Kysymyksiä ja vastauksia lintuinfluenssasta

Suomessa on todettu kesällä 2023 poikkeuksellisen paljon suuria luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemia. Niin sanottu lintuinfluenssa on herättänyt paljon kysymyksiä, sillä se vaikuttaa myös koiraharrastukseen, erityisesti koiran kanssa metsästämiseen.

Kennelliitto seuraa tarkoin lintuinfluenssatilannetta ja pitää yhteyttä lintuinfluenssan torjunnassa vastaaviin viranomaisiin. Tilanteesta ja ohjeistuksista koiranomistajille tiedotetaan Kennelliiton eri kanavilla.

Tälle sivulle on koottu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ja Ruokaviraston tietolähteistä vastauksia yleisimpiin lintuinfluenssaan ja sen vaikutuksesta koiran kanssa harrastamiseen ja liikkumiseen liittyviin kysymyksiin.

Mistä lintuinfluenssa johtuu?

THL:n mukaan lintuinfluenssalla tarkoitetaan influenssa A -viruksen linnuille ominaisia alatyyppejä, jotka ovat monimuotoinen, erityisesti vesilinnuissa esiintyvä virusryhmä. Lintuinfluenssavirukset luokitellaan matalapatogeenisiksi (LPAI, low pathogenic avian influenza) tai korkeapatogeenisiksi (HPAI, highly pathogenic avian influenza) niiden siipikarjalle aiheuttaman taudin tai HA-geenisekvenssin perusteella. Valtaosa lintujen influenssa A- virusten alatyypeistä on LPAI-viruksia eivätkä ne aiheuta linnuille sanottavia oireita. Kahteen alatyyppiin (H5 ja H7) kuuluu kuitenkin myös HPAI-viruksia, jotka voivat aiheuttaa vakavia lintuinfluenssaepidemioita.

Vuodesta 2020 lähtien korkeapatogeenista A(H5N1)-virusta on esiintynyt laajalti Euroopan luonnonvaraisissa lintupopulaatioissa, erityisesti vesilinnuissa. Se on aiheuttanut sekä luonnonvaraisten että siipikarjan ja vankeudessa pidettävien lintujen joukkokuolemia, ja myös infektioita nisäkkäissä.

Tarkempaa tietoa lintuinfluenssasta saa THL:n verkkosivulta.

Voiko lintuinfluenssa tarttua koiriin?

A(H5N1)-virus voi tarttua myös nisäkkäisiin. Koira voi saada tartunnan sairastuneen eläimen lihasta, sisäelimistä, kudosnesteistä, syljestä, eritteistä tai ulosteesta. Kiinnitä siis huomiota siihen, ettei koirasi pääse syömään tai pureskelemaan saaliseläimiä tai itsestään kuolleita eläimiä.

Tarkempaa tietoa lintuinfluenssasta saa THL:n verkkosivulta ja Ruokaviraston verkkosivulta.

Kuinka suuri riski koirilla on saada lintuinfluenssa?

Metsästyskoira voi joutua tekemisiin lintuinfluenssaan sairastuneen tai kuolleen riistaeläimen tai rauhoittamattoman riistalinnun kanssa metsästyksen yhteydessä, koiria koulutettaessa tai koirien käyttökokeiden aikana. Koira voi noutaa sairastuneen eläimen tai se voi ajon tai haun aikana joutua kosketuksiin sairastuneeseen tai kuolleeseen eläimeen. Luolakoirat voivat kohdata sairastuneen tai kuolleen pienpedon luolametsästyksen tai käyttökokeen aikana.

Koirien kohdalla riskin arvioidaan olevan hieman suurempi kuin edellisellä metsästyskaudella (2022–2023), koska luontoon jääneitä lintuinfluenssaan kuolleita lintuja on selvästi enemmän ja myös pienpedoilla arvioidaan olevan edellistä metsästyskautta enemmän lintuinfluenssatartuntoja.

Lisää tietoa löytyy THL:n riskianalyysista.

Miten koiraa voi suojata lintuinfluenssalta?

Huolehdi siitä, että koirasi ei pääse syömään tai pureskelemaan saaliseläimiä, itsestään kuolleita lintuja tai muita eläimiä.

THL ohjeistaa, että tartuntariskin minimoimiseksi kaikkien, jotka ovat lintujen tai eläinten kanssa kosketuksissa, kuten metsästäjät, koirien käyttökokeiden järjestäjät ja koirankouluttajat, tulisi ottaa huomioon käynnissä oleva lintuinfluenssaepidemia oman toimintansa suunnittelussa ja sen toteutuksessa.

Ruokavirasto suosittelee, ettei vesilintuja metsästettäisi alueilla tai paikoissa, joilla on todettu lintujen joukkokuolemia tai lintuinfluenssaa. Ruokavirasto suosittelee myös, että lokkeja tai varislintuja ei metsästettäisi tänä vuonna lainkaan käytettäväksi koirien kouluttamisessa nyt tai myöhemmin. Virukset voivat säilyä pakastetussa lihassa tartuntakykyisinä. Nämä suositukset koskevat koko maata.

Tarkempaa ohjeistusta löytyy THL:n ja Ruokaviraston tiedotteista.

Miten pitää toimia, jos epäilee, että koiralla on lintuinfluenssa?

Jos koirasi on päässyt riepottelemaan tai syömään kuollutta tai sairastunutta luonnonlintua ja koiran yleisvointi heikkenee, vie koira eläinlääkäriin.

Voiko lintuinfluenssa tarttua ihmisiin?

THL:n mukaan lintuinfluenssavirukset tarttuvat ihmiseen heikosti, ja tartuntatapauksia ilmenee hyvin harvoin. Vaikka linnuilla ja nisäkkäillä on todettu eri puolilla maailmaa paljon tartuntoja, ovat ihmisten influenssa A (H5N1, clade 2.3.4.4b) -tartunnat harvinaisia ja niitä on todettu joulukuusta 2021 alkaen yhteensä vain kahdeksan kappaletta Aasiassa, Amerikassa ja Euroopassa (1). Tartunnat voivat olla oireettomia, mutta myös vakavia kuolemaan johtaneita tartuntoja on raportoitu.

Ihmiset ovat lähes poikkeuksetta saaneet lintuinfluenssavirustartunnan kosketeltuaan sairasta tai kuollutta influenssaviruksen infektoimaa lintua, tai oltuaan läheisessä kontaktissa sairastuneeseen siipikarjaan.

Lintuinfluenssavirukset tarttuvat kosketus- ja pisaratartuntana silmien, suun ja hengitysteiden limakalvojen kautta. Parhaiten virukselta suojautuu noudattamalla hyvää käsihygieniaa ja suojautumalla eläinten eritteiltä.

Tarkempaa tietoa lintuinfluenssasta saa THL:n verkkosivulta.