Uusi puheenjohtaja Esa Kukkonen haluaa Kennelliitosta vahvan koiraharrastustoiminnan kehittäjän ja edunvalvojan

Kukkonen on toiminut Kennelliiton hallituksen jäsenenä vuodesta 2017 alkaen. Hän on ollut Kennelliiton koe- ja kilpailutoimikunnan ja Koiranet-työryhmän puheenjohtaja. Harrastustaustaltaan hän on metsästyskoiraharrastaja, ja on toiminut pitkään Suomen Harmaahirvikoirajärjestön puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä sekä Keski-Pohjanmaan kennelpiirin hallituksessa. Ammattiuransa hän on tehnyt IT-alalla.

Hän lupaa pyrkiä olemaan mahdollisimman helposti saavutettavissa ja osallistumaan enemmän myös sellaisiin tapahtumiin, joihin ei ole aiemmin tutustunut oman henkilökohtaisen koiraharrastuksensa tai tehtäviensä puitteissa.

- Haluan nähdä Kennelliiton koko jäsenistöään lähellä olevana mahdollistajana, joka toimii joustavasti, tukee ja auttaa kehittämään kaikkia järjestäytyneen kenneltoiminnan harrastusmuotoja. Kennelliitto tiedottaa avoimesti toiminnastaan ja hoitaa edunvalvontaamme silloin, kun sillä tarkoitetaan vaikuttamista ulospäin meitä ympäröivän yhteiskunnan suuntaan.

Muuttuva toimintaympäristö haastaa Kennelliittoa uusiutumaan

Kennelliitto on vanha, arvostettu ja perinteikäs yhdistys, jonka taloudellisten toimintaedellytysten perustana ovat koirien rekisteröinnit ja suuri jäsenmäärä. Kukkonen näkee haasteena taloudellisten toimintaedellytysten turvaamisen lisäksi muuttuvan toimintaympäristön, jonka mukana Kennelliiton on kyettävä uusiutumaan tinkimättä kuitenkaan perinteisistä arvoistaan.

- Koirien rekisteröintimäärä on Suomessa säilynyt pitkään hyvällä tasolla ilman suuria, äkillisiä vaihteluita. Toivottavasti uusi valtion koirarekisteri ei hämmennä tavallisia koiranomistajia tai aiheuta negatiivista suhtautumista yleisesti rekisteröintiä vastaan. Parhaassa tapauksessa valtion koirarekisteri voi myös selkeyttää sitä, mikä ja mitä tarkoitusta varten Kennelliiton koirarekisteri on.

Kennelliiton jäsenmäärä on laskenut viimeisen vuoden ajan, mutta vielä muutos ei ole kovin suuri. Nuorisojäsenten määrä on laskenut jo kauemmin ja suhteessa selvästi enemmän. Trendinä jäsenmäärän lasku liittyy osittain myös yleiseen kiristyneeseen taloudelliseen tilanteeseen, joka saa yksittäisen jäsenen harkitsemaan tarkemmin kulujaan myös Kennelliiton jäsenmaksun saapuessa.

Toisaalta tähän jäsenmäärään ja sen kehitykseen liittyy Kukkosen mukaan myös mahdollisuuksia. Kennelliitossa on myös paljon aktiiviharrastajia, jotka ovat paikallisyhdistysten tai rotujärjestöjen jäseniä, mutta eivät liiton henkilöjäseniä. Jäsenyydestä on oltava konkreettista hyötyä. Kennelliiton tuottamien palvelujen osalta tulee Kukkosen mielestä jatkossa harkita entistä enemmän palvelutarjonnan kattavuutta ja kustannuksia kytkettynä mahdolliseen jäsenyyteen.

- Liian usein kuulee myös Kennelliiton pätevöimän aktiiviharrastajan sanovan, että Kennelliitto elää omassa norsunluutornissaan ja on etääntynyt tavallisesta harrastajasta. Meillä harrastajilla unohtuu välillä se, että me kaikki yhdessä olemme Kennelliitto ja meidän on yhdessä tehtävä Kennelliitosta näköisemme, Kukkonen muistuttaa.

Nuorten tavoittamiseksi tarvitaan uusia keinoja

Joidenkin tutkimusten mukaan nuoret ovat entistä enemmän kiinnostuneita konkreettisesta vapaaehtoistoiminnasta, mutta perinteinen yhdistystoiminta kokouksineen ja pöytäkirjoineen ei heitä kiinnosta, tietää Kukkonen. Nuorten kohdalla avainasemassa on siis se, että Kennelliiton pitäisi kyetä luomaan ja kehittämään toimintaa, joka kiinnostaa nuoria. Viestinnässä nuoria tulee tavoitella niillä kanavilla ja sellaisten vaikuttajatahojen kautta, joita he muutenkin seuraavat.

- Nykyisin tieto kulkee nopeasti. Sekä oikea että väärä informaatio leviää nopeammin kuin kulovalkea sosiaalisessa mediassa, kunhan asia on kiinnostava. Ihmiset ovat sopeutuneet luontevasti tähän muuttuneeseen tilanteeseen ja olettavat, tai ainakin haluavat, että asioihin voidaan myös vaikuttaa suoraan, välittömästi ja nopeasti. Perinteiseen yhdistystoimintaan kuuluvat vapaaehtoisesti toimivat luottamushenkilöt, jotka hoitavat päätöksentekoa oman toimensa ohella kollektiivisin päätöksin. Operatiiviseen toimintaan liittyvään päätöksentekoon sellainen malli ei toimi.

Hallituksen tulee pystyä keskittymään paremmin toiminnan pitkäjänteiseen linjaamiseen

Kennelliiton strategian linjauksissa tunnistetut voimavarat ja tarvittavat työkalut tavoitteena olevaan uusiutumiseen ovat Kukkosen mielestä olemassa. Voimavaroista tärkeimmän, eli laajan jäsenistön sitouttaminen tämän tavoitteen saavuttamiseen edellyttää sitä, että yksittäinen jäsen voi kokea saavansa konkreettista hyötyä Kennelliittoon kuulumisesta.

- Kennelliitto on tilanteessa, jossa voimme reagoida toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin, esille nouseviin asioihin ja ryhtyä pakollisiin toimenpiteisiin, kuten esimerkiksi suojelukoirien väkivaltaisesta kohtelusta syntyneet ongelmien selvittämiseen tai nyt uusien toimitilojen etsimiseen. Päätöksenteko on usein hidasta mutta samalla lyhytjänteistä. Meidän tulisi käyttää aiempaa enemmän hallituksen resursseja linjanvetoihin ja Kennelliiton aatteellisen ydintoiminnan suunnitteluun yksittäisten esille nousevien ongelmien ratkaisemisen sijaan. Tämä vaatii toimintatapojen kehittämistä ja joiltakin osin tämä tulee vaatimaan myös sääntöjen muuttamista.

Kennelliiton toiminta- ja työskentelytapa on vielä hyvin perinteinen. Panostuksia on tehty runsaasti kyllä esimerkiksi tietojärjestelmien kehittämiseen. Omakoira-palvelu, näyttelyjärjestelmä ja sähköinen näyttelyluettelo ovat hyviä esimerkkejä tästä. Asiakaspalvelussa tekemisen keskittäminen perinteiseen toimistoaikaan on ymmärrettävää säännöllisen saavutettavuuden kannalta. Toisaalta Kennelliiton alainen toiminta tapahtuu suurelta osin joustavasti harrastuksen parissa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tämä haastaa konkreettisesti myös tarjottujen palvelujen tukeen liittyvää työtä.

Kaikessa toiminnassa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota koirien hyvinvointiin

- Kennelliiton arvot ja niiden toteuttaminen arkipäivän toiminnassa näkyvät ulospäin paljon positiivisemmassa valossa kuin meille toiminnan keskiössä oleville harrastajille, luottamushenkilöille tai Kennelliiton työntekijöille. Laiminlyönnit, sääntörikkomukset, valitukset ja harrastajien väliset ristiriidat korostuvat kohtuuttoman paljon toimikuntien ja hallituksen työskentelyssä, Kukkonen sanoo.

Kennelliiton rooli koiraharrastuksen asiantuntijana on yleisesti tunnustettu ja näkyy käytännössä myös siinä, että Kennelliiton mielipidettä kysytään yhä useammin myös lainvalmistelussa koiriin liittyvissä asioissa. Kukkonen pahoittelee, että valitettavasti tämän tunnustetun roolin myötä Kennelliitto yhdistetään jollakin tasolla aina myös kaikkiin koiriin liittyviin kielteisiin ilmiöihin, kuten vaikkapa eläinsuojeluun liittyvien tapausten tai aggressiivisten koirien noustessa otsikoihin.

Uuden eläinten hyvinvointilain valmistelu kangertelee ja saattaa viivästyä entisestään, jos se siirtyy seuraavalle vaalikaudelle ja palaa uudelleen valmisteluun. Kennelliiton osalta aktiiviseen vastuullisuuteen kuuluu myös se, että siinäkin tapauksessa liiton tulee kehittää omaa toimintaamme ja omavalvontaa.

- Uuden hyvinvointilain osalta haluan uskoa, että sitä täydentävään jalostusasetukseen saadaan riittävät ja oikein painotetut työkalut siihen, että koiranjalostus tuottaa tulevaisuudessa entistä terveempiä ja hyvinvoivia koiria. Kennelliiton asiantuntijoiden olisi hyvin tärkeä olla mukana tämän asetuksen laatimisessa, painottaa Kukkonen.

- Koe- ja kilpailutoiminnassa aktiivinen vastuullisuus tarkoittaa myös tarvetta kehittää kokeen tai koesuorituksen keskeyttämiseen tai perumiseen liittyvää ohjeistusta, jotta vastuullinen tapahtuman järjestäjä saa varmasti riittävät työkalut eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kaikissa niissä koemuodoissa, joissa koiran lisäksi käytetään myös kohde-eläimiä, tulee tietysti kiinnittää huomiota koiran ohella myös kohde-eläimen hyvinvointiin, hän muistuttaa.

 

Lisätiedot

Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja
Esa Kukkonen
esa.kukkonen@kennelliitto.fi
puh. 044 364 2271