Suomalaiset koiranomistajat ja kasvattajat ovat kiinnostuneita koiriensa terveydestä: Suomen Kennelliiton koirarekisteriin kirjattiin vuonna 2023 yli 103 000 terveystutkimuslausuntoa

- Terveystutkimukset auttavat vähentämään perinnöllisten ongelmien esiintuloa tutkittujen koirien jälkeläisissä. Yleisimmin tutkitaan koirien silmiä, polvia, lonkkia ja kyynäriä, kertoo Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio.

Hän painottaa sitä, että korkeat terveystutkimusmäärät ovat tulosta vuosikymmenien mittaisesta järjestelmällisestä työstä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kun pohjatyö on tehty hyvin, alkavat tulokset nyt näkyä.

- Etenkin viimeisten 15 vuoden aikana on edistytty valtavasti koirien terveystutkimuksessa ja saadun tiedon hyödyntämisessä, hän painottaa.

Suurella osalla yleisimmistä koiraroduista on oma terveysohjelma

Kennelliitto on ollut aktiivinen koirien terveystiedon hyödyntäjä jo 1960-luvun alusta lähtien, jolloin ensimmäiset koirien lonkkatutkimukset otettiin käyttöön. Koirarotujen terveysohjelmat aloitettiin vuonna 1982. Kennelliiton yleinen, kaikkia koirarotuja koskeva jalostusstrategia hyväksyttiin vuonna 2012. Nykyinen jalostusstrategia on päivitetty uuden eläinten hyvinvointilain linjausten mukaisesti.

Yhä useammalta koirarodulta vaaditaan nykyisin pakollisia terveystutkimustuloksia pentueen rekisteröinnin ehtona. Kaikkiaan 182 koirarotua tai rotumuunnosta on tällä hetkellä Kennelliiton Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelman eli PEVISAn piirissä. Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma, jossa on erilaisia terveyssuosituksia, on kaikkiaan 225 koirarodulla tai rotumuunnoksella.

Monien koirarotujen kohdalla ohjelmilla on päästy lähemmäs tavoitetta, tervettä koiraa, iloitsee Sainio. Myös koirien käyttäytymisongelmien vähentäminen ja luonteiden parantaminen ovat kuuluneet koirarotujen terveysohjelmiin alusta pitäen. Myös luonteiden testaaminen eri menetelmin ja sitä kautta koirien käyttäytymisongelmien vähentäminen ovat kuuluneet monien koirarotujen terveysohjelmiin alusta pitäen.

Kennelliiton terveystutkimukset on kehitetty yhdessä eläinlääketieteen asiantuntijoiden kanssa

Kennelliiton koirarekisteriin kirjataan tällä hetkellä tietoa kaikkiaan 38 terveystutkimuksesta, joista 22 on geenitutkimuksia. Yleisimpiä terveystutkimustietoja olivat silmä-, lonkkaniveldysplasia-, kyynärniveldysplasia-, polvilumpioluksaatio- ja selkälausunnot. Terveystutkimuksilla seulotaan lähtökohtaisesti tervettä jalostuspopulaatiota. Terveystutkimuksia tehdään paljon myös vapaaehtoisesti ja ilman, että tutkittavia koiria on tarkoitus käyttää jalostukseen.

Näiden niin sanottujen virallisten tulosten lisäksi järjestelmään voidaan tallentaa terveystietoja myös näiden sairauksien vuoksi oireilevista, operoiduista ja lopetetuista koirista. Kuolinsyytilastoon on kertynyt tähän mennessä tietoa kaikkiaan lähes 174 000 koirasta. Mukana tilastoissa ovat myös tapaturmat ja onnettomuudet.

Tervetutkimustulokset, samoin kuin koirien koe-, kilpailu- ja näyttelytulokset ja luonnetestin tai luonteen MH-kuvauksen tulokset ovat nähtävillä verkossa kaikille avoimessa jalostustietojärjestelmässä, jossa on yli 2,1 miljoonan koiran tiedot parhaimmillaan usean vuosikymmen ajalta. Tiedot ovat tärkeä työkalu koirankasvattajille, ja myös eläinlääkäreille ja tutkijoille. Jalostustietojärjestelmästä näkyy, jos koira on saanut jalostuskiellon esimerkiksi liian huonojen terveystutkimustulosten takia.

Roturisteytysprojektit apuna koirarotujen perimän monimuotoisuuden ja terveyden turvaamisessa 

Suomessa on tehty järjestelmällisiä Kennelliiton ja rotujärjestöjen hyväksymiä roturisteytyksiä vuodesta 1997 alkaen. Roturisteytyksen tavoitteena on auttaa tai parantaa risteytettävän rodun tilannetta aina pitkäjänteisesti. Siksi roturisteytyssuunnitelmat ulottuvat monen sukupolven päähän.

Viime vuosina yhä useamman koirarodun piirissä on kiinnostuttu roturisteytysprojektista. Kennelliitto hyväksyi vuonna 2023 cavalier kingcharlesinspanielien ja ranskanbulldoggien roturisteytysprojektit. Molemmista projekteista syntyivät ensimmäiset roturisteytyspentueet viime vuonna.

Roturisteytysprojektit ovat herättäneet paljon keskustelua koiraharrastajien keskuudessa maailmalla. On kyseenalaistettu sitä, miten koirarotujen puhdasrotuisuuteen voidaan kajota. Kirsi Sainio painottaa sitä, että koirarotujen ongelmiin on uskallettava puuttua rohkeasti, sillä koiran terveyden ja hyvinvoinnin tulee aina olla etusijalla koiranjalostuksessa. Hän muistuttaa myös, että moni koirarotu, kuten suosittu kultainennoutaja, on saanut alkunsa roturisteytyksistä.

- Roturisteytysprojektit ovat yksi keino edistää koirien terveyttä, mutta ne eivät yksin voi ratkaista kaikkia ongelmia. Koiranjalostuksessa koirarotujen monimuotoisuuden vaaliminen, liioiteltujen piirteiden välttäminen, periytyvien terveysongelmien kartoittaminen terveys- ja geenitutkimuksin sekä jalostukseen käytettävien koirien hyvän, rodunomaisen luonteen varmistaminen ovat kaikki asioita, joita vastuullisen koirankasvattajan tulee ottaa huomioon, hän listaa.

- Tärkeää on myös se, että tietoa jalostukseen käytettävistä koirista ja niiden sukulaisista on saatavilla mahdollisimman paljon avoimista tietolähteistä, kuten Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä. 

Koiran terveys ja hyvinvointi on Kennelliiton toiminnan tämän vuoden teema

Kennelliiton toiminnassa on tänä vuonna teemana koiran terveys ja hyvinvointi. Teemaa tuodaan esille muun muassa erilaisissa koulutuksissa ja webinaareissa, viestinnässä erityisesti sosiaalisen median kanavilla sekä Koiranpäivänä. 

- Kannustan kaikkia koiranomistajia, kasvattajia ja rotujärjestöjä tekemään aktiivisesti työtä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, miten hyvin koirat Suomessa voivat, painottaa Kirsi Sainio.

Osana koiran terveyden ja hyvinvoinnin teemavuotta Kennelliitto järjestää 13.–15. kesäkuuta Helsingissä yhteistyössä kansainvälisen yleishyödyllisen International Partnership for Dogs -organisaation kanssa kansainvälisen Dog Health Workshop’in. Tarkempaa tietoa tapahtumasta löytyy täältä.

Lisätiedot

Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja
FT, dosentti Kirsi Sainio
kirsi.sainio@helsinki.fi
puh. 044 218 4431