Kennelpiirien edustajat kokoontuivat neuvottelupäiville Vantaalla 31.8.-1.9. Tapaamisessa ehdittiin ideoida kennelpiirien yhteistyötä eteenpäin reippain askelin. Päivien aikana keskusteltiin kennelpiirien välisestä koulutusyhteistyöstä ja yhteistyöstä näyttelyiden järjestämisessä sekä käytäntöjen yhtenäistämisestä muun muassa jaostojen toiminnassa. Monia käytännön toimia lyötiin lukkoon.
- Tätä projektia on leimannut tekemisen meininki. Ryhmissä on todella paneuduttu asioihin, jotka ovat piirien itsensä esiin tuomia. Tapahtumissa on vallinnut erinomainen ja tuloshakuinen ilmapiiri, iloitsee päiviä vetänyt Uudenmaan kennelpiirin tiedottaja Tapio Rantanen. Hän luotsaa viime syksynä alkanutta, tämän vuoden lopussa päättyvää kennelpiirien kehittämishanketta.
Kennelpiirit edustavat Kennelliiton alueellista toimintaa, mutta ne ovat itsenäisiä yhdistyksiä. Vuosien kuluessa jokainen kennelpiiri on järjestänyt toimintansa parhaaksi katsomallaan tavalla. Siksi piireissä on hyvin erilainen organisaatio.
Kennelpiireille työstetään tämän vuoden loppuun mennessä yhtenäistä mallisääntöä Kennelliiton valtuuston puheenjohtaja Eeva Anttisen vetämässä työryhmässä, jossa jäseninä ovat puheenjohtaja Eija Koistinen Pohjois-Karjalan kennelpiiristä, puheenjohtaja Martti Mannersuo Etelä-Pohjanmaan kennelpiiristä, puheenjohtaja Jaana Rantala Varsinais-Suomen kennelpiiristä, puheenjohtaja Pentti Ylitalo Lapin kennelpiiristä ja sihteerinä Sinikka Suntiola Salpausselän kennelpiiristä.
Jaostot toteuttavat käytännön toimintaa kennelpiirien alueella. Joissain kennelpiireissä jaostot toimivat hyvinkin itsenäisesti ja niillä on oma budjetti, joissain kennelpiireissä taas hallitus ohjaa jaostojen toimintaa hyvinkin pitkälle. Joissain kennelpiireissä vuosikokous valitsee jaostot, joissain taas hallitus.
Piirien toimintaa ohjataan käytännössä jaostojen kautta, mutta jaostojen määrä piireittäin vaihtelee paljon. Joissain pienemmissä piireissä, kuten Ahvenanmaalla jaostoja ei ole lainkaan, ja joissain piireissä jaostoja on taas monta. Piireissä, joiden alueella harjoitetaan vireää metsästyskoiratoimintaa, voi olla jaostot monelle eri metsästyskoirarodulle. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan kennelpiirissä on jaostot ajokoirille, dreevereille, beagleille, hirvikoirille, kanakoirille, luolakoirille, noutajille, pystykorville, spanieleille ja vinttikoirille. Myös metsästys- ja jäljestystoiminnalle on oma jaostonsa. Nuoriso-, kaveri- ja lukukoiratoiminnalle on joissain kennelpiireissä omat jaostonsa, joissain taas ei.
Neuvottelupäivillä valittiin työryhmä työstämään kennelpiirien jaostoille yhtenäistä toimintaohjemallia. Tarkoitus on, että kaikissa kennelpiireissä on periaatteessa sama jaostorunko, mutta jaostojen määrä voi vaihdella piirin toimintaympäristön mukaisesti. Työryhmässä ovat mukana Uudenmaan kennelpiirin puheenjohtaja Jukka Kivi, Satakunnan kennelpiirin puheenjohtaja Pekka Teini, Lapin kennelpiirin sihteeri Eila Metsävainio ja Pohjois-Hämeen kennelpiirin rahastonhoitaja Mirja Mertimo. Työryhmän kokoonkutsuja on Tapio Rantanen. Toimintaohjemalli valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä.
Kennelpiirit on jaettu neljään eri lohkoon. Näiden sisällä yhteistyötä kannattaa kehittää erityisesti koulutuksen ja näyttelyiden järjestämisen näkökulmasta. Pohjan lohkoon kuuluvat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun kennelpiirit, Idän lohkoon Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Suur-Savon ja Keski-Suomen kennelpiirit, Lännen lohkoon Vaasan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen, Satakunnan ja Ahvenanmaan kennelpiirit sekä Etelän lohkoon Varsinais-Suomen, Etelä-Hämeen, Salpausselän, Kymenläänin, Uudenmaan ja Helsingin Seudun kennelpiirit.
Ylituomari1-koulutuksen ja kasvattajan jatkokurssin järjestäminen vuorollaan lohkoittain etenee. Tätä työstetään työryhmässä, jossa ovat mukana puheenjohtaja Eija Koistinen Pohjois-Karjalan kennelpiiristä, puheenjohtaja Jari Laine Kainuun kennelpiiristä, puheenjohtaja Martti Mannersuo Etelä-Pohjanmaan kennelpiiristä ja puheenjohtaja Jaana Rantala Varsinais-Suomen kennelpiiristä.
Neuvottelupäivillä sovittiin, että ylituomari1-kurssin järjestää tammi-maaliskuussa Pohjan lohko, huhti-kesäkuussa Etelän lohko, heinä-syyskuussa Lännen lohko ja loka-joulukuussa Idän lohko. Koulutuksille lyödään vielä lukkoon kiinteät päivämäärät.
Neuvottelupäivillä keskusteltiin myös yhteistyöstä näyttelyiden järjestämisessä. Keskittämällä näyttelytoimintaa yhdessä järjestettäviin isompiin tapahtumiin, joissa on esimerkiksi useampi ryhmänäyttely saman viikonlopun aikana samassa paikassa, säästetään rahaa ja henkilöstön työpanosta. Näin voidaan saada aikaan myös houkuttelevampia tapahtumia. Yhteistyö näyttelyiden järjestämisessä sai varovaista kannatusta ja idea jäi muhimaan tulevaa varten.
Kennelpiiri on keskeinen oman alueensa koiraharrastustoiminnan edustajana. Piiri kokoaa yhteen alueen eri koiraharrastustahot, joiden kanssa yhteistyössä voidaan edistää hyvää koiranpitoa alueella. Kennelpiiri on tärkeä toimija myös erilaisten kontaktien luomisessa alueensa toimijoihin ja päättäjiin. Kontakteja tarvitaan esimerkiksi silloin, kun etsinnässä on uusia toimintamahdollisuuksia eri koiraharrastusmuodoille.
- Kennelpiirit voivat kehittää koirien peruskoulutusta omalla alueellaan, totesi Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen. Tämä sopii myös tulevaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemavuoteen.
Lapin kennelpiirin alueella on tästä hyvä esimerkki, jota muutkin voivat kokeilla, kertoi kennelpiirin sihteeri Eila Metsävainio.
- Kennelpiirin jäsenyhdistys Kemin Seura- ja palveluskoirakerhon järjestämä Lapin sohvakoirat -toiminta aktivoi tavallisia kotikoiranomistajia sosiaalistamaan ja kouluttamaan koiriaan. Ryhmä on ollut hyvin suosittu ja osa ryhmässä mukana olleista on jatkanut aktiivista harrastamista eri lajien parissa, kertoo Eila.
Kennelliiton nuorisotoimikunta on laatinut kennelpiirien nuorisotoiminnan kouluttajille Koirataito-kurssimateriaalin, ja osassa kennelpiirejä tätä on jo hyödynnetty, kertoi Keski-Suomen kennelpiirin sihteeri Anu Lintula. Kurssi on suunnattu niille nuorille, jotka ovat vasta kiinnostuneet koirista, ja joiden perhe on joko juuri hankkimassa, tai hankkinut koiran. Kurssille voi myös tulla, vaikkei koiranhankinta olisi juuri sillä hetkellä mahdollista, mutta aihe kiinnostaa.
Koska tarvetta koulutukselle ja valistukselle on paljon, nostettiin keskustelussa esille ajatus siitä, pitäisikö kennelpiireissä olla koulutus- ja viestintäjaostot.
Itsenäisen historiansa valossa kennelpiireillä on hyvin erilaisia käytäntöjä matkustus- ja kulukorvauksissa lukuunottamatta aluekouluttajia ja näyttelyohjaajia sekä muita Kennelliiton toimihenkilöitä piireissä. Jossain kennelpiireissä sihteeri ja rahastonhoitaja ovat joko osittain tai kokonaan palkkiopohjaisia toimihenkilöitä. Palkkio- ja kulukorvauskäytäntö piireittäin vaihtelee.
Neuvottelupäivillä sovittiin, että kennelpiireille työstetään Kennelliiton matkustusohjeen pohjalta matkustussääntömalli, jota piirit voivat soveltaa oman käytäntönsä mukaan. Kopin tästä asiasta otti Pohjois-Savon kennelpiiri, ja valmista luvattiin lokakuun loppuun mennessä.
Neuvottelupäivillä mukana olleiden kennelpiirien edustajat olivat sitä mieltä, että vuosittaista yhteistyötä piirien kesken kannattaa jatkaa. Neuvottelupäivillä päädyttiinkin esittämään kennelpiireille neuvotteluryhmää, joka kokoontuisi säännöllisesti suunnittelemaan piirien yhteistoimintaa. Tarkoitus on, että työryhmä vastaa jatkossa vuosittain järjestettävistä kennelpiirien neuvottelupäivistä. Kennelliiton hallitus vahvistaa työryhmän kokoonpanon.