierikerhon Kerry & Vehnä, jonka päätoimittaja on Päivi Sipiläinen. Lehti sai kiitosta korkeatasoisesta ja harkitusta kokonaisuudesta.
Toiseksi kilpailussa tuli Labradorinnoutajakerhon Labradori, jonka toimituskuntaa edustaa Lotta Vuorinen. Kolmantena palkittiin Suomen Japaninpystykorvayhdistyksen Valkohuisku. Lehden päätoimittaja on Eveliina Scharin.
Valtuuston kevätkokouksen vakioasioihin kuuluu Kennelliiton tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyväksyminen. Kennelliiton talous- ja hallintopäällikkö Unka Sarsila-Etelämäki avasi edellisen päivän valtuustoseminaarissa Kennelliiton avainlukuja. Huolimatta siitä, että viime vuoden tulos oli alijäämäinen, on Kennelliitto yhä vakavarainen. Talouden suunnittelussa tulevina vuosina on kuitenkin jatkossa huomioitava se, että rekisteröintimäärät ja Kennelliiton jäsenmäärät ovat laskeneet, ja yleinen kustannustaso noussut.
Kennelliiton vuoden 2022 vuosikertomukseen voi tutustua täällä.
Valtuusto päätti, että vuoden 2024 jäsenmaksuja korotetaan hieman, sillä yleinen kustannustaso on noussut. Nuorisojäsenten ja jäsenyhdistysten maksut eivät nouse.
Jäsenmaksut ensi vuonna ovat:
Henkilöjäsen 42 euroa
Perhejäsen 24 euroa
Nuorisojäsen (alle 18 vuotta) 24 euroa
Jäsenyhdistys 40 euroa.
Valtuusto hyväksyi Suomen Kooikerhondje ry:n rotujärjestöanomuksen siten, että yhdistyksellä on läsnäolo-oikeus valtuuston kokouksissa nykyisen valtuustokauden 2023–2025 aikana. Rotujärjestöjä on nyt kaikkiaan 98.
Valtuusto päätti, että kaikkia koemuotoja koskevaksi säännöksi nartun osallistumisoikeuden rajoitukseksi tulee vähintään 75 vuorokautta pentujen synnytyksen jälkeen. Koemuotokohtaisissa säännöissä osallistumisoikeuden rajoitus voi olla myös pidempi kuin 75 vuorokautta.
Muutos tulee voimaan 1.1.2024 niissä koemuodoissa, joissa nartun osallistumisaika kokeisiin, kilpailuihin tai testeihin on tällä hetkellä lyhyempi kuin 75 vuorokautta.
Valtuusto hyväksyi boksereiden uuden muotovalionarvosäännön. Sen mukaan tullakseen Suomen muotovalioksi koiran tulee saada koulutustunnus jostakin palveluskoira- tai pelastuskoiralajin alimmasta luokasta, ei käyttäytymiskoe eikä pelastuskoiralajin soveltuvuuskoe. Valtuusto hyväksyi myös griffon bleu de gascognen valionarvosäännön esitetyssä muodossaan. Molemmat uudet valionarvosäännöt tulevat voimaan 1.1.2024.
Valtuusto päätti, että yli 2-vuotias jonkun muun maan kuin Suomen muotovalio tulee Suomen muotovalioksi ilman lisävaatimuksia saatuaan sertifikaatin Maailman Voittaja 2025 -näyttelyssä. Tämä koskee myös Suomessa rekisteröityjä koiria.
Valtuusto hyväksyi ajokokeiden (AJOK, BEAJ), ketunajokokeen (KEAJ) ja ilveksenajokokeen (IAJOK) uudet, tarkennetut säännöt. Kaikki säännöt tulevat voimaan poikkeuksellisesti jo 1.8.2023.
Kokouksessa päästiin soveltamaan ensimmäisen kerran sähköistä äänestystä. Valtuusto hyväksyi äänin 97-14 (ääniä annettiin 111) Paula Heikkinen-Lehkosen esityksen tottelevaisuusvalion arvon muutoksesta Suomen Palveluskoiraliiton esityksen mukaisesti. Muutoksen mukaan koiralle voidaan myöntää yhdestä lajista kaksi erilaista valionarvoa: tottelevaisuusvalionarvo ja erikoistottelevaisuusvalionarvo. Kennelliiton hallitus oli esittänyt valtuustolle, että esitystä ei hyväksytä.
Kokouksen lopuksi valtuusto sai tiedoksi hallituksen hyväksymät rotukohtaiset perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmat (PEVISA), joita koskeva esitys tai päätös ei ole ollut PEVISA-säännön mukainen. Näitä olivat chesapeakelahdennoutajan, shar pein, venäjänajokoiran ja volpino italianon PEVISA-ohjelmat.
Lisätiedot:
Eeva Anttinen, Kennelliiton valtuuston puheenjohtaja
eeva.anttinen@kennelliitto.fi
puh. 050 407 8484
Esa Kukkonen, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja
esa.kukkonen@kennelliitto.fi
puh. 050 548 2682
Tiedotetta on täsmennetty 31.5.2023 kohdassa, joka koskee nartun osallistumisoikeutta kokeisiin, kilpailuihin ja testeihin. Tiedotteeseen on lisätty sääntömuutoksen voimaantuloaika.