Metsästysjäljestäjät tiedottaa: Syksy tuo hirvieläimet liikenneväylille

Syksy on hirvieläinonnettomuuksille altista aikaa. Hirvien kiima lisää hirvien liikkumista, kuten myös syyskuun lopulla alkava metsästys. Vaaraa lisää yhä aikaisemmin koittava illan pimeys. Illan ja aamun hämärät hetket ovat pahimpia aikoja, sillä hirvieläimet liikkuvat tuolloin eniten ja ylittävät samalla liikenneväyliä.

Metsästysjäljestäjien tavoitteena on saada vahingoittunut eläin mahdollisimman nopeasti pois metsästä, lopettaa sen kärsimykset ja poistaa mahdollinen vaaratilanne, minkä esimerkiksi loukkaantunut karhu voi aiheuttaa.

Vuonna 2001 perustetun Suomen Metsästysjäljestäjien toiminnan tavoitteena on kehittää tiedotuksella ja koulutuksella jäljestäjien taitoa ja oikeaa koirien tilanteen vaatimaa tapauskohtaista käyttöä. Joissakin tapauksissa tarkasti verijälkeä kytkettynä seuraava koira on paras ratkaisu, mutta on myös tilanteita, joissa tarvitaan irrallaan työskenteleviä pysäyttäviä hirvikoiria.

Alkava hirvenmetsästys tuo lisätöitä jälkikoirille. Todennäköisesti joka kymmenes hirvi aiheuttaa metsästäjille jonkinlaisia ongelmia. Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet eläimet kuuluvat viranomaisten johtamien SRVA-jäljestäjien tehtäviin.

Metsästyksessä haavoittuneet eläinten jäljestäminen on pitkälti metsästäjien vastuulla ja on usein yhtä vaativaa kuin kolaritapauksissa.

Liikenneonnettomuustapauksissa koiralta ja metsästäjältä vaaditaan näyttöjä päästäkseen tehtävään. Näin pitäisi olla myös metsästystilanteessa. Haavakkotapaukset eivät ole koirien harjoittelutilanteita, vaan jäljelle on aina valittava osaavin ryhmä metsästäjistä ja koirista. Jokaisessa seurueessa löytyy ammattitaitoa vahingoittuneiden eläinten talteenottoon, mutta joissakin tapauksissa tarvitaan ulkopuolista koira-apua. Lista osaavista koirista ohjaajineen löytyy Suomen Riistakeskuksen nettisivuilta.

Lisätietoja:  Sihteeri Veijo Miettinen, puh. 0500 171 882