Rotukoirien terveyden edistäminen on yhä tärkeämpää suomalaisille koiraharrastajille

- Kennelliiton jalostusstrategia lähtee siitä, että terve ja liioittelematon rakenne sekä tasapainoinen luonne ovat koiran jokapäiväisen hyvinvoinnin perusedellytyksiä, tiivistää Kennelliitossa jalostusasioista vastaavan järjestöosaston osastopäällikkö Kaisa Gold.

Hän on iloinen siitä, että yhä useampi rotujärjestö on paneutunut tiiviisti oman rotunsa kehittämiseen ja hyödyntää erilaisia työkaluja kehittämistyön tavoitteiden toteuttamiseksi. Aktiiviharrastajien lisäksi myös tavalliset koiranomistajat ovat kiinnostuneita koiriensa terveydestä, ja haluavat osallistua rotukoirien terveystalkoisiin.

Jo 267 koirarodulla tai rotumuunnoksella on jalostuksen tavoiteohjelma, joka sisältää tietoa rodun luonne- ja käyttöominaisuuksista, terveystilanteesta ja ulkonäöstä sekä jalostussuosituksia. Yhteensä 190 rodulla tai rotumuunnoksella on asetettu Perinnöllisten vikojen tai sairauksien vastustamisohjelman kautta vaatimuksia esimerkiksi terveystutkimustuloksista, jotka jalostukseen käytettävillä koirilla tulee olla.

Jalostus ei ole kirosana, päinvastoin

Koiranjalostuksesta puhutaan usein negatiivisena asiana, vaikka jalostuksen avulla on tarkoitus nimenomaan parantaa ominaisuuksia tulevassa sukupolvessa. 

- Menneinä aikoina kasvattajilla ei ole ollut käytössään riittävästi keinoja, joilla olisi voinut tehokkaasti estää koirien terveyden tai luonteen kannalta huonojen ominaisuuksien periytymisen. Ei ole myöskään ollut yleisesti riittävästi tietoa siitä, miten eri ominaisuudet periytyvät, sanoo Gold.

Nykyisin tietoa on enemmän, ja etenkin Suomessa rotujärjestöt ja koirankasvattajat ovat innokkaita hankkimaan sitä koko ajan lisää. Viimeisten kymmenen vuoden aikana rotukoirien terveyden edistämisessä on edetty Suomessa isoin askelin. Koirien terveyden ja hyvien luonneominaisuuksien edistäminen on yhä keskeisempää. Jalostuksen avulla voidaan korjata monia menneiltä vuosilta esille nousseita ongelmia. 

Geenitutkimuksia hyödynnetään yhä monipuolisemmin

Kennelliiton koirarekisteriin kirjattiin viime vuonna tietoa kaikkiaan 65 eri terveystutkimuksesta. Suosituimpia terveystutkimuksia olivat silmätutkimukset, lonkka-, kyynär- ja polviniveltutkimukset sekä sydäntutkimukset. 

Yleisimpien terveystutkimusten lisäksi Kennelliiton järjestelmään tallennettiin tuloksia lyhytkuonoisten koirien ylähengitystieongelmaa arvioivista BOAS-testeistä, geenitesteistä, kuulotutkimuksista, kyynärnivelen inkongruenssista, maksatutkimuksesta, olkanivelen osteokondroosista, sydämen auskultaatio- ja ultraäänitutkimuksista sekä syringomyeliakuvauksista. 

Erilaisia koirarekisteriin kirjattavia geenitestejä oli viime vuonna kaikkiaan 49. Geenitestien hyödyntäminen on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti, kun tutkijat ovat kehittäneet useille eri roduille uusia, toimivia geenitestejä. Suomalaiset geenitutkijat ovat olleet tässä avainasemassa.

Kennelliiton koirarekisteriin kirjattiin viime vuonna terveystutkimustuloksia kaikkiaan lähes 95 600. Määrä laski hieman edellisvuodesta, sillä myös rotukoirien rekisteröintimäärät ovat laskeneet viime vuosina koronavuosien huipun jälkeen.

Lisätiedot:

Osastopäällikkö
Kaisa Gold
kaisa.gold@kennelliitto.fi

Kuva: IdaPhotos