Suomen Kennelliitto järjesti kahdeksan FCI-maan kokouksen Helsingissä

- Suomen Kennelliitolla oli ilo toimia tämän kokouksen järjestäjinä. Kahden kokouspäivän aikana käytiin mielenkiintoisia ja hyödyllisiä keskusteluita muun muassa siitä, miten voisimme laajentaa yhteistyötä myös muihin Euroopan maihin. Uskon siihen, että tästä yhteistyöstä on hyötyä tulevaisuudessa, sanoo Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Esa Kukkonen.

Kokouksessa käytiin läpi seitsemän maan kennelliiton tilanne (Tanskan Kennelliiton edustajat eivät olleet mukana tässä kokouksessa) – miten jäsenyys, kokeiden, kilpailujen määrät ja osallistujamäärät sekä kennelliiton talous ovat kehittyneet. Koronavuosien vaikutus näkyy yhä monissa maissa, eikä rekisteröintien määrä ole palannut koronavuosia edeltävälle tasolle.

Paljon keskustelua herätti eläinsuojelulainsäädännön tilanne ja määräysten tulkinta eri maissa ja sen aiheuttamat haasteet rotukoirien kasvatukselle ja koiraharrastukselle.

Rotukoirien jalostuksen rajoituksia linjataan oikeusistuimissa kolmessa jäsenmaassa

Saksassa rekisteröityjen pentujen määrässä on ollut suuri lasku, kertoi toiminnanjohtaja Leif Kopernik maan Kennelliitosta. Kasvattajille tehdyn kyselyn mukaan useilla kasvattajilla on vaikeuksia saada pentuja kaupaksi. Rotukoirien määrä maassa on arviolta vain noin 20 % maan koko koirakannasta. Joidenkin ongelmallisten rotujen harrastaminen Saksassa on hiipumassa harrastajien vaihtaessa rotua.

Tällä hetkellä ongelmana on, että eläinlääkärit eri puolilla maata tulkitsevat eläinten hyvinvointilain säädöksiä hyvin eri tavoin. Tulkintoja pitäisi päästä linjaamaan paremmin maatalousministeriön kanssa. Todennäköisintä on, että tulkintoja tullaan linjaamaan oikeusjuttujen kautta, ja tämä on pitkä tie.

Hollannissa rotukoirien kysyntä on tasaista koronavuosien jälkeen, mutta rotukoirien tulevaisuudesta käydään kiivasta keskustelua. Maassa toimiva eläinoikeusjärjestö Dieren und Recht on nostanut kesäkuussa oikeusjutun Hollannin Kennelliittoa vastaan maan eläinoikeuslaissa asetettujen kuuden lyhytkalloisia koiria koskevan kriteerin noudattamatta jättämisestä. Tuomio jutussa on tulossa syyskuun lopulla, kertoi Hollannin Kennelliiton toiminnanjohtaja Rony Doedijns. Hollannin Kennelliitolla puolestaan on tavoitteena saada oikeusistuimelta yksi selkeä linjaus, jota noudattaa - Cambridgen mallin mukainen ylähengitysteiden ongelmia mittaava rasitustesti.

Myös Norjassa on haasteita. Eläinoikeusjärjestö Dyrebeskyttelsenin cavalier kingcharlesinspanielien ja englannnbulldoggien kasvatuksen kieltämistä Norjan Kennelliiton alaisuudessa koskeva oikeusprosessi on edennyt elokuun lopulla kolmanteen oikeusasteeseen. Päätös on luvassa parin kuukauden sisällä.

.

Roturisteytysprojektit herättävät paljon kysymyksiä

Suomen Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio kertoi kokouksessa Suomen uudesta eläinten hyvinvointilaista. Koiranjalostusta lain pohjalta tarkemmin säätelevä jalostusasetus tulee olemaan ainutlaatuinen maailmassa, vastaavanlaista säädöstä ei ole muualla.

Jalostusasetuksen valmistelun pohjaksi on koottu paljon tieteellistä tietoa, joka on hyvin vedenpitävää, totesi Sainio. Ei kuitenkaan ole kaukonäköistä laatia käytännössä niin tiukkoja rajoja, kuin osin on esitetty. Jalostusrajoitusten tulee olla realistisia ja käytännössä sovellettavissa. Kaikkia vikoja ja sairauksia ei voi suoraan pitää hyvinvointiongelmina, jolloin sairauden ja terveyden raja ei aina ole yksiselitteinen.

Uudessa laissa jalostukseksi määritellään kaikki ihmisen toiminnan seurauksena tapahtuva eläinten lisääntyminen. Käytännössä vain järjestäytynyttä koiranjalostusta voitaisiin valvoa, kun kaikki tieto on julkista. Mitä  tapahtuu muualla, kuka valvoo kennelliittojen ulkopuolista jalostusta, kysyi Sainio. Ja mistä löytyy käytännössä resurssit valvontaan? Näitä kysymyksiä pohditaan myös muissa kokouksessa mukana olleissa maissa.

Kennelliitoilla tulee olla hyvin selkeät omat esitykset siitä, miten koirien terveyttä ja hyvinvointia edistetään ja valvotaan. Myös asenteissamme on korjaamisen varaa. Pysyvät muutokset vievät aikaa, mitään ei tapahdu hetkessä.

Koiranjalostuksessa on hyödynnettävä kaikkia olemassaolevia keinoja. Maailmalla paljon kysymyksiä ja pahennustakin herättäneet Suomen ja Ruotsin Kennelliittojen roturisteytysprojektit ovat yksi tällainen keino. Sainio avasi kokoukselle sitä, mitä roturisteytysprojektit käytännössä tarkoittavat. FCI:n ulkopuolista roturisteytysrekisteriä pidettiin hyvänä ideana.

Rotukoirien terveyttä ja hyvinvointia edistetään myös kansainvälisessä IPFD-yhteistyössä

Kansainvälisen International Partnership for Dogs -yhteistyöjärjestön varapuheenjohtaja Bill Lambert kertoi järjestön toiminnasta ja tulevaisuudensuunnitelmista. Kokouksen osanottajamaista Suomen, Ruotsin, Norjan ja Saksan Kennelliitot ovat mukana IPFD-yhteistyössä.

Kokouksessa keskusteltiin siitä, millaista yhteistyötä IPFD:n kanssa on mahdollista tehdä. Lambert painotti, että rotukoirien terveyden ohella koirien luonteella tulee olemaan hyvä suurempi rooli keskustelussa koirien hyvinvoinnista. Koiran luonteen ennakoinnin kannalta sillä, millainen koiran alkuperä on, on suuri merkitys.

Suomi on vahvasti mukana IPFD:n toiminnassa vuonna 2024, kun järjestön viides kansainvälinen Dog Health Workshop -konferenssi järjestetään Espoon Korpilammella 13.–16. kesäkuuta.

Seuraavan kerran kahdeksan FCI-maata kokoontuvat Ruotsissa

Kokouksessa keskusteltiin myös monista muista yhteisistä linjauksista FCI-yhteistyössä, jotta Euroopan vahvojen FCI-jäsenmaiden ääni kuuluisi jatkossa järjestössä paremmin. Koska kokouksessa oli läsnä monta arvonäyttelyiden järjestäjämaata, keskusteltiin kokouksessa mahdollisuudesta vaihtaa tietoa näyttelyiden ulkomuototuomarisuunnitelmasta päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Suomen Kennelliittoa kokouksessa edustivat hallituksen puheenjohtaja Esa Kukkonen ja varapuheenjohtaja Kimmo Mustonen sekä toiminnanjohtaja Markku Mähönen.

Seuraava kahdeksan FCI:n jäsenmaan kokous järjestetään Tukholmassa 12.-13.2.2024 ja Düsseldorfissa 11.-12.9.2024.

Lisätiedot:
Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja
Esa Kukkonen
esa.kukkonen@kennelliitto.fi
puh. 050 548 2682