Tuore jäsentutkimus kertoo: Kennelliitto on asiantunteva ja luotettava, lisää vuorovaikutteisuutta ja uudistumista toivotaan

Taloustutkimus selvitti kyselytutkimuksella 13.12.2002-9.1.2023 Kennelliiton jäsenten mielipiteitä liitosta ja sen toiminnasta sekä jäsenten liittoon kohdistuvista odotuksista. Kyselyn tulosten tulkinnassa hyödynnettiin myös Taloustutkimuksen aiemmin tekemää jäsensegmentointia, jonka avulla nähdään, millaisia odotuksia erilaisilla jäsenryhmillä on. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 834 jäsentä.

Kyselyn tulokset ovat kautta linjan hieman huonontuneet verrattuna vuonna 2018 tehtyyn vastaavaan kyselyyn. Kennelliitto sai asteikolla 1–10 yleisarvosanaksi 6,80, kun vastaava tulos vuonna 2018 oli 7,25.

- Kennelliitto on edelleen arvostettu ja luotettava toimija, jota jäsenistö pitää asiantuntevana. Mutta huolestuttavaa on, että tyytyväisyys on kauttaaltaan laskussa. Kyselyn tulokset osoittavat, että Kennelliiton toimintaa ohjaavat vuosien 2023–2026 strategiset linjaukset ovat oikean suuntaisia. Toimintaa tulee suunnitella näiden linjausten mukaisesti. Tutkimustulosten myötä meillä on entistä enemmän pohjatietoa toimintamme kehittämiseen. Hyvä asia on myös se, että uudistamista on jo kehitteillä. Nyt tulee saada aikaiseksi ratkaisuja, jotka näkyvät jäsenille uudistumisena esimerkiksi palveluiden kehittämisessä, toteaa tutkimuksen teettämisestä vastanneen Kennelliiton tulevaisuustoimikunnan puheenjohtaja Risto Ylitalo.

Kennelliiton tulee pystyä palvelemaan paremmin kaikkia jäsenryhmiään

Valtaosalle kyselyyn vastaajista Kennelliiton jäsenyys on tärkeää. Jäsenyyden merkitys korostuu, mitä iäkkäämpi jäsen on, mitä enemmän koiria hän omistaa, ja jos hän on rotuyhdistyksen jäsen. Kyselyn vastaajissa tunnistettiin vuoden 2019 jäsensegmentointitutkimuksen pohjalta muodostetut viisi erilaista jäsenryhmää, joille Kennelliiton tulee jatkossa pystyä kohdentamaan palveluitaan mahdollisimman hyvin.

Niin sanottuja innokkaita oppijoita oli vastaajista 21 %. He ovat aktiivisia harrastajia, jotka hankkivat tietoa ja myös jakavat sitä. Innokkaat oppijat pitävät Kennelliittoon kuulumista tärkeänä. Heille ovat tärkeitä Omakoira-palvelu sekä halu tukea Kennelliittoa yhteiskunnallisena viestijänä ja vaikuttajana.

Jäsenpalveluiden ”hevijuusereita” oli vastaajista 28 %. He pitävät itseään koiranpidon asiantuntijoina, ja myös käyttävät koiriinsa paljon aikaa. He pitävät Kennelliittoon kuulumista tärkeänä ja ovat sitoutuneita liiton toimintaan koiraharrastuksen kautta.

Leppoisia kotikoiran omistajia oli vastaajista 13 %. Heille koiranomistamisessa on arvokasta ennen kaikkea rakkaus koiraan tai koiriin, ei niinkään harrastaminen. He kokevat Kennelliiton jäsenyyden tärkeäksi siksi, että näkevät Kennelliiton koira-alan edunvalvojana. He haluavat tukea liiton toimintaa koiran omistamiseen ja hoitamiseen liittyvän tiedon jakajana. He ovat myös muita sitoutuneempia liiton jäsenyyteen.

Passiivisia luopujia oli 14 % vastaajista. He ovat sekä koiranpidossaan että jäsenyydessään jäsenryhmistä epävarmimpia. He arvioivat kriittisesti Kennelliiton onnistumista toiminnassaan ja harkitsevat muita useammin liitosta eroamista.

Uutteria työkoiraihmisiä oli 24 % vastaajista. He ovat koiraharrastajia ja koiranpidon asiantuntijoita. Suhtautuminen koiriin on arkista ja käytännönläheistä. Heille Kennelliiton jäsenyys on luonnollinen seuraus koirein kasvattamisesta ja koirien kanssa harrastamisesta. He pitävät Kennelliiton jäsenyyttä erittäin tärkeänä.

Yhä useampi näkee Kennelliiton vuorovaikutteisena, rohkeutta toimintaan kaivataan lisää

Kennelliiton mielsi asiantuntijaksi 85 % vastaajista, joka on hieman korkeampi tulos kuin vuonna 2018 (84 %). Korkealle nousivat myös kansainvälisyys (78 %) ja luotettavuus (77 %). Näkemys Kennelliitosta kansainvälisenä toimijana on kasvanut huomattavasti vuodesta 2018, ja myös näkemys luotettavuudesta on hieman noussut.

Vaikka Kennelliitolla on petraamista vuorovaikutteisuudessa, näkee 41 % vastaajista liiton vuorovaikutteisena toimijana, kun vuonna 2018 vastaava prosenttiluku oli 33. Uudistuvana Kennelliiton näkee 41 % vastaajista ja rohkeana vain 28 %.

Parhaiten Kennelliitto on onnistunut toiminnassaan 60 vuotta täyttäneiden ja yhden koiran omistajien mielestä. Haasteena onkin, miten liitto onnistuu sitouttamaan toimintaansa nuoria, tulevaisuuden tekijöitä. Mitä nuoremmista jäsenistä on kyse, sitä enemmän mahdolliseen Kennelliitosta eroamiseen vaikuttavat vastaajien näkemykset liiton passiivisuudesta kannanotoissa ajankohtaisiin asioihin, hitaasta uudistumisesta, arvojen mukaan toimimattomuudesta ja siitä, että liitto ei ole ollut koirien puolella.

- Kennelliiton aktiivitoimijoissa ja päättäjissä on paljon varttuneempaa väkeä. Tämä näkyy myös toiminnassamme ja edelleen myös tämän tutkimuksen tuloksissa. Suomessa syntyvyys kääntyi laskuun 2010-luvun alussa, mutta nuorten saaminen mukaan perinteisten yhdistysten toimintaan on ollut aiemminkin haasteellista. Tämän päivän nuoria ei tavoiteta samoilla kanavilla kuin meitä edellisten sukupolvien edustajia, eikä pelkkä viestin saaminen perille edes riitä. Avainasemassa on kuitenkin se, että meidän pitäisi kyetä luomaan ja kehittämään toimintaa, joka nuoria kiinnostaa, sanoo Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Esa Kukkonen.

- Kennelliiton päätökset ja kannanotot merkittäviin ajankohtaisiin asioihin tehdään perinteiseen tapaan yhdistyksen sääntöjen mukaisesti, ellei asiaa ole aiemmin käsitelty tai linjattu Kennelliitossa. Tämä toimi vielä hyvin aikana, jolloin asioista kirjelmöitiin perinteisen postin kautta tai reagoitiin painetuista lehdistä luettuihin asioihin. Aiempaa enemmän asioita tulisi voida hoitaa palveluna, toimistotyönä tai yksittäisten henkilöiden toimesta ilman toimikuntien valmistelutyötä ja hallituksen päättämistä. Kennelliitto on, ja sen tulee olla jatkossakin koiran puolella.

Parhaiten Kennelliitto on onnistunut tiedon jakajana

Kyselyyn vastaajat mieltävät Kennelliiton enemmän tiedonjakajana ja lisääjänä kuin aktiivisena toimijana ja jäsenten koiraharrastamisen tukijana. Asteikolla 1–4 Kennelliitto on jäsenten mielestä onnistunut parhaiten koiran omistamiseen ja hoitamiseen liittyvän tiedon jakajana (3,25), yleisen koiranjalostustietämyksen lisääjänä (3,13).

Kaikkein huonoimman arvosanan saivat matalan kynnyksen koiran kanssa harrastamisen tukeminen (2,67), aktiivinen kannanotto julkisuudessa koiraharrastajien kannalta tärkeisiin asioihin (2,61) ja jäsenten kuunteleminen (2,44). Mielikuva Kennelliitosta on heikentynyt kaikkien kysyttyjen väittämien osalta vuodesta 2018.

Kennelliiton jäsenyydestä eroamista on kyselyn mukaan harkinnut aiemmin 18 % vastaajista, ja 12 % on eronnut liitosta aiemmin. Vastaajista 14 % kertoo harkitsevansa eroa tällä hetkellä. Vastaajista puolet mainitsee syyksi sen, etteivät he saa tarpeeksi vastinetta jäsenmaksuille.

Vastaajista 38 % ilmoittaa syyksi aiemmalle eroamiselle Kennelliitosta ja eroamisen harkitsemiselle sen, että he haluavat karsia omia kulujaan, liitto ei ota tarpeeksi aktiivisesti kantaa ajankohtaisiin asioihin, tai liitto on liian hidas uudistumaan. Vastaajista 30 % on sitä mieltä, että Kennelliitto ei ole selkeästi koirien puolella tai liitto ei toimi omien arvojensa mukaan.

Kennelliitolta toivotaan enemmän jäsenetuja

Vastaajista 71 % toivoo Kennelliitolta jäsenetuja erilaisista palveluista. Seuraavaksi eniten toivotaan ilmaisia koulutuksia (61 %). Jäsenneuvontaa, kuten juridista apua, neuvoa yhdistysasioissa ja koiranpidossa toivoo 49 % vastaajista.

Verkkokulutus on jäsenten mieleen. Vastaajista 59 % toivoo koulutusta verkossa niin, että koulutuksen voi katsoa myös tallenteena myöhemmin. Webinaareja toivoo 54 % vastaajista ja verkkokoulutuksia 52 % vastaajista. Lähikoulutusta toivotaan ennen kaikkea pienryhmien koulutuksena (41 % vastaajista). Luentomuotoista lähikoulutusta toivoo 28 % vastaajista.

Vastaajista 73 % toivoo Kennelliiton tarjoavan heille koirien terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koulutusta ja 60 % koiran kouluttamiseen liittyvää koulutusta. Koiran kasvatukseen ja jalostukseen liittyvää koulutusta toivoo 45 % vastaajista.

Kennelliiton näkyvin jäsenetu on Koiramme-lehti. Paperista jäsenlehteä toivoo 44 % vastaajista ja sähköistä jäsenlehteä 13 % vastaajista.

Jäsenet luottavat Kennelliittoon tiedonlähteenä

Vastaajista valtaosa, 94 % pitää Kennelliittoa koiriin ja koiranomistamiseen liittyvissä asioissa luotettavana lähteenä. Yhtä paljon luotetaan rotujärjestöihin ja -yhdistyksiin. Seuraavaksi luotettavimpana pidetään Suomen Eläinlääkäriliittoa (90 %) ja eri viranomaistahoja.

Eläinsuojelujärjestöistä luotettavimmaksi koetaan Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY, johon luottaa 68 % vastaajista. Sosiaaliseen mediaan tietolähteenä kertoo luottavansa vain 34 % vastaajista, ja erilaisiin mielipidevaikuttajiin vain 17 % vastaajista.

Koiriin ja koiranomistamiseen liittyvissä asioissa yhteyttä otetaan todennäköisimmin omaan rotujärjestöön, rotuyhdistykseen tai koiran kasvattajaan. Tärkeimmät koiriin liittyvien asioiden tietokanavat ovat rotujärjestöjen ja -yhdistysten kanavat sekä Kennelliiton verkkosivut ja painettu Koiramme-lehti. Myös Omakoira-mobiiliviestit tavoittavat hyvin mobiilisovellusta käyttävät jäsenet.

Rotujärjestöjen ja -yhdistysten kanavia sekä Kennelliiton verkkosivuja käyttävät kaikenikäiset. Painettu Koiramme-lehti, Koiramme-verkkosivusto ja Kenneluutiset-uutiskirje korostuvat tietolähteinä iäkkäämpien vastaajien kohdalla.

Koiranäyttelyt yhä suotuin harrastus jäsenten keskuudessa

Valtaosalla kyselyyn vastanneista on harrastuskoira tai tavallinen kotikoira. Vastaajista 74 % on hankkinut ensimmäisen oman koiransa alle 30-vuotiaana. Leppoisissa kotikoiran omistajissa ja passiivisissa luopujissa on hieman enemmän niitä, jotka ovat hankkineet koiransa myöhemmällä iällä.

Mitä useamman koiran vastaaja omistaa, sitä todennäköisimmin hän on rotunsa yhdistyksen jäsen. Ei ole yllätys, että eniten rotuyhdistysten jäseniä on uutterissa koiraihmisissä.

Vastaajat ovat hankkineet koiransa pääosin kotimaiselta kasvattajalta. Monirotuisen koiran ja seurakoiran ottaminen jakavat vastaajien mielipiteitä. Nuoret suhtautuvat myönteisemmin rescuekoirien tuontiin ja kodin antamiseen kodittomalle koiralle. Seurakoira löytää todennäköisemmin kodin passivoituneen luopujan kotoa, ja monirotuinen koira innokkaan oppijan kotoa.

Suosituin koiraharrastus vastaajien joukossa on koiranäyttelyt, joissa on käynyt 71 % vastaajista. Prosenttiosuus on kasvanut hieman vuodesta 2018. Seuraavaksi suosituin harrastusmuoto on koirakävelyt muiden koiranomistajien kanssa, joita harrastaa 48 % vastaajista. Kolmanneksi suosituin on tottelevaisuuskoulutus, jota harrastaa 45 % vastaajista. Tässä on selvästi nousua vuoden 2018 prosenttiluvusta 37.

Neljänneksi suosituin harrastusmuoto on agility, jota harrastaa 36 % vastaajista. Myös agilityn suosio on kasvanut vuoden 2018 kyselyyn verrattuna. Suosiotaan ovat kasvattaneet myös luonnetesti (31 % vastaajista), rally-toko (24 % vastaajista) ja nosework (23 % vastaajista). Vapaamuotoista koiran aktivointia harrastaa 22 % vastaajista.

Vastaajista vain 8 % ilmoittaa, ettei harrasta koiransa kanssa mitään erityistä. Eniten heitä on leppoisissa kotikoirien omistajissa ja passivoituneissa luopujissa.

Vastaajista 67 % kertoo käyttävänsä mielellään rahaa koiriensa hemmotteluun. He kokevat aktiivisen harrastamisen mielekkäänä, ja heiltä kysytään neuvoa koiranpitoon. Erityisesti nuoret käyttävät mielellään rahaa koiran hemmotteluun.

Jäsenet painottavat koiraharrastuksen eettisyyden kehittämistä

Näkemykset Kennelliitosta kaikkien koirien edunvalvojana, koiranäyttelyt ja kotimaisten koirarotujen suosiminen jakavat jäsenistöä. Vastaajat eivät pidä Kennelliittoa enää yhtä vahvasti kaikkien koirien edunvalvojana kuin vuonna 2018.  Asteikolla 1–5 Kennelliitto saa kaikkien koirien edunvalvojana arvon 3,38, kun vastaava arvo vuonna 2018 oli 3,73.

Arvon 4,60 saa väittämä, että Kennelliiton ulkopuolista kasvatusta tulisi valvoa yhtä tiukasti kuin Kennelliiton alaista kasvatustyötä. Arvon 4,36 saa väittämä, että koiraharrastusta ja koirankoulutusta tulisi kehittää eettisempään suuntaan ja arvon 4,29 väittämä, että rotukoiria jalostetaan liian pitkälle niiden terveyden kustannuksella.

Vastaajista nuoret haluaisivat rajoittaa vähemmän alkuperältään tuntemattomien koirien tuomista. Useamman koiran omistajat eivät näe yhtä vahvasti kuin muut, että koiria jalostetaan liian pitkälle terveyden kustannuksella. Muutoin jäsenistö on hyvin samanmielistä.

Passivoituneet luopujat ovat muita useammin sitä mieltä, että osa koiraharrastuksista ei ole nykyisten eläinten hyvinvointinäkemysten mukaisia, eivätkä koiranäyttelyt edistä koirien hyvinvointia.

Jäsenkyselyn tuloksiin kokonaisuudessaan voi tutustua täällä:

Kennelliiton jäsentutkimuksen 2022 raportti_Taloustutkimus

 

Lisätiedot

Risto Ylitalo
Kennelliiton tulevaisuustoimikunnan puheenjohtaja
risto.ylitalo@kennelliitto.fi
puh. 050 400 0492

Esa Kukkonen
Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja
esa.kukkonen@kennelliitto.fi
puh. 050 548 2682