Kennelliitto selvittää Ruokaviraston kanssa mahdollista rajapintayhteistyötä valtion koirarekisteriin

- Keskustelimme hyvin rakentavassa hengessä valtion koirarekisterin tilanteesta. Rekisterin kehittäminen on meille tärkeää. Sovimme, että käynnistämme ensi vuoden alussa selvityksen Kennelliiton ja Ruokaviraston rekisterien yhteiskäytöstä ja rajapintayhteistyön mahdollisuuksista, tiivistää tapaamisen antia Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Esa Kukkonen.

Mahdollisesta rajapintayhteistyöstä on selvitettävä muun muassa sitä, mitä tietoja rajapinnan kautta voitaisiin välittää Kennelliiton koirarekisteristä Ruokaviraston rekisteriin, ja millä edellytyksillä, millä aikataululla rajapinta rakennettaisiin, ja miten kehitystyön kustannukset jaettaisiin.

Ruokavirastosta tapaamisessa olivat mukana uusi pääjohtaja Leena Räsänen, yksikönpäällikkö Jaana Mikkola ja eritysasiantuntija Terhi Jääskeläinen. Kennelliittoa edustivat Esa Kukkosen lisäksi hallituksen jäsen, jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio ja toiminnanjohtaja Markku Mähönen.

Kennelliitto haluaa helpottaa ”tuplarekisteröintiä”

Lain mukaan kaikki Suomen koirat tulee mikrosiruttaa ja ilmoittaa Ruokaviraston koirarekisteriin tämän vuoden loppuun mennessä. Monet koiranomistajat ovat kritisoineet sitä, että koira pitää ilmoittaa erikseen valtion rekisteriin, eikä rekisteröintiä voi tehdä samalla, kun koira ilmoitetaan Kennelliiton rekisteriin.

- Rajapintoja hyödyntäen voitaisiin tulevaisuudessa hoitaa Kennelliitolle tehtävän pentueilmoituksen, omistajailmoituksen tai -muutoksen yhteydessä ilmoitukset myös valtion koirarekisteriin. Näihin liittyisi maksun periminen ja välittäminen, mutta käyttäjän ei tarvitsisi hoitaa asiaa erikseen valtion koirarekisteriin. Keskustelimme tapaamisessamme myös siitä mahdollisuudesta, että koiran rekisteröintimaksun hintaan valtion koirarekisterissä sisältyisi myös ensimmäinen haltijanmuutos, Esa Kukkonen kertoo.

Eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetussa laissa on säädetty eläinlääkäreille tuleva ilmoitusvelvollisuus koirilla diagnosoimistaan eläimen jalostuskäyttöä rajoittavista vioista ja sairauksista. Ilmoitukset tullaan tekemään Ruokaviraston koirarekisteriin. Kennelliitto toivoo myös saavansa käyttöönsä näitä tietoja, jolloin niitä voitaisiin hyödyntää jalostuksen ohjauksessa. Ruokavirasto puolestaan voisi hyödyntää tai käyttää apusyötteenä erilaisia Kennelliiton rekisteriin tallennettuja tietoja.

Väärien tietojen tahalliset ilmoittamiset valtion rekisteriin tutkitaan tarkkaan

Kennelliitto toi keskusteluissa esille myös monien koiranomistajien esille nostaman huolen valtion koirarekisteriin ilmoitetuista vääristä tiedoista, etenkin Kennelliiton rekisteriin ilmoitettujen koirien mikrosirutietojen mahdollisesta väärinkäytöstä ilmoitettaessa koiria valtion rekisteriin.

Ruokavirasto selvittää tapauksia, joissa valtion rekisteriin on ilmoitettu mahdollisesti väärää tietoa, ja vie tarvittaessa asian edelleen poliisin tutkittavaksi. Valtion koirarekisteriin kirjataan tietoja tunnistautuneena, ja tapahtumaan jää jälki siitä, kuka merkinnän on tehnyt. Jos rekisteriin ilmoittaa tahallaan väärää tietoa, voi tällaisesta teosta saada rekisterimerkintärikoksena seuraamuksena sakkoja ja ilmoittaja voi myös joutua korvaamaan vahingot viranomaiselle. Jos koiran haltija epäilee, että hänen koiransa tietoja on käytetty väärin, tulee asiasta ilmoittaa mahdollisimman pian Ruokaviraston koirarekisterin asiakaspalvelulle, joka aloittaa asian selvittelyn.

Valtion koirarekisteriä koskeviin säännöksiin on toivottu muutoksia lainvalmistelijalta. Niihin sisältyy muun muassa se, että osa rekisterin tiedoista olisi tulevaisuudessa julkisia. Samassa yhteydessä tulee mahdollisesti muutoksia myös sanktiointeihin siitä, että koirasta on ilmoitettu väärää tietoa rekisteriin, tai koiraa ei ole ilmoitettu rekisteriin.

Lisätiedot

Suomen Kennelliiton puheenjohtaja
Esa Kukkonen
esa.kukkonen@kennelliitto.fi
puh. 050 548 2682